Vastine Paula Vullille 6.5.2020:
Kissa on nostettava pöydälle, jotta muutos on mahdollinen
Valtuustomme puheenjohtaja Paula Vulli (sdp) otsikoi viime Petäjävesi-lehdessä olleen kirjoituksensa näin: ”Luottamus on tahtotila”.
Tahtotilan lisäksi luottamus on myös tekoja. Poikkeuksellisesti tuomme nyt lautakuntien puheenjohtajien näkemyksen luottamukseen, kun se on useassa kirjoituksessa nostettu julkiseen keskusteluun.
Lautakuntien tehtävänä on johtaa ja kehittää alaistaan toimintaa ja vastata palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä. Lautakunta myös johtaa viranomaistoimintaa, seuraa ja arvioi palvelujen vaikuttavuutta. Virkamiehillä on valmisteluvastuu ja se tarkoittaa eri näkökulmien huomioimista, vaikutusten ja kustannusten arviointia sekä vaihtoehtoisten ratkaisujen tuottamista päätöksentekoa varten. Epäluottamusta ei ole se, jos luottamushenkilöt ovat eri mieltä kuin viranhaltijat, päätökset tehdään demokraattisesti ja siihen on tyytyminen, niin viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöidenkin.
Petäjävesi-lehden kyselyssä kerrottiin virkamiesten ehdottaneen ei lakisääteisten palvelujen leikkaamista vastauksena kunnan heikkoon taloustilanteeseen. Valveutunut lukija ymmärtää, että käytännössä tällä tarkoitetaan lukiota, sillä esim. perusturvan puolella on jäljellä lähes pelkästään lakisääteisiä palveluja. Siellä henkilöstön määrä on minimissä ja aluehallintovirasto on useaan otteeseen joutunut puuttumaan vähäisiin resursseihin. Lukion jatkuva leikkauslistalle nostaminen on ollut omiaan tulehduttamaan välejä ja saanut opettajat kokemaan arvostuksen puutetta. Päättäjien enemmistön kanta on ollut jo pitkään, että lukio halutaan säilyttää. Päättäjät myös siitä päättävät, eivät virkamiehet. Lukion kustannukset oppilasta kohden ovat muihin kuntiin verrattuna varsin kilpailukykyiset. Lukiomme on saanut kansallisestikin loistavaa palautetta ja oppimistulokset ovat hyviä. Tästä kuuluu kiitos lukion rehtorille ja opettajille! Lukion lakkauttamisesta ei ole tehty lapsivaikutusten ennakkoarviointia. Tämänkaltaiset päätökset edellyttäisivät myös nuorten itsensä kuulemista.
Viime vuoden puolella valtuutettujen iltakoulussa syntyi ajatus, että sivistystoimen palveluiden kokonaisuutta kannattaisi tarkastella varhaiskasvatuksesta lukioon ja selvittää, onko mahdollista tehostaa toimintaa ja saada säästöjä esim. yhtenäiskoulumallilla. Päätettiin esittää tällaisen selvityksen tekemisen käynnistämistä. Kunnanjohtaja ja sivistystoimenjohtaja vastustivat asiaa koskevan pykälän nostamista hyvinvointilautakunnan esityslistalle. Kunnanjohtaja painosti lautakunnan jäseniä saapumalla lautakunnan kokoukseen ja väittämällä, että lautakunta toimii laittomasti. Erimielisyyttä oli siitä, onko lautakunnan jäsenellä oikeus kokouksessa esittää sellaisen asian nostamista listalle, jota virkamies ei ole valmistellut. Samalla viikolla myös kuntarakennelautakunta oli vastaavassa tilanteessa liittyen selvityksen käynnistämiseen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen tilaratkaisuissa. Myöhemmin kunnanjohtajan aloitteesta jätettiin hallitukselle kirjelmä, jossa mm. moitittiin lautakuntien toimintaa ja väitettiin lautakunnissa tehtävän laittomia päätöksiä. Kunnan oma hallintosääntö antaa yksiselitteisesti lautakuntien jäsenille oikeuden nostaa enemmistöpäätöksellä uusia asioita kokouksen esityslistalle. Tarkistimme tämän myös juristilta. Jos tällaista oikeutta ei päättäjillä olisi, kuinka he voisivat saada käsittelyyn asioita, joita virkamiehet omista syistään vastustaisivat, eikö se olennaisesti kaventaisi kuntademokratiaa? Kunnanjohtajan painostus ja väite lautakuntien laittomasta toiminnasta oli asiaton, lautakuntien jäseniä loukkaava ja heikensi luottamusta.
