Säiliönpäädyt ovat olleet merkittävä osa Petäjäveden Metallin tuotantoa vuodesta 1982 lähtien.
Omakotitalon pihasta hehtaarihalliin
Tämä vuosi on juhlavuosi sekä Petäjäveden Metallille että sen perustajalle Markku Salmiselle. Oy Petäjäveden Metalli Ab täyttää 40, Salminen 70 vuotta.
– Ensimmäisen yritykseni perustin jo vuonna 1972 Göteborgissa. Vielä kun pari vuotta jaksaa yrittää, tulee 50 vuotta yrittäjänä täyteen, Salminen toteaa.
Petäjäveden Metalli sai alkunsa, kun Salminen muutti Ruotsista takaisin Petäjävedelle.
– Rupesin muuttamaan taloni suoraa sähkölämmitystä vesikiertoiseksi keskuslämmitykseksi. Suunnittelin ja tein itse lämmityskattilan ja lämmitysjärjestelmään kuuluvan vesivaraajan. Sitten ilmoitin Keskisuomalaisessa myyväni lämmitysjärjestelmien vesivaraajia; tilauksia tuli niin paljon, että oli pakko perustaa yritys, Salminen kertoo.
– Ensin tein vesivaraajia omakotitalon pihassa, säiliönpäädyt ostin silloin muualta. Alkuvuodesta 1980 sain ostettua kunnalta tontin ja kunta osittain rahoittikin hallinrakennusta. Teimme omana työnä 400 neliön hallin, ja silloin se tuntui suurelta. Yritykseen palkkasin töihin viisi entistä työkaveriani Norjan öljynporauslauttatyömailta, eli meillä oli kovat ammattimiehet töissä.
Aluksi Petäjäveden Metalli teki lämmityskattiloita ja lämmitysjärjestelmien vesivaraajia.
– Vuonna 1982 teimme itse säiliönpäätykoneet ja aloimme valmistaa säiliönpäätyjä. Markkinoimme niitä muillekin ja siitä lähtien säiliönpäädyt ovat olleet merkittävä osa tuotantoamme, Salminen toteaa.
Osavalmistajaksi laajalla skaalalla
1980-luvun puolivälissä Petäjäveden Metalli joutui taloudellisiin vaikeuksiin.
– Vesivaraajien kysyntä laski merkittävästi, ja moni kilpailijamme meni konkurssiin. Aika lähellä se oli meilläkin. Vuonna 1985 sain Nesteeltä öljykattilan kehittelytyön, joka kesti kolme vuotta ja se pelasti meidät, Salminen kertoo.
– Samalla opimme uusia tuotantomenetelmiä ja meistä tuli enemmän osavalmistaja, eli rupesimme tekemään valmiiden tuotteiden sijaan osia muille valmistajille. Samalla tuoteskaala laajeni. Siitä asti noin 80 prosenttia liikevaihdostamme on tullut 20 pääasiakkaan tuotteista, loput 20 prosenttia tulee noin 200 muun asiakkaan tuotteista.
1990-luvun alusta lähtien yritys on kasvanut tasaisesti ja pystynyt tekemään investointeja.
– 2014-2020 kokonaisinvestointimme ovat kuusi miljoonaa euroa, tänäkin vuonna meillä on noin miljoonan euron investointi; uudet säiliönpäätykoneet asennetaan kesän aikana. Laajennuksia halliin on tehty kaikkiaan yksitoista. Tuotantotilaa on nyt hehtaarin verran, Salminen kertoo.
Petäjäveden Metallin tuotteita viedään ympäri maailmaa.
– Muun muassa Meksikoon ja Uuteen-Seelantiin on mennyt tavaraa. Jatkuvaa viestiä meillä on Ruotsiin ja Baltian maihin. Välillisesti tuotteistamme menee vientiin 80 prosenttia, Salminen kertoo.
Kolmas sukupolvi mukana
Vuonna 1990 Markku Salmisen poika Markus Salminen tuli sekä töihin että osakkaaksi yritykseen 15-vuotiaana. Toimitusjohtajana Markus Salminen on ollut viitisentoista vuotta.
– Markus on tällä hetkellä yrityksen henki, hän pitää pyörät pyörimässä. Ja lisäksi meillä on hyvät työntekijät, Markku Salminen sanoo.
