Tässä yksi tuore biisi uunista ulos. Esiintymässä A-P Harju (vas), Eero Jussila ja Matti Nurro.
Musiikkiteknologia ja uudet julkaisukanavat ovat tuoneet musiikin tekemisen kaikkien ulottuville
Feenixin salissa istuu viitisentoista muusikkoa ja runoilijaa kuunnellen intensiivisesti Matti Nurron esitelmää musiikkiteollisuudesta. Miljoonasateen kitaristina Nurrolla on aiheesta sanottavaa ja viesti on kahtalainen: Musiikkiteollisuudessa levy-yhtiöillä on korkea kynnys ja tiukat portinvartijat, eikä erinomainenkaan kappale välttämättä päädy levytettäväksi, saati hittilistoille. Siksi, jos joskus pääsee esittelemään musiikkiaan levy-yhtiölle, on mentävä suoraan asiaan eli ”27 sekunnissa kertsiin, jossa on oltava jokin koukku”.
Toisaalta, musiikkia pitää tehdä ennen kaikkea itselle ja omilla ehdoillaan.
– Jos on onnea, oma ja yleisön maku voi joskus kohdata, ja syntyy hitti.
Salissa istujien ilmeet ovat mietteliäitä. Koolla on muusikkoja ja kirjoittajia Keski-Suomesta ja kauempaakin, jokaisella halu saada omaa lauluntekemisen taitoa hiottua eteenpäin. Kyse on Matin ja Tepon laulukurssista, jonka kulttuurituottaja Olli Koponen toi Petäjävedelle jo toisen kerran.
Alkuesitelmän jälkeen jakaudutaan ryhmiin: tarkoituksena on etsiä työpari tai ryhmä, jossa omaa laulunaihiota pääsee työstämään kaverin tuella. Joku tarvitsee ideoita sanoitukseen, joltakulta puuttuu sävellys ja joku tarvitsisi apua sovituksen viilaamiseen. Ryhmätyö käynnistyy suomalaiseen tapaan vähän varautuneesti, mutta pian joka huoneesta kuuluu soittoa ja laulua.
Tekniikka avuksi luomistyöhön
Pitkän linjan muusikko ja kasvatus- ja ohjausalan opettaja Matti Nurro uskoo luovuuden yhteisölliseen luonteeseen: siellä missä ihmiset kohtaavat, syntyy uutta.
– On tutkittu, että isoissa kaupunkikeskuksissa on enemmän luovuutta ja innovatiivisuutta kuin pienillä paikkakunnilla. Tämä johtuu mm. siitä, että isommilla paikkakunnilla verkostoidutaan ja tehdään paljon yhdessä.
Ajatus yksinäisestä luovasta nerosta ei Nurroa puhuttele. Hänen mukaansa yksinäistä luovuutta ei siinä mielessä ole, että marginaalistakin ponnistava taiteilija seisoo ”saman jättiläisen harteilla”, missä valtakulttuuri seisoo, eli uutta rakennetaan aina vanhan tiedon ja taidon päälle.
Nykyaikana musiikin tekemisen välineet ja resurssit ovat valtavat ja siksi oman musiikin luominen on jokaisen ulottuvilla. Musiikkiteknologia on kevyttä ja verrattain halpaa, eikä jokaisen tarvitse hankkia omaa äänitysstudiotaan.
– Teknologiasta on paljon apua. Biisin taustat voidaan tehdä tietokoneella ja editoinnissa voidaan tehdä äänitteelle vaikka minkälaisia temppuja. Siinä missä ennen levyjä tehtäessä äänitettiin 18 tuntia ja editoitiin 2 tuntia, nykyään suhde on päinvastainen, sanoo Teppo Seppänen. Seppänen opettaa yhteissoittoa ja musiikkiteknologiaa musiikki- ja kansalaisopistoilla ja pyörittää lisäksi yhden miehen musiikkipajaa.
– Sovitan musiikkia, miksaan ja masteroin. Toimin ”artisti maksaa”-periaatteella, teen kaiken valmiiksi ja hoidan biisin sinne, minne artisti sen haluaa, esim. YouTubeen, Spotifyyn tai vaikka valmiiksi cd:ksi. Tarvittaessa hankin verkostoistani sävellykselle sanat, tai päinvastoin.
– Nyt korona-aikaan humppafaktorini toimii täydellä teholla, Seppänen nauraa.
Musiikin tekeminen vaatii istumalihaksia, muistuttaa Matti Nurro. Omaa kappaletta pitää työstää ja työstää ja palata siihen yhä uudelleen.
– Kasvattakaa jääkiekkoilijoiden pakarat, että jaksatte istua biisienne kanssa!
Näistä sanoista huolimatta lauluntekokurssin päätteeksi pidetty konsertti osoitti, että lyhyessäkin ajassa voi saada paljon aikaan, kun on sopivasti tukea tarjolla. Feenixissä kuultiin toistakymmentä uunituoretta kappaletta, joiden taso yllätti ammattimuusikotkin. – MY
Yhteistyössä on voimaa – etenkin musiikinteossa. Harrastajamuusikot saivat vetoapua Miljoonasateen Matti Nurrolta ja monitoimimuusikko Teppo Seppäseltä. Alakuvassa lavalla lisäksi Kari Heikkinen (vas) ja Pekka Vähälä (oik).
