Helsingin Sanomien pitkäaikainen urheilutoimittaja Ari Pusa pitää silloin tällöin myös vanhaa kotiseutuaan framilla: Pusa on tehnyt juttua muun muassa Emil Helanderista ja viime viikolla hän kävi haastattelemassa Antti Tupamäkeä. Pusa lukee edelleen myös Petäjävesi-lehteä.
Urheilutoimittaja Pusa ei kysy “Miltä nyt tuntuu?”
35 vuotta sitten Helsingin Sanomien kotimaan toimittaja Ari Pusaa pyydettiin hoitamaan urheilutoimittajan hommaa juhannukseen saakka. – Epäselväksi jäi, minkä vuoden juhannukseen, koska sillä tiellä ollaan edelleen, Pusa hymyilee.
Paitsi että Ari Pusalla on pitkä ura Helsingin Sanomien urheilutoimittajana, niin koronakeväänä häneltä ilmestyi myös kolmas kirja, Yksin seitsemällä merellä (Docendo, 2020), jossa kerrotaan maapallon ympäri purjehtineesta Tapio Lehtisestä.
Pusaa on aina kiehtonut ennen kaikkea ihminen ja hänen tarinansa. Niin Lehtisessäkin, eikä tuore kirja olekaan mikään purjehdusfriikkien opas, vaan lähinnä kaunokirjallinen seikkailu: tarina siitä, kun mies on 322 päivää yksin mukanaan vain välttämättömimmät asiat. – Siinä täytyy ihmisen tuntea itsensä.
Pusa on nopeatempoinen ja tehokas kirjoittaja. Lehtijutut syntyvät vankalla kokemuksella tiukassakin aikataulussa. Yksin seitsemällä merellä -kirjansa hän kirjoitti vain puolessatoista kuukaudessa muiden töidensä ohessa.
– Kirjoittamisessa täytyy päästä ensin alkuun ja alusta asti oikealla kierteellä, hän kuvaa.
Aiemmin Pusa on tehnyt kirjan hiihtovalmentaja Immo Kuutsasta ja vuosituhannen vaihteessa hän kirjoitti Sata tähteä -teoksen, johon kokosi mielestään 1990-luvun sata parasta urheilijaa.
Etätyöt ovat olleet urheilutoimittajan arkea jo ennen koronaakin ja etenkin olympialaisissa etätyöt tulevat tutuiksi. – Calgaryn olympialaisissa toimin myös Matti Nykäsen tulkkina. Matti sanoi, että sano noille toimittajille mitä haluat.
Urheilutoimittajana Pusa tekee mieluiten juttuja yksilöurheilijoista. – Minua kiehtovat ne tarinat. Saa tehdä kunnon jutun ihmisestä.
– Nykyurheilijathan ovat tosi fiksuja ja koulutettuja. Joskus olenkin sanonut, että kiitos kun syötit hyvän otsikon mun lapaan.
Pusa ei ole koskaan kysynyt maaliin tulevalta urheilijalta Miltä nyt tuntuu? -klassikkoa, ”vaikka se hyvä kysymys onkin”. – Maaliintulopaikoissa auttaa myös se, että paikalla on muitakin toimittajia.
Urheilujuttujen lisäksi Pusa on kirjoittanut Hesarin Kuukausiliitteeseen ja 2000-luvulla hän oli mukana rakentamassa uutta toimitusjärjestelmää.
Tänä päivänä ei pelkkä printti riitä, vaan pitää tehdä hyvää sisältöä myös digiin. – Olen vahvasti elänyt sen printtiajan, mutta kyllähän digi tarjoaa uusia mahdollisuuksia.
Pusan mielestä myös toimittajien yhteisöllisyys oli ennen vahvempaa ja usein töiden jälkeen lähdettiin oluelle. Enää sellaista ei ole. Toisaalta koronakevään aikana on todettu, että yhteistyö toimii etänäkin.
Oman kylän poikia
Ari Pusa on kotoisin Ylä-Kintaudelta. Eeva ja Toimi Pusan perheeseen syntyi kolme lasta.
Ari Pusan muistot Ylämäen kansakoulusta, kirkonkylältä keskikoulusta ja Petäjäveden lukiosta ovat lämpimät. Pusa kirjoitti ylioppilaaksi 1980.
– Sen ajan opettajat olivat hyviä ja innostivat koulunkäyntiin. Minulle oli puhuttu jo kesätyöpaikka rautateille, mutta äidinkielenopettaja Irmeli Panhelainen sanoi, että sinullahan on sujuva kynä, että hae Keskisuomalaiseen kesätoimittajaksi.
Pusa pääsi ja siitä se ura urkesi.
– Myös rehtori Irma-Liisa Särkkä innosti yhteiskunnalliseen ajatteluun. Kyllä opettajilla on vaikutusta, Pusa toteaa.
Myöhemmin hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa valtio-oppia ja historiaa – osaltaan Särkän innostamana.
Vanha kotitalo on myyty, mutta metsät ovat edelleen lasten omistuksessa. Pusa käy edelleen silloin tällöin Petäjävedellä ja on tehnyt myös juttuja täältä Helsingin Sanomiin, kuten Emil Helanderista. Nuorempana Pusa itsekin oli yleisurheilijana JKU:n riveissä. – Emil on ehkä jo ohittanut oman ennätykseni.
Viime viikolla Pusa kävi tekemässä juttua Antti Tupamäen ravitalleista. (Helsingin Sanomien juttu 16.6.2020 Tupamäen ravitallista löytyy täältä.)
Urheilun lisäksi Pusa on ollut aina musiikkimiehiä. Myös Hesarissa on oma bändi ja lehtitalon omissa tilaisuuksissa soitetaan paljon.
Petäjävedellä nuori rumpali soitti muun muassa Jukka Ohra-Ahon kanssa. – Nuorena vedettiin humppaa Lipetissä myös Esko Alapihan bändin kanssa. Kun keikkalavalta näki ravintolan keittiön televisioon, katsoin samalla jääkiekon MM-kisoja kun soitin, Pusa virnistää. – SK
Ari Pusa oli Petäjäveden lukion diskomestari vuonna 1978. – Saturday Night Fever oli siihen aikaan trendileffa. Näin sen varmaan kolme kertaa ja koronakeväänä katsoin vielä telkkarista. Ei se ihan tuntunut enää samalta, Pusa tuumaa.
