Petäjäveden kunnanvaltuusto kokoontui tammikuun lopulla Kintauden koulun ruokalassa.
Petäjäveden talous ja tulevaisuus valtuutettujen silmin
Miltä mieltä kunnan taloustilanteesta ja tulevaisuudesta ovat Petäjäveden kunnanvaltuutetut? Minkälaisilla tiedoilla tärkeitä päätöksiä tehdään?
Petäjävesi-lehti teetti Petäjäveden kunnanvaltuutetuille kunnan taloutta ja tulevaisuutta luotaavan kyselyn. Kysely avautui maalis-huhtikuun vaihteessa ja siihen vastasi 19 valtuutettua 21:stä.
Viime vuoden tilinpäätöksen arviointi
Petäjäveden kunnan vuoden 2019 tilinpäätös on lähes neljä miljoonaa euroa alijäämäinen. Kunnanvaltuusto ei tilinpäätöstä vielä ole käsitellyt, mutta alijäämän suuruus oli silti hyvin valtuutettujen tiedossa. Yli puolet (11) vastaajista totesi, että tilinpäätöksen loppusumma ei yllätä, vaan vastasi odotuksia. Viisi vastaajaa oli tiedosta hiukan yllättynyt.
Valtuutetut kommentoivat tilinpäätöksen ylityksiä pääosin kahdella tavalla. Toiset ylitykset, kuten verotulojen ennakoitua pienempi kertymä ja vesikriisin kustannukset, nähtiin ”näille ei voi mitään” -kategoriassa ja toiset, kuten sote-menojen ylitykset ja yllättävät henkilöstökustannukset, nähtiin ”nämä olisi pitänyt hoitaa toisin” -kategoriassa.
– K-S Verkkoholding Oy oma yksittäinen tapaus, jonka syistä voisi kirjoittaa pitkän tarinan. Se yksittäisenä, kertaluontoisena alaskirjauksena ei kaada kunnan taloutta. Vakavampaa on, että koko tämän valtuustokauden kunta on tehnyt miinusmerkkistä tulosta ja myös hyväksynyt budjetissaan toistuvasti alijäämän kertymisen.
– Päättäjät eivät nyt pääse käsiksi ylityksiin, kustannukset ovat jo ylittyneet, kun ne tuodaan lautakuntaan. Usein toki on kyse lakisääteisistä palveluista, mutta ennakoinnilla voitaisiin saada säästöjä, jotka toisivat puskuria yllättäviin menoihin. Toki voisi menetellä myös niin, että lautakunta tai hallitus ei hyväksy ylitystä vaan edellyttää rahojen löytyvän toimialan sisältä muuta toimintaa supistamalla. Valmius tällaiseen alkaa jo olla.
Tiedonsaanti päätöksenteossa
Kokevatko päättäjät, että he saavat riittävästi tietoa päätösten tueksi ja tilinpäätöksen/talousarvion käsittelemiseksi?
Kyllä-ei -valinnassa 12 valtuutettua vastaa ”kyllä” ja 7 ”ei”.
Valtuutettuja pyydettiin kuvaamaan kokemustaan tiedonsaannista valitsemalla valmiista ehdotuksista itselleen sopivimmat. Kuusi valtuutettua totesi saavansa riittävästi tietoa esityslistoista ja viisi vastaajaa arvioi, että esityslistat ovat sinänsä hyviä, mutta ne tulevat liian myöhään. Toisaalta peräti yhdeksän valtuutettua arvioi, että esityslistat ovat toisinaan tai jatkuvasti puutteellisia tai huonosti laadittuja.
Eniten kannatusta saivat kuitenkin vaihtoehdot, joissa peräänkuulutettiin keskustelun tärkeyttä ennen päätöksentekoa.
Avoimissa vastauksissa toivotaan muun muassa vertailutietoa toisten verrokkikuntien vastaavista talousluvuista sekä valtuutettujen aktiivisempaa osallistumista esimerkiksi iltakouluihin, jossa lisätietoa on jaossa.
