Koronavirusepidemia vaikuttaa myös Metsälinjaksi nimetyn uuden 400 kilovoltin voimajohdon rakentamiseen Petäjäveden ja Muhoksen välille.

 

 

Metsälinja odottaa espanjalaisia – Petäjävedeltä alkavan uuden voimajohdon pitäisi valmistua 2022

 

Koronavirusepidemia vaikuttaa myös Metsälinjaksi nimetyn uuden 400 kilovoltin voimajohdon rakentamiseen Petäjäveden ja Muhoksen välille.

Tällä hetkellä Petäjäveden ja Saarijärven välisellä osuudella on käynnissä perustusten rakentaminen, mutta vanhan 220 kilovoltin johdon purkaminen ja uuden johdon rakentaminen pääsevät alkamaan vasta, kun espanjalaiset ammattilaiset pääsevät maahan. Reilun kolmensadan kilometrin mittainen urakka on jaettu kuuteen osuuteen ja urakat on kilpailutettu hankintalainsäädännön mukaan.

Petäjäveden ja Saarijärven välisen osuuden urakan voitti espanjalainen Elecnor S.A., joka on urakoinut vastaavia voimajohtoja ympäri Eurooppaa.

– Perustuksia tekevät suomalaiset aliurakoitsijat, mutta vanhan 220 kilovoltin johdon purkamisen ja uuden 400 kilovoltin johdon rakentamisen hoitaa espanjalainen Elecnor. Tällä hetkellä ainoastaan heidän työmaapäällikkönsä on Suomessa, varsinaisiin töihin pitäisi saada 20-30 espanjalaista ammattilaista. Koronatilanteen takia he eivät tietenkään pääse maahan, Petäjäveden ja Saarijärven välisestä osuudesta vastaava projektipäällikkö Antti Linna Fingridiltä kertoo.

 

Aikataulua nyt mahdoton sanoa

 

Linnan mukaan osuudella on nyt rinnakkain kaksi 220 kilovoltin voimajohtoa. Niistä toinen korvataan 400 kilovoltin voimajohdolla ja toinen jää sen rinnalle. Uudet pylväät ovat hieman nykyisiä pylväitä isompia.

– Alkuperäisen suunnitelman mukaan vanhan 220 kilovoltin johdon purkutyöt piti aloittaa maaliskuun alussa, uusien pylväiden olisi tarkoitus tulla Suomeen kesäkuussa. Nyt aikataulusta ei osaa sanoa mitään, se ei ole meidän käsissämme, Linna sanoo.

Uusi voimajohto edellyttää myös joitakin johtojärjestelyjä Petäjäveden muuntoasemalla, sähköasemalle lisätään muuntaja ja 110 kilovoltin kytkinlaitosta laajennetaan kahdella kentällä. Kokonaisuudessaan Metsälinjan pitäisi valmistua syyskuussa 2022.

– Tällä hetkellä se näyttää vielä mahdolliselta, mutta toki koronavirusepidemia voi vaikuttaa siihenkin. Vielä ei kuitenkaan ole tapahtunut mitään peruuttamatonta, mikä estäisi työn valmistumisen alkuperäisessä aikataulussa, Linna sanoo.

Muilla viidellä osuudella pääurakoitsija on suomalainen. Linnan mukaan perustustyöt ovat käynnissä kaikilla osuuksilla, joillakin osuuksilla purkutyötkin on jo aloitettu.

 

Ydinvoimalallisen verran lisää siirtokapasiteettia

 

Metsälinja on osa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmaa. Uusi voimajohto vahvistaa pohjois-eteläsuuntaisia sähkönsiirtoyhteyksiä ja korvaa ikääntyneitä voimajohtoja.

– Metsälinja lisää sähkönsiirtokapasiteettia 700 MW eli noin yhden ydinvoimalallisen verran, omaisuudenhallintajohtaja Timo Kiiveri Fingridiltä toteaa.

– Isojen voimajohtojen rakentamiset ovat pitkän aikavälin hankkeita. Rakentamispäätöksestä menee seitsemän tai kahdeksan vuotta voimajohdon valmistumiseen, joten hankkeilla valmistaudutaan tulevaisuuteen. Meidän pitää ennustaa, miten sähköverkko elää ja tehdä päätöksiä sen mukaan. Iso osa sähkönkulutuksesta on etelässä, mutta pohjoiseen on tullut ja tulee vielä lisää tuulivoimaa, joten uutta siirtokapasiteettia tarvitaan, Kiiveri kertoo.

Tuulivoimaa Suomeen rakennetaan Kiiverin mukaan noin 1000 MW:n verran vuosittain ja valtaosa siitä sijoittuu länsirannikolle ja Pohjois-Suomeen. Sähkönsiirtokapasiteetin lisäystä etelän ja pohjoisen välillä vaatii myös suunnitteilla oleva kolmas yhdysjohto Ruotsin ja Suomen välille; yhdysjohdon Oulun seudulta Pohjois-Ruotsiin pitäisi valmistua vuonna 2025.

– Metsälinja on osa jatkuvaa kantaverkon kehittämistä. Metsälinjan jälkeen seuraava iso hanke on yhdysjohto Ruotsiin ja sen jälkeen, vuoden 2028 paikkeilla, pitäisi valmistua Järvilinja eli uusi 400 kilovoltin voimajohto Oulun seudulta etelään päin, Metsälinjan itäpuolelle, Kiiveri kertoo.

Metsälinjan rakentaminen maksaa kokonaisuudessaan noin 110 miljoonaa euroa. – TL