Kalastus jatkuu Könkköjoella
Valtakunnan poikkeustilasta huolimatta elämyskalastus Könkköjoella jatkuu talven jälkeen viimevuotisin säännöin. Kaikki lohikalat pitää siis vapauttaa. Vuorokautta kohden myydään vain viisi lupaa, joten luulisi turvavälien pysyvän riittävän suurina.
Haasteita korona on kuitenkin tuonut nimenomaan kalastuslupien myyntiin. Koska Kyläseppä on vain rajoitetusti auki ja ei ensinkään viikonloppuisin, niin olemme joutuneet miettimään muitakin keinoja. Nyt luvan voi hankkia myös verkkosivujen konkkojoki.fi opastamana. Sieltä löytyvät ohjeet siitä, kuinka lupa varataan ja kuinka maksu suoritetaan ja tietysti myös säännöt. Käytännössä allekirjoittanut ottaa varaukset vastaan ellei lupaa ole hankittu Kyläsepän kautta.
Könkköjoen taimenkannassa on ollut yli 20 seurantavuoden aikana luontaisia varsinkin säästä johtuvia vaihteluita. Ongelmia ovat tuottaneet varsinkin kuumat kesät.
Viime syksynä poikastuotantoa arvioitiin taas sähkökoekalastamalla. Sen mukaan kesänvanhojen poikasten tiheys oli keskimäärin alle 10 yksilöä aarilla ja se vaihteli koealoilla 1-15 yksilöä/aari. Se tarkoittaa, että tiheys oli nousussa mutta keskitason alapuolella. Eniten poikasia oli joen alaosalla Myllykoskessa.
Taimen kutee Könkköjoessa lokakuun alussa. Varovaisesti rantojen kävellen voi onnistua näkemään villiä kututouhua. Viime syksynä kutukuoppia eli kutupesiä löytyi vakioaloilta vain 27 kappaletta. Tämäkin indeksi jää reilusti ennätyksestä, joka on 70 kutupesää. Mylly-Sahakoskessa oli suurin pesämäärä. Poikastuoton aiemmat ongelmat heijastuvat viiveellä kutukantaan.
Pesät olivat keskimäärin 130 senttimetrin pituisia, jollaisia tekevät jo 35-40 senttimetrin pituiset taimenet. Koealojen perusteella Könkköjoella oli kutenut vain yksi yli puolimetrinen taimen. Koska vain osa joesta tutkittiin, tuskin se oli ainoa kookas kutija. Joka tapauksessa niukka on järvivaelluksia tekevien taimenten osuus. Se on näkynyt myös saalisilmoituksissa. Valitettavan yleinen ongelma maakuntakalallemme.
Könkköjoki tarjoaa viehättäviä maisemia ja tuurilla ja taidolla pääsee myös moikkaamaan villiä taimenta.
– Pentti Valkeajärvi
