Petäjäveden, Keuruun ja Multian seurakuntien yhdistymispäätöksen tekee 15-jäseninen kirkkovaltuusto. Kysyimme sähköpostitse heidän näkemyksiään seurakuntien yhdistymisestä ja vastausaikaa oli viikko. Vastaukset saatiin vain seitsemältä valtuutetulta: heistä kaksi kannattaa yhdistämistä, neljä vastustaa ja yksi ei ole päättänyt kantaansa.
Seurakunnan päättäjät toivovat lisäselvityksiä
Kirkkoherra Laura Laitisen mukaan seurakuntalaisten kuulemistilaisuus Petäjäveden, Keuruun ja Multian seurakuntien yhdistymisestä järjestetään Petäjävedellä heti, kun se koronan suhteen on mahdollista.
– Tässä vaiheessa arvioituna syksyllä, mutta varmuuttahan tästä ei ole. Jos asia olisi saatu päätettyä niin, että liittyminen oli mahdollista vuoden 2021 alusta, valtuustojen päätösten pitäisi tulla toukokuussa. Joten näyttää siltä, että 2021 alusta emme joka tapauksessa ole yksi seurakunta. Näin suuri asia, joka seurakuntaliitos toteutuessaan on, on syytä aloittaa täydestä kalenterivuodesta. Jos kolme valtuustoa päättää toteuttaa yhdistymisen ja se ei ehdi 2021 alkuun, niin seuraava luonteva kohta lienee 2022, jos tuomiokapituli ei muuta linjaa, Laitinen kertoo.
Yhdistymispäätöksen tekee kirkkovaltuusto. Petäjäveden seurakunnassa on 15 kirkkovaltuutettua: Hannele Oikarinen, Heikki Palola, Raija Harju-Kivinen, Hanna Hautamäki, Anna-Maria Huuskonen, Eila Koivuniemi, Jari Koskenranta, Sirkku Kuukkanen, Petrus Lesonen, Jukka Ohra-Aho, Lasse Olli, Kai Paltamaa, Seppo Rantapuska, Pirkko Saarinen ja Matleena Ylikoski.
Kysyimme sähköpostitse heidän näkemyksiään seurakuntien yhdistymisestä. Vastausaikaa oli viikko. Vastaukset saatiin vain seitsemältä valtuutetulta: heistä kaksi kannattaa yhdistämistä, neljä vastustaa ja yksi ei ole päättänyt kantaansa.
Kannatusta
– Kannatan vapaaehtoista yhdistymistä, ennen kuin tulee pakko. Meidän seurakuntaamme ajavat taloudelliset syyt etsimään ”leveämpiä hartioita”, yksi päättäjä kirjoittaa.
– Voimme seurakuntana ehkä selvitä taloudellisesti jotenkin, mutta siinä tapauksessa meidän on supistettava menoja niin huomattava määrä, ettei siihen riitä vain päiväkerhojen lopettaminen. Tällöin meille jäisi kolme seurakunnan pakollista virkaa: kirkkoherra, diakoni ja suntio.
Yhdistymistä kannattavan mukaan toisen tai toisten seurakunnan tai seurakuntien kanssa yhdistyminen mahdollistaa seurakunnallisen toiminnan myös Petäjävedellä.
– Yhdistyminen toisi meille mahdollisuuksia yhdessä miettiä työntekijäresursseja ja niiden käyttöä yhteisen seurakunnan hyväksi. Omana seurakuntana meiltä todennäköisesti irtisanotaan kaikki muut kuin pakolliset viranhaltijat. Petäjävedellä on erittäin hyviä työntekijöitä ja alansa ammatti-ihmisiä, joilla on mielestäni hyvät mahdollisuudet jatkaa yhteisen seurakunnan palveluksessa.
Yhdistymistä kannattava on huolissaan siitä, että ilman yhdistymistä joudutaan taloudellisten syiden vuoksi luopumaan hyvästä toiminnasta, kuten Ystävän Pysäkistä, Kids’ Fridaysta ja kuoroista. Toinen kannattaja toteaa, että jos Keuruu, Multia ja Petäjävesi muodostaisivat uuden seurakunnan, henkilötyövuosista ja kiinteistömenoista löytyisi säästettävää.