Lisäksi kysyttiin, kenen pitäisi muuttaa toimintaansa, jotta tieto kulkisi paremmin. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että virkamiesten pitäisi valmistelijoina tuoda enemmän tietoa päätöksenteon tueksi. Myös omassa asioihin perehtymisessä nähtiin parantamisen varaa. Avoimessa kentässä asiaa täsmennettiin näin:
– Virkamiesten valmistelussa olevien asioiden käsittely yhdessä jo ennen päätöksentekoa antaisi sekä päättäjille että valmistelijoille mahdollisuuden syventää käsityksiään ja tietojaan päätettävistä asioista.
Mistä säästetään?
Kunnan talous on ollut useana vuonna alijäämäinen, ja viimeisinä vuosina jopa budjetit on tehty valmiiksi alijäämäisiksi. Se kertoo selkeästi siitä, että käyttötalouden menot ovat liian suuret tuloihin nähden.
Valtuutettujen silmissä säästökeinoista nousee yli muiden kaksi vaihtoehtoa, henkilöstökulut ja kiinteistökulut.
Kiinteistömenojen karsimista kannatti 14 valtuutettua.
15 valtuutettua on sitä mieltä, että kunnan henkilöstöä pitää vähentää pysyvästi eläköitymisten tai irtisanomisten kautta. Yhdeksän valtuutettua vastaa myös, että henkilöstöä on lomautettava aina tarvittaessa.
Toimialoista leikkuriin joutuisivat kunnan hallinto ja sivistyspalvelut. Useissa avoimissa vastauksissa otettiin esille käsitys, että Petäjäveden kunnassa on enemmän työntekijöitä kuin muissa vastaavan kokoisissa kunnissa. Osa valtuutetuista haluaisi vähentää henkilöstöä ulkoistamalla palveluntuotantoa (esim. kiinteistöjen hoito, ulkoalueiden hoito) ja osa lähtisi kehittämään yhteistyötä naapurikuntien kanssa (esim. kirjanpito, palkanlaskenta, laskutus). Yhdessä vastauksessa otettiin esiin myös luottamushenkilöstön määrä, joka nähtiin turhan isona.
Sivistyspalveluissa säästämisen varaa nähtiin paitsi henkilöstön suhteen, myös luokkakokojen ja avustajien suhteen. Avoimissa vastauksissa tilannetta arvioidaan muun muassa näin:
– Syntyvyys on pienentynyt 60 lapsesta noin 30 lapseen, jolloin oppilasmäärät ja päivähoidon rakenne tulee supistumaan. On reagoitava heti muuttuneeseen tilanteeseen.
– Sivistyspalvelut varhaiskasvatuksesta lukioon pitäisi perkata, näyttää siltä, että erityisesti sivistyspalvelujen hallinnossa on enemmän henkilöstöresurssia kuin muissa kunnissa. – Opettajia on paljon, he eivät voi olla ainoita kunnan työntekijöitä, joita lomautukset ja leikkurit eivät koske.
Saako palveluita kurjistaa?
Vaikka seitsemän valtuutettua on sitä mieltä, että kaikkien toimialojen on löydettävä säästämiskohteet toiminnastaan – jos ei muuten, niin palveluja kurjistamalla – niin palveluista leikkaaminen on silti kinkkinen ongelma.
Petäjävedellä on perinteisesti ollut hyvät palvelut, mutta tosiasiallisesti peruspalveluita on viime vuosina rahoitettu osittain lainalla.
Jos palveluita lähdetään karsimaan säästöjä etsiessä, Petäjäveden maine ja houkuttelevuus asuinkuntana voi heikentyä.
Kyselyssä valtuutetuilla oli mahdollisuus valita, kumpaa he pitävät tärkeämpänä: hyviä palveluja vaikka velkarahalla vai tervettä taloutta vaikka palveluita kurjistaen. Vain puolet vastaajista suostuivat valitsemaan puolensa. Puolet valitsi kolmannen, avoimen, vaihtoehdon, jossa nostettiin esille ”kultaisen keskitien” mahdollisuus: hyvien palveluiden ylläpitäminen voisi olla mahdollista esim. kuntien välistä yhteistyötä lisäämällä, lisätulojen etsimisellä sekä ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn panostamalla.