Virheitä on varmasti tehty, ne pitää pystyä tunnustamaan ja asiallisesti keskustellen menemään eteenpäin. Yrittäjyys on kunnan tärkein voimavara, tässä meillä olisi myös parantamisen varaa, tahtotilamme on yrittäjäystävällisyyden parantaminen.
Talouden tasapainottamisryhmän tukena on julkishallinnon asiantuntijaorganisaatio BDO, jolta saamme selvityksen talouden tasapainottamisesta ja ehdotuksia toimenpiteiksi. Tarkastelun kohteena on koko kuntaorganisaatio. Ehdotukset käsitellään työryhmässä ja esitämme hallitukselle toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi. Kunnan asioita hoidettaessa on ensisijaisesti ajateltava kuntalaisten ja kunnan etua. On kovin inhimillistä, että puolustamme omaa ruutua ja välillä ollaan myös törmäyskurssilla. Toivomme, että jo suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa tuodaan asioita avoimesti esille. Petäjävedellä muutamat päättäjät ottavat aktiivisesti kantaa, eikä sen pitäisi olla huono asia. Kuntalaiset eivät ole vaaleilla valinneet meitä kumileimasimiksi. Yritämme tasapuolisesti kuunnella kaikkia, niin virkamiesten, työntekijöiden kuin kuntalaistenkin näkemyksiä ja avata keskustelua ennen päätöksentekoa. Pieniä edistysaskelia on näköpiirissä, erityisesti teknisellä osastolla, KIITOS siitä! Roolitus pitää kuitenkin kaikille olla selvä: virkakoneisto pääsääntöisesti valmistelee ja esittelee ja päättäjät päättää!
Kiitos teille, jotka olette olleet yhteyksissä ja kertoneet omia näkökulmianne! Olemme teitä varten jatkossakin.
#Yhdessä
Raija Harju-Kivinen
Hyvinvointilautakunnan pj. (sit.)
Alpo Kukkonen
Kuntarakennelautakunnan pj. (kok.)
– – –
Paula Vullin yleisönosastokirjoitus Petäjävesi-lehdessä 6.5.2020:
Luottamus on tahtotila
Viime viikon Petäjävesi-lehden pääkirjoituksen mukaan Petäjävedellä vallitsee virkamiesten ja päättäjien välillä jonkinasteinen luottamuspula. Koska tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Petäjäveden päättäjien ja virkamiesten välisestä luottamuspulasta kirjoitettiin lehdessä ikäänkuin se olisi pysyvä railo kaikkien virkamiesten ja kaikkien kuntapäättäjien välillä, haluan julkisesti sanoutua irti tästä “totuudesta”. Itsekin kuntapäättäjänä voin vilpittömästi todeta, että luotan kuntamme viranhaltijoihin. Uskon vakaasti, että jokainen heistä tekee työtänsä kaikella ammattitaidollaan ja osaamisellaan Petäjäveden kunnan parhaaksi. Samoin me päättäjät olemme lähteneet yhteisiä asioitamme hoitamaan päämääränämme taata sekä Petäjäveden kunnalle että sen asukkaille mahdollisimman hyvä nykyhetki ja valoisa tulevaisuus.
Arvostamani kuntahallinnon pitkän linjan tutkija ja asiantuntija Jenni Airaksinen, Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen lehtori, Kuntaliiton erityisasiantuntija, vieraili Petäjävedellä muutama vuosi sitten. Silloin pitämässään luennossa hän määritteli luottamuksen rakentamisessa tärkeimmäksi sen, että luottaa toiseen osapuoleen. Ymmärrän sen niin, että en voi vaatia toisen osapuolen luottavan minuun vaikka kuinka tuon esiin ja todistelen omaa luotettavuuttani, mikäli en itse avoimesti ja ehdoitta luota siihen, mitä toinen sanoo ja on.