– Seurakuntien taloudessa on kaksi suurta tekijää. Kiinteistö- henkilöstökulut. Jos esimerkiksi nämä kolme seurakuntaa, Keuruu, Multia ja Petäjävesi muodostaisivat uuden seurakunnan, niin henkilötyövuosista ja kiinteistömenoista löytyy säästettävää.
– Kun seurakunnat yhdistyvät, niin ei kirkko eikä seurakuntaelämä täältä mihinkään häviä. Päin vastoin, suuremmista resursseista tänne olisi mahdollisuus saada enemmän ja monipuolista toimintaa. Täällä ei tarvitsisi pyörittää hallinnon byrokratiaa, vaan se tehtäisiin keskuspaikalla ja täällä paikallisesti voitaisiin keskittyä hengelliseen työhön ja Kristuksen evankeliumin julistamiseen.
Yhdistymistä kannattavat eivät näe todellisena vaihtoehtona, että Petäjäveden seurakunta jatkaisi itsenäisenä.
– Yhdistymisvaihtoehtoja on periaatteessa kaksi. Nyt keskusteluissa oleva Keuruu ja Multia tai Jyväskylän seurakunta. Näistä Jyväskylän seurakunta on niin iso jo nykyään, että painoarvomme siinä toiminnassa olisi hyvin mitätön. Keuruun ja Multian kanssa olemme lähes samankokoisia, jolloin meillä olisi mahdollista paremmin keskustella yhteisen seurakunnan toiminnasta.
Päätäntävallan vähentyminen kuitenkin mietityttää: – Yhdistymme mihin tahansa on seurakuntalaisten aktiivisuus tärkeää. Seuraavissa kirkollisvaaleissa olisi saatava petäjävetisiä vaaliehdokkaita ja varsinkin äänestysaktiivisuus tulisi saada nousemaan.
Yksi vastaaja haluaa, että yhdistyessä tehtäisiin kokonaan uusi yhteinen seurakunta Keuruun ja Multian seurakuntien kanssa niin, että vanhat nimet häviäisivät: – Minä en henkilökohtaisesti haluaisi yhdistyä Multian kanssa Keuruun seurakuntaan, vaan että tekisimme uuden yhteisen seurakunnan Keuruun ja Multian seurakuntien kanssa. Tällöin häviää kaikkien seurakuntien vanhat nimet ja tulee uusi toivottavasti omaleimainen nimi uudelle yhteiselle seurakunnalle.
Vastustusta
Kolme vastaajaa on kokenut, että yhdistymistä ajetaan kiireellä ja pakkosyötöllä. – On ollut hyvin kuormittavaa huomata joutuneensa takuumieheksi hankkeelle, joka tuntuu etenevän johtavien viranhaltijoiden toimesta omia latujaan, jopa niin, että asia on sanottu päätettävän puolestamme, ellemme itse sitä tee.
Yhdistämistä pohdittu neuvostojen ja valtuustojen yhteiskokouksissa ja seurakuntien omissa kokouksissa perusteellisesti yli vuoden ajan.
– Perusteluna kirkkoherran ja tuomiokapitulin puolelta on Petäjäveden seurakunnan huono taloustilanne ja yhteenliittymisellä saavutettavat kokonaissäästöt. Varsinkin on korostettu Keuruun seurakunnan suurta metsäomaisuutta houkuttimena.
Yksi vastaaja huomauttaa, että tämä on ensimmäinen kerta, kun päättäjien kantaa yhdistymiselle aidosti yritetään kartoittaa.
– Hyvä vaihtoehto on itsenäinen seurakunta, joka elää suu säkkiä myöten, eli toimii säästeliäästi niillä varoilla ja resursseilla, jotka ovat käytettävissä. Seurakunnan kassavarojen niukkuus johtuu pääosin siitä, että kirkkoremontin loppulaskut ovat nielleet kassavaroja vielä 2019 puolella runsaasti.