Velan ottamisen suhteen päättäjät jakautuvat aika lailla puoliksi: kuusi valtuutettua on erittäin huolissaan velkaantumisesta ja haluaisi sen loppuvan, ja seitsemän on sitä mieltä, että velkaa voidaan kyllä ottaa, kunhan sen määrä/asukas ei kasva liian suureksi. Kolmas vaihtoehto oli kunnan sijoitusten/säästöjen käyttöön ottaminen, joka ei juuri saanut kannatusta.
Huolenpito työntekijöistä
Kunnalla on ollut vaikeuksia rekrytoida pysyviä työntekijöitä joihinkin tehtäviin. Tosin etenkin sosiaalipuolella tästä ongelmasta kärsivät kaikki kunnat. Kyselyssä päättäjiä pyydettiin ottamaan kantaa siihen, miten rekrytointiongelmiin vastataan, jos kunnan työntekijät joutuvat henkilöstön karsimisen ja lomautusten myötä entistä ahtaammalle.
Avoimissa vastauksissa otettiin useaan kertaan esille yhteistyö muiden kuntien kanssa (yhteiset työntekijät ja tiimit), mikä keventäisi yksittäisen/yksinäisen työntekijän taakkaa, työhyvinvointiin ja -ilmapiiriin panostaminen ja työnkuvien selkeyttäminen sekä riittävä perehdytys ja tuki tehtävään. Lisäksi ehdotettiin johtamisjärjestelmän uusimista siten, että lautakuntien puheenjohtajat tulisivat mukaan operatiiviseen toimintaan. Myös erilaiset kannusteet nähtiin vaihtoehtona:
– Lisääntyvää työtä toimialojen supistamisten myötä pitää kompensoida maltillisilla eduilla tai bonuksilla, jotka nostattavat henkeä ja auttavat jaksamaan uusissa tilanteissa.
Uusia asukkaita tarvitaan – mutta miten?
Valtuutetut hankkisivat kunnalle lisätuloja ennen kaikkea uusien asukkaiden ja yrittäjien kautta. Lisäksi 13 valtuutettua haluaisi Petäjävedelle lisää valtionosuuksia, joko pysyviä tai harkinnanvaraisia.
Siksi ei olekaan yllättävää, että tällä hetkellä ”pöydällä olevista” investoinneista eniten saavat tukea uusien asuinalueiden ja tonttien kaavoittaminen (16), hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (11), vesihuollon kehittäminen (10) ja Palvalahden yritysalueen kehittäminen (9).
Avoimessa investointikysymyksessä tonttituotanto nousi esiin useasti, esimerkiksi näin:
– Tuo keskustan siirtäminen valtatien varteen on mielestäni hyvä idea. Siten maantien ja rautatien väliin jäisi hyvää asuinaluetta, ”vanha kirkonkylä”, ja asuntotontteja tietysti tien varsi täyteen Kuohulta lähtien… Jyväskylän läheisyyttä meidän ei missään nimessä kannata hukata, vaan aktiivisesti tarjota sekä asukkaille että yrittäjille mahdollisuutta olla ”melkein kaupungissa, mutta kuitenkin maaseudun rauhassa”. Vanha kirkko ympäristöineen on kuin kirsikka kakussa ja siihen liittyvät matkailun ja maaseutumaisen maiseman tarjoamat vapaa-ajan mahdollisuudet on Petäjäveden ehdoton vahvuus.
Uusien asukkaiden haalimisessa tärkeäksi nähtiin myös vuokra-asuntojen kunnon parantaminen ja positiivinen viestintä ”puskaradiotakin” hyväksikäyttäen.