Luottamus ei vaadi sokeaa sinisilmäisyyttä. Eri mieltä saa olla. Kukaan ei tiedä kaikkea kaikesta. Mitä erilaisempia näkökulmia esitetään, sitä todennäköisemmin löytyy paras ja toimivin ratkaisu. Kukin viranhaltija on kuitenkin oman toimialueensa asiantuntija ja tätä asiantuntijuutta päättäjien kannattaa käyttää hyväksi. Yhteinen keskustelu lisää ymmärrystä eri osapuolten välillä. Tämä todettiin myös Petäjävesi-lehden päättäjäkyselyssä. Toivonkin, että jatkossa käytämme hyväksemme kaikki mahdollisuudet yhteisiin keskusteluihin – emme vain vakuuttaaksemme toisia omasta mielipiteestämme vaan myös kuunnellaksemme muita – saatamme löytää aivan uusia ratkaisuja kuntamme parhaaksi.
Paula Vulli
Valtuuston pj (sdp)
– – –
Petäjävesi-lehden pääkirjoitus 29.5.2020:
Kuvaukset lisäävät demokratiaa
Päättäjille tehty kysely ja viime viikolla julkaistu lehtijuttu vahvisti vaikutelmaa siitä, että täällä vallitsee virkamiesten ja päättäjien välillä jonkinasteinen luottamuspula. Päättäjät tuntuvat ajattelevan, että kunnassa on liikaa työntekijöitä, virkamiehet käyttävät rahaa lepsusti – ja koska näin on, kunnan pitäisi löytää tarvittavat säästöt perustoiminnasta. Virkamiehet taas näkevät, että työntekijöitä ei ole enempää kuin muissakaan kunnissa, he toimivat jo nyt tehokkaasti ja säästöjen saamiseksi päättäjien pitäisi raaskia leikata ja karsia palveluita, etenkin ei-lakisääteisiä.
Päättäjät kaipaavat enemmän keskustelua asioista ja taloudesta. Johtavat virkamiehet taas kokevat järjestävänsä keskustelulle tilaa esimerkiksi iltakouluissa. Päättäjät taas haluaisivat keskustella nimenomaan lautakunnissa ja kokousten välillä niin, että asiat tulisivat lautakuntiin huolellisemmin ja monipuolisemmin valmisteltuina, jolloin pystyttäisiin tekemään parempia ja vaikuttavampia päätöksiä.
Päättäjät ja virkamiehet ovat siis eri linjoilla siitä, mitkä ovat faktat ja talouden reunaehdot, joten yhteisymmärrykseen pääseminen ei ole helppoa. Kun kuntatalouden ulkopuolinen ja puolueeton selvittäjä saa työnsä valmiiksi, toivottavasti sen myötä keskustelu avautuu uudelle tasolle.
Ensi viikon lehteen on tarkoitus saada Petäjäveden seurakunnan kirkkovaltuuston väki avaamaan näkemyksiään seurakunnan tilanteesta ja kolmen seurakunnan yhdistämissuunnitelmista. Tämäkin on sellainen aihe, johon toivoisi enemmän yleistä keskustelua ja kannanottoja, vaikka korona jyllääkin. Vaikuttaa vähän siltä, että Petäjävedellä seurakuntien yhdistämisen suhteen on jo valmiiksi lannistunut mieliala.
Koronatilanne on tuonut uusia käytäntöjä, jotka jäävät varmasti elämään. Jumalanpalveluksia on striimattu nettiin ja niitä on katsonut jopa yli 240 katsojaa. Tavallinen sunnuntaimessu ei vedä lähellekään yhtä paljon väkeä. Maanantaina kuvattua kunnanvaltuuston kokousta seurasi kerralla noin 40-50 katsojaa, kun tavallisesti lehterillä istuu 1-3 ihmistä.
Toivottavasti kuvauksia jatketaan poikkeusajan jälkeenkin!
Suvi Kallioinen
Päätoimittaja