– Kyllä nyt pitäisi vielä löytää jonkinmoinen loppurutistus esimerkiksi maan myynnillä voitaisi tämä väliaikainen heikko talous vielä korjata, yksi päättäjä kirjoittaa.
– Yhdistymiselle on vaihtoehto, ja se on vielä laajempi yhteistyö. Moni asia on vielä avoinna, josta voisi saada säästöjä, yksi päättäjä kirjoittaa. Myös toinen yhdistymistä vastustava toteaa, että turvallisempi ja riskittömämpi vaihtoehto on nykyinen malli, jossa yhteistyötä pyritään entisestään syventämään.
– Uskoisin, että väliaikainen heikko talous voidaan vielä korjata.
– Seurakuntien työyhteisöt varmasti voisivat oppia vielä paremmin toisiltaan vertaisoppimalla ja hyviksi osoittautuneita toimintamalleja kopioimalla. Tosin jo nykyään pastorit, kanttorit ja rippikoulut toimivat yhteistyössä ja taloushallintoa hoidetaan kahden talouspäällikön toimesta kolmelle seurakunnalle.
Yksi vastaajista näkee yhdistymisen uhkana päätösvallan menettämisen Keuruulle ja mahdollisen toiminnan minimoinnin. Toisaalta pakkiliitos voi turvata paikallista seurakuntaelämää.
– Meillä on vireä, pääosin Jyväskylän läheisyydestä johtuen, vetovoimainen seurakunta, jossa jäsenten määrä, toisin kuin Keuruulla ja Multialla, negatiivisista ennusteista huolimatta kasvoi vuonna 2019 edellisestä vuodesta.
Seurakunta seuraa kaikissa tapauksissa kuntaa. – Parempi olisi jatkaa oman itsenäisen Petäjäveden kunnan rinnalla itsenäisenä Petäjäveden seurakuntana. Niin kauan, kun kunta selviää, tulisi myös seurakunnan jatkaa ponnisteluja, yksi kirjoittaa.
– Yhdistyminen johonkin seurakuntaan voi jossakin vaiheessa olla vääjäämätöntä ja viisastakin, mutta vasta kun se kyetään etukäteislaskelmin perustelemaan tai kun mahdollinen kuntaliitos sitä edellyttää. – – – Kova kiire ja sinisilmäinen luottamus ilman huolellisia laskelmia on kuitenkin todennäköisemmin uhka kuin mahdollisuus.
Yksi vastaajista kiitteleekin, että korona-aika on tuonut nyt hyvää aikaa miettiä yhdistymisasiaa.
Keskusteluissa toistellaan sitä, ettei ole vaihtoehto, ettei tehdä mitään. – Ettäkö Petäjävedellä ei olisi tehty mitään: meillä on tehty ja tehdään korjausliikkeitä kaiken aikaa. Mutta voisimmekohan tehdä jotakin myös sille, että noin tuhat kuntalaistamme ei kuulu kirkkoon?
– Myös talkootoiminta oman itsenäisen seurakunnan puolesta motivoi seurakuntalaisia. Uskon, että talouspäälliköiden tiukalla menokurilla ja talkoovoimia hyödyntäen selvitään tästä haastavasta taloustilanteesta, yksi päättäjä kommentoi. Pieni, itsenäinen kotiseurakunta on parempi myös talkootoiminnan kannalta. – Monia asioita voidaan tehdä myös talkootyönä, ja sitä pitäisi nyt selkeästi lisätä.
Seurakuntien yhdistymisessä omaisuus metsineen, Unesco-kohteineen ja pappiloineen siirtyy yhteiselle seurakunnalle, eikä Petäjävedelle jää niihin sananvaltaa. Myös päätösvallan koetaan liukuvan pois.
– Itsenäisyyden menettäminen merkitsee sitä, että kirkkovaltuutettujen valtaenemmistö tulisi Keuruulta, jolloin tulevat päätökset saattavat olla Keuruulle suosiollisempia, mikä on inhimillistä, vaikka näin ei saisi olla.