Kuntaliitos ei juuri houkuta
On arvioitu, että Petäjäveden kunnan pitkältä ajalta kertynyt ylijäämä on tätä menoa syöty 2-3 vuodessa. Jos tämä ja muut kriisikunnan kriteerit täyttyvät Petäjävedellä lähivuosina, pitäisikö Petäjäveden alkaa hankkiutua kuntaliitokseen? Tähän kysymykseen vastasi ”ei” 14 valtuutettua ja ”kyllä” kuusi valtuutettua.
Liittymissuunnaksi ehdotettiin kaikkia muita naapuri- tai lähikuntia paitsi Jyväskylää. Avoimessa vastauksessa kahden köyhän kimppaan suhtauduttiin myös epäillen: – Mikäli Petäjävedellä täyttyvät kriisikunnan kriteerit, niin samoin täyttyvät todennäköisesti naapurikunnillakin.
Kahden köyhän yhteenmeno (esim. Multia) ei lisää toiminnallista liikkumavaraa yhtään, pikemminkin päinvastoin. On mielenkiintoista seurata, tuleeko kunnan tehtäviin lähivuosina/vuosikymmeninä joitakin sellaisia muutoksia (sote?), että kuntien toimintaedellytykset vahvistuvat vai heikentyvätkö ne edelleen. Mikäli kriisikuntia alkaa koko valtakunnan tasolla tulla huomattavan paljon, tekee valtiovalta todennäköisesti jonkinlaisen kokonaisratkaisun, missä yksittäisillä kunnilla ei enää ole mitään sananvaltaa.
Kaiken kaikkiaan käy ilmi, että valtuutetut näkevät kunnan tulevaisuudessa isoja haasteita, mutta uskovat, että niihin voidaan myös vaikuttaa. Eräs avoin vastaus kiteyttää tämän hyvin: – Uusien ideoiden pyörittely ja hengen nostattaminen ovat hyvin tärkeitä asioita. Ongelmat pitää yrittää hyväksyä, rajata ja sopia tehokkaasti tarvittavista toimista ja sen jälkeen käyttää kaikki panokset positiiviseen tulevaisuuteen.
. . . . .
Toimittajan kommentti
Tein kyselyn yhteistyössä kunnanvaltuuston talouden tasapainottamisryhmän jäsenten kanssa sekä hallintojohtaja Anni Hakalan kanssa. He antoivat minulle pohjatietoja kyselyyn ja kommentoivat kyselyn toimivuutta ennen sen lähettämistä valtuutetuille.
Lähetin kyselyn vain valtuutetuille, mutta vastaukset luettuani mielestäni näyttää selvältä, että kunnan tulevaisuutta pitäisi pohtia enemmän myös yhdessä viranhaltijoiden kanssa. Tätä keskusteluahan käydään kunnanhallituksessa ja lautakunnissa, mutta ilmeisesti ei riittävästi tai ainakaan kaikki eivät pääse siitä osalliseksi.
Valtuutetut tuovat vahvasti esiin keskustelun tarpeen, mutta toisaalta on tiedossa sekin, että valtuuston iltakouluissa ja muissa ”vapaaehtoisissa” keskustelutilaisuuksissa on ollut vähänlaisesti osanottajia.
– Miten päätösten valmistelu- ja käsittelyprosessia voidaan kehittää niin, että tiedonsaanti paranee ja keskustelumahdollisuudet niin päättäjien kuin päättäjien ja viranomaisten kesken lisääntyvät?
– Onko Petäjäveden kunnassa tosiaan enemmän työntekijöitä kuin muissa verrokkikunnissa?
– Jos henkilöstön vähentämistarvetta todella on ja siihen päädytään, miten huolehditaan työntekijöiden jaksamisesta ja työilmapiiristä?
On selvää, että kunta on isojen haasteiden edessä. Hyvien päätösten tekeminen ja toisaalta tehokas ja pitkäjänteinen toiminta ei ole helppoa, jos päättäjien ja viranomaisten ”koneistoa” vaivaa luottamuspula tai kuppikuntaisuus. Nämä ongelmat on ratkaistava siinä missä veroprosentit, budjetit ja leikkauslistatkin. Onneksi kaikkeen auttaa avoin keskustelu. – MY