– Minä koetan pikku hiljaa tehdä itseäni tarpeettomaksi, mutta vielä se ei ole ihan onnistunut, esimerkiksi vaativat painelaitehitsaukset teen vielä itse. Nyt Markuksen 15-vuotias Miklas-poika aloittaa meillä oppisopimuskoulutuksen elokuussa, koulutan hänestä luokkahitsaajan, Salminen sanoo. Itse Markku Salminen kertoo aloittaneensa työt 14-vuotiaana Strömbergin korjaamolla, ollessaan ammattikoulusta kesälomalla. Ruotsiin, Volvon autotehtaalle hän lähti vuonna 1969. Ruotsissa hän ehti työskennellä myös telakalla, ja sitten hän lähti Norjaan, öljynporauslauttoja rakentamaan.
– Minä olen sitä mieltä, että korkea koulutus ei ole ainoa vaihtoehto elämässä pärjäämiseen, taloudellista menestystä voi saada vähemmälläkin koulutuksella, kun muistaa terveet elämäntavat ja on ahkera. Itse olen maalaistalosta lähtöisin, ja Ruotsiin lähtiessä oli rahaa vain menomatkaan, Salminen toteaa.
Petäjäveden Metalli on Markku Salmisen mukaan aina ollut koko perheen yritys.
– Markuksen vaimo Janna hoitaa konttorin ja minun vaimoni Marja on ollut tässä töissä vuosikymmeniä. Perheet ovat olleet meille voimavarana aina, Markku Salminen sanoo.
Moottoriurheilu henkireikänä
Moottoriurheilu on kuulunut Markku Salmisen elämään aina.
– Göteborgissakin ajoin jo motocrossia. Ja Markuksen kanssa ajoimme jäärataa SM-tasolla kilpaa, molemmilla on aika lailla palkintojakin. Nyt Miklas ajaa jäärataa kilpaa ja kesällä motocrossia harrastuksekseen, se pitää papan kiireisenä. Olen hänen valmentajansa, harjoitukset ja kilpailureissut ovat minun vastuullani, Salminen kertoo.
Petäjäveden Metalli on sponsoroinut muun muassa Aki Ajoa ja Ajo Motorsportia. Sitä kautta Salmiset ovat päässeet tapaamaan maailman huipulla kilpailevia motoristeja.
– Moottoriurheilu on ollut meidän henkireikämme. 1980-luvun puolivälissä pyöritimme kolmen vuoden ajan liikenneraittiuskampanjaakin, esiinnyimme viikonloppuisin moottoripyörillä eri puolilla Suomea, kuntien raittiuslautakunnat tilasivat meitä esiintymään. Ohjelmaan kuului muun muassa moottoripyörillä tehtyjä pitkiä hyppyjä, hyppäsimme useiden autojen yli. Markus oli 10-vuotias, kun aloitimme ja hän oli myös esiintymässä. Lisäksi mukana oli Matti Natri Jyväskylästä ja petäjävetisiä poikia auttamassa, Salminen muistelee.
– Ajan vieläkin jäärataa ja motocrossia, harrastusmielessä. Virallisissa kilpailuissa en enää käy.
Töitä Markku Salminen sanoo tekevänsä niin kauan, kuin löytää jotain mukavampaa tekemistä. – Minä nautin tästä. Olen saavuttanut sen, mitä olen hakenut ja voin tehdä sitä, mistä pidän. Tässä tapaa paljon mukavia ihmisiä, eikä aika tule pitkäksi.
Markku Salminen täyttää 70 vuotta 12. kesäkuuta. Kokoontumisrajoitusten takia juhlia ei nyt voi pitää.
– Katsotaan sitten syksymmällä, Salminen toteaa. – TL
Markku Salmisen poika Markus Salminen on ollut töissä ja osakkaana Petäjäveden Metallissa 15-vuotiaasta lähtien, keväällä hänelle tuli 30 vuotta täyteen Petäjäveden Metallin palveluksessa. Markus Salmisen 15-vuotias poika Miklas on yrityksessä kesätöissä, elokuussa hän aloittaa siellä oppisopimuskoulutuksessa.
Viime vuonna Petäjäveden Metalli teki 35.000 Muurikka-pannua, tänä vuonna määrä saattaa olla isompi.