Yksi päättäjistä kysyy, miten yhdistyminen vaikuttaisi vanhan kirkon tulevaisuuteen. – Mitä tapahtuisi vanhan kirkon säätiölle, entä opastuskeskushankkeelle, seurakunnan ja kunnan yhteistyölle? – – – Käytännössä yhteisen seurakunnan valtuustossa tulee olemaan enemmän keuruulaisia kuin meitä. Silloin, kun asioista päätetään yhteisymmärryksessä, asiassa ei ole ongelmaa, mutta kun tulee kiperiä paikkoja ja äänestyksiä, niin tämä asia realisoituu.
Suurin huolenaihe yhteisseurakunnasta ovatkin kirkkovaltuuston päätökset ja niiden oikeudenmukaisuuden toteutuminen Multian ja Petäjäveden seurakuntalaisten kannalta, koska kirkkovaltuutetuista vähintään 70 prosenttia tulee Keuruulta.
– Uskon kyllä yhteisen seurakunnankin hoitavan perustehtävät asianmukaisesti ja henkilöstön kanssa varmasti yhteistyö sujuu, mutta päättävä valtuusto arveluttaa, yksi vastaaja kirjoittaa.
– Päätösvalta liukuu pois omasta seurakunnasta: vaaleilla valittavista luottamushenkilöistä enemmistö tulee itsestään selvästi olemaan Keuruun alueelta, jolloin äänestyksissä Keuruun tarpeet tulevat aina menemään meidän tarpeidemme edelle, toinen toteaa.
– Saadaanko Petäjävedelle palveluja ja resursseja toimintaan ja kiinteistöjen hoitoon edes sen vertaa, mitä jäsenet maksavat tällä hetkellä kirkollisveroja? Itsenäisessä seurakunnassa vastine on selkeä. Petäjävedellä kirkot ja kiinteistöt ovat kirkkoremontin jälkeen suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta epäilen Keuruun kiinteistömassan korjausvelan olevan niin suuri, että riittävätkö edes yhteisen seurakunnan varat hoitamaan kiinteistöt kuntoon?
Usea päättäjä arvioi, että tehdyt selvitykset jättävät edelleen liikaa avoimia kysymyksiä. Myös asianmukaisesti laadittuja kiinteistöstrategioita ja investointisuunnitelmia peräänkuulutetaan, eikä niitä ollut käytössä myöskään selvitysmiehellä. – Selvitysmies päätyi suosittamaan yhden seurakunnan mallia, mutta hänen arviointinsa perustui pelkästään talousarvioihin ja toiminta- ja taloussuunnitelmiin.
– Ilman kiinteistöstrategiaa Keuruun suuren kiinteistömassan todellisten korjausvelkojen ja käyttökulujen suuruus jää hämärän peittoon. Hämärän peittoon jää silloin myös se, mihin Keuruun omat metsätuotot lopulta riittävät ja kuinka pitkäksi aikaa. Ja ovatko hartiat lopulta leveämmät?
– Erityisesti pelottaa Keuruun seurakunnan kiinteistömassa, jota on melko runsaasti. Kiinteistöjen kunto on tietääkseni heikko, joten korjausvelka on mittava, yksi päättäjä kirjoittaa.
Toinen sanoo: – Kiinteistöt niiden edellyttämine henkilöstöineen ovat suurin ongelma: Keuruulla kiinteistöjä on todella keskimääräistäkin enemmän, äkkiä laskien 27 erilaista rakennusta, 25 vuokra-asuntoa, viisi hautausmaata. Kiinteistöstrategia on tämän yhdistymispyrkimyksen kivijalka, tosin sanoen sen selvittäminen, mikä on tuon varsin mittavan kiinteistömassan kunto, mitä tulee maksamaan sen kunnostus ja ylläpito.
– Petäjäveden seurakuntakodin perusteellinen kuntotutkimus tuotti yllätyksiä, ja samalla todettiin tarve perusteellisen kuntotutkimuksen suorittamiseen myös pappilassa, mikä sittemmin tehtiinkin. Minkälaisia tuloksia vastaavat tutkimukset mahtaisivat antaa Keuruun seurakunnan mittavasta kiinteistömassasta? Ja minkähän vuoksi Keuruulta ei ole käytettävissä asianmukaisesti laadittua kiinteistöstrategiaa, vaikka tätä yhdistymishanketta on ryhdytty viemään voimallisesti eteenpäin jo edellisellä valtuustokaudella? Eihän strategia toki hukkaan olisi mennyt yhdistytäänpä sitten tai ei, yksi päättäjistä miettii. Sikäli kun tässä vaiheessa on ajateltu myydä kiinteistöjä, tulee se huonon markkinatilanteen vuoksi etenkin Keuruulla olemaan varsin vaikeaa.
Yksi päättäjä painottaa sitä, ettei seurakuntien yhdistämistä koskevaa aloitetta tuomiokapitulille tulisi tehdä ennen kuin yhdistymisen hyödyt ja haitat on asianmukaisella tavalla arvioitu. – Sen jälkeen kun aloite on tehty, on myöhäistä katua.
Yhdistyminen toisi yksinkertaisemman hallinnon, josta Petäjävesi ei välttämättä hyötyisikään: – Meillä henkilöstökulut per seurakuntalainen ovat jo nyt valtakunnan keskiarvoa pienemmät toisin kuin Keuruulla ja Multialla. Muut yhdistämisen hyödyt ovat saatavissa yhteistyötä syventämällä.
– Meillä on henkilöstömitoitus minimissään, mutta esimerkiksi Keuruulla sitä ei vielä ole käyty läpi, yksi päättäjä toteaa. – Meillä on erittäin hyvät työntekijät, ja heidän hyvinvointinsa on meille kaikille tärkeintä!
Yksi vastaaja huomauttaa, että Petäjäveden seurakunta on tunnettu juuri UNESCO-kohteeksi valitun vanhan kirkon kautta hyvin laajalti, ja yhdistymisessä menetettäisiin tämä ainutlaatuinen Petäjäveden seurakunnan tunnettuus. – Oma nimi ja seurakuntaidentiteetti menetetään ja niiden myötä läheisyys ja tuttuus, toinen vastaaja kirjoittaa.
Joissakin yhteyksissä on väitetty Petäjäveden veroprosentin laskevan yhdistymisen myötä Keuruun alhaiselle tasolle. – Se vaikuttaa epätodennäköiseltä. Petäjävedellähän on vastikään tehty mittava kirkkoremontti, kun taas Multian ja Keuruun remontit lienevät pääosin edessäpäin (ovatko, sitä voimme kiinteistöstrategian puuttuessa Keuruun osalta ainoastaan arvailla), Multian kirkon samoin kuin Keuruun seurakuntakeskuksen remontointiaikeet ovat ilmenneet johtavan viranhaltijan lehtihaastattelusta.
Osa päättäjistä toteaa, että pitää tärkeänä seurakuntalaisten näkemyksiä asiasta. – Odotan, että tulevaan kuulemistilaisuuteen tulee runsaasti väkeä.
Yksi vastaajista kirjoittaa: – Juuri nyt ja viimeistään seurakuntalaisten kuulemistilaisuudessa petäjävetisten näkemykset oman seurakunnan tulevaisuudesta ovat tarpeen – jälkiviisastelu ei hyödytä ketään. Yhdistyminen on valitettavasti saatu näyttämään ennalta päätetyltä. – – – Tosiasiassa mitään ei kuitenkaan ole vielä päätetty.
Epätietoisuutta
Yksi vastaajista kertoo, ettei ole päättänyt vielä kantaansa. – Toivon, että prosessia ohjaavat tahot voisivat motivoitua myös siitä mahdollisuudesta, että jatkaisimme itsenäisinä. – – – Prosessin lopputulos ei saisi olla valmiiksi päätetty.
– En ole vielä päättänyt omaa kantaani yhdistämiseen. Mielestäni se on lähtökohtaisesti hyvä tai ainakin kiinnostava mahdollisuus, mutta yhdistymiselle pitää olla aidot edellytykset, ennen kuin se kannattaa. Näitä edellytyksiä ovat yhteinen, tarpeeksi vahva tahtotila, yhteinen käsitys yhdistymisen realiteeteista eli uuden seurakunnan omaisuudesta, varoista, veloista ja työntekijöiden määrästä nyt ja tulevaisuudessa sekä yhteinen visio siitä, mitä ollaan tekemässä (millainen seurakunta uusi seurakunta olisi). Jos nämä edellytykset eivät toteudu riittävällä tasolla, yhdistymistä ei kannata tehdä.
– Päättäjille tuleva viesti on se, että yksin jääminen ei ole vaihtoehto, ja jos me emme tee jotakin, tuomiokapituli päättää meidän puolestamme. Silti, kun selvitysmies asetettiin tehtäväänsä, hänen tehtävänään oli selvittää kolme vaihtoehtoa: itsenäisenä seurakuntana jatkaminen syvenevän yhteistyön tiellä, seurakuntayhtymä ja yksi uusi, yhteinen seurakunta. Käytännössä hän kuitenkin selvitti lähinnä yhdistyvän seurakunnan lukuja ja näkymiä. Itsenäisenä seurakuntana jatkaminen kuitattiin toteamalla, että seurakunnan jäsenten vähenemisen sekä tulojen ja menojen perusteella talous painuu niin paljon miinukselle, että näin ei voi jatkaa. Syvenevän yhteistyön taloudellisia vaikutuksia ei selvitetty ollenkaan.
– Yhdistymisen eittämätön hyvä puoli olisi se, että se antaisi seurakunnalle ”uuden alun” mahdollisuuden: enemmän resursseja, kehittävän ja kehittyvän seurakunnan draivin, luottamusta tulevaisuuteen, uutta säpinää ja yhteistyön hyötyjä työntekijöiden keskuuteen jne. Petäjäveden seurakunta on niin mahdottoman pieni, että siellä jokainen työntekijä on kovin yksinäinen omassa tehtävässään ja joutuu hoitamaan koko ajan enemmän tehtäviä, kun uusia työntekijöitä ei voida palkata entiseen malliin. Jos ja kun lähitulevaisuudessa joudutaan yhä vain luopumaan työntekijöistä, niin kovin pieneksi toiminta kutistuu. Siinä väsyvät niin työntekijät kuin seurakuntalaisetkin, jos syntyy sellainen olo, että emme pysty ylläpitämään kunnialla edes tärkeimpiä työmuotoja. Jos seurakuntien yhdistyminen takaisi sen, että seurakuntaelämä voi jatkua vireänä seuraavatkin sata vuotta ja seurakunnan talous ja toiminta olisivat turvattuja, äänestäisin heti kyllä. Tämä tuntuu kuitenkin epävarmalta.
– Se, että Petäjäveden mahdollinen kuntaliitos sotkisi seurakuntien yhdistymisen kokonaan. Petäjäveden kunnan taloustilanne on kriittinen, ja jos sitä ei saada tervehtymään 2-3 vuoden kuluessa, olemme todennäköisesti kuntaliitoksen edessä. Jos liitymme jonkun muun kuin Keuruun tai Multian kanssa, seurakuntaliitos raukeaa. Kannattaako yhdistymiseen haaskata resursseja nyt, kun tilanne on näin epävarma, vai kannattaisiko katsoa asiaa sitten, kun Petäjäveden kunnan tilanne näyttää selkeältä? – – – Toisaalta voi olla, että kolmen vuoden päästä tätä prosessia ei saada uudestaan käyntiin, vaikka haluttaisiinkin.
– Seurakuntalaisten olisi hyvä ymmärtää tilanteen kriittisyys. Jotain on pakko tehdä, eli vanhaan jääminen ei ole mahdollista. Eli muutoksia tulee. Jos se muutos ei ole yhdistyminen Keuruun ja Multian kanssa, sitten se on kenties liitos Jyväskylään (jos tuomiokapituli päättää niin tai Petäjäveden kunta liittyy Jyväskylään) tai sitten oman seurakunnan asteittainen pieneminen ja kirkon palvelujen kurjistuminen.
Yksi päättäjä kysyy, miten ”pienelle” toiminta voitaisiin ajaa, niin että omassa seurakunnassa olisi vielä mieltä. – Pärjätäänkö puolet vähemmillä jumalanpalveluksilla? Pärjätäänkö ilman perhe- ja muita kerhoja? Pärjätäänkö ilman seurakuntakotia ja isoa salia, jossa pitää hautajaisia ym.? Pärjätäänkö ilman Kids’ Fridaytä ja muita isompia tapahtumia, joihin on tarvittu koko työyhteisön yhteispanosta? Ystävän Pysäkki? Ruoka-apu? Yhteiset ruokailut? Itsenäisyyspäivä- ja muut juhlat? Kesäleirit? Kuorot? Jos toteaisimme yhdessä, että juuri mistään ei voi luopua, olisi helpompi todeta myös se, että meidän pitää tehdä rohkeita isoja päätöksiä, jotta voisimme turvata kaiken tämän. Jos taas toteaisimme, että seurakunnan tehtävä on pitää jumalanpalvelukset ja nekin voidaan hoitaa puoleksi talkoilla, niin silloin pärjätään vähemmilläkin resursseilla ja voitaisiin jatkaa itsenäisenä.
Vastaaja muistuttaa, että kaikki lisäselvittelytyöt, joita tehdään ennen päätöksentekoa, ovat joka tapauksessa hyödyllisiä seurakuntien tulevaisuuden kannalta, oltiin sitten itsenäisiä tai yhteinen seurakunta. – Toivon, että seurakuntien työntekijät ja prosessia ohjaavat tahot pohtisivat vielä yhdessä, mitkä ovat syvenevän yhteistyön mahdollisuudet ja taloudelliset vaikutukset.
– Tällaisessa kriittisessä prosessissa on haitallista ja surullista, jos asiasta syntyy paha riita seurakuntalaisten keskelle. Syyttely, epäluottamus ja halveksiminen ovat kuin myrkkyä seurakunnalle. – – – Ja sen korjaaminen voi viedä vaikka kuinka kauan. Siksi tähänkin asiaan pitäisi jaksaa suhtautua kärsivällisesti ja parasta uskoen ja toivoen, eli Kristuksen mielellä.
Liukuuko päätösvalta pois?
Yksi päättäjistä laski mahdollisen yhdistyneen seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenjakauman, jos äänestäjät äänestäisivät oman kunnan tai kaupungin ehdokaslistaa ja äänestysprosentit olisivat samat kuin viimeksi kirkollisvaaleissa. Jos valtuusto olisi 20-jäseninen, niin Keuruulla olisi 13 valtuutettua, Petäjävedellä viisi ja Multialla kaksi. Jos 15 jäsentä, niin luvut ovat 10, 4, 1. Jos 25 jäsentä, niin 16 ,6, 3.
Seurakunnan jäsenmäärät ovat: Keuruu 7.399, Petäjävesi 2.893, Multia 1.343 eli suhteessa 63,6%, 24,8%, 11,5%. Jos valtuustossa on 15 jäsentä, ovat suhteelliset osuudet 66,7%, 26,7% ja 6,6% eli Multia häviää eniten suhteellisen vaalitavan vuoksi. Jos valtuustossa 20 jäsentä, menee aika tavalla jäsenmäärän mukaan: 65%, 25%, 10%, mutta kaikissa tapauksissa valtaenemmistö ja täysi päätösvalta siirtyy keuruulaisille ehdokkaille, koska melko varmasti keuruulaiset äänestävät oman kaupungin ehdokkaita, petäjävetiset oman kunnan ehdokkaita ja multialaiset Multian ehdokkaita. – SK
Petäjäveden kirkkovaltuutetut ovat Hannele Oikarinen, Heikki Palola, Raija Harju-Kivinen, Hanna Hautamäki, Anna-Maria Huuskonen, Eila Koivuniemi, Jari Koskenranta, Sirkku Kuukkanen, Petrus Lesonen, Jukka Ohra-Aho, Lasse Olli, Kai Paltamaa, Seppo Rantapuska, Pirkko Saarinen ja Matleena Ylikoski.
