Kunnan taloustilanne on huono, mutta ei toivoton
Valtaosa Suomen kunnista tekee tällä hetkellä alijäämää, eli syö säästöjään tai ottaa syömävelkaa. Koronakriisin aiheuttama taloudellinen kuorma on vielä kysymysmerkki, mutta odotettavissa on, että kuntien taloudellinen ahdinko vielä syvenee.
Petäjäveden kunta teki viime vuodelta historiallisen alijäämäisen tilinpäätöksen: alijäämää syntyi noin 3.800.000 euroa.
Tämä vuosi ei vaikuta juurikaan paremmalta. Kuluvan vuoden talousarvio on laadittu vajaat miljoona euroa alijäämäiseksi, eikä siinä vielä näy koronan vaikutukset.
Viime vuoden miinusmerkkinen tulos syntyi ennen kaikkea neljästä tekijästä.
Ensinnäkin kunnan palvelujen tuottamiseen kului ennakoituakin enemmän rahaa. Tämä taas johtuu sekä yleisestä kustannustason noususta että menojen ylityksistä, joita on monenlaisia: isona asiana tietysti vesikriisi, mutta myös akuuttien sosiaali- tai terveyspalvelujen järjestäminen ja muut yllättävät lisäkustannukset. Vuonna 2019 sosiaalipalvelujen ostamiseen tarvittiin lisärahaa yhteensä 360.000 euroa ja sivistyksen opetuspalveluiden tuottamiseen ja ostoihin 170.000 euroa.
Toiseksi kunnan tulovirrat ovat laskeneet. Valtionosuuksien määrä on vähentynyt melko tasaisesti: laskua vuodesta 2015 vuoteen 2019 on noin 1,2 miljoonaa euroa. Toisaalta verokertymää ei ole saatu kasvatettua, vaikka veroja onkin hiukan kiristetty. Tämä johtuu yleisestä taloustilanteesta, kunnan asukasluvun laskusta ja viime vuonna erityisesti verokorttiuudistuksesta, joka muutti verojen kertymisprosessia. Veroja kertyikin viime vuonna 450.000 euroa arvioitua vähemmän. Palveluista perittäviä palvelu- ja asiakasmaksuja on myös osittain korotettu, mutta näitä maksuja taas säätelee laki, joten isoja rahavirtojen lisäyksiä ei niistäkään ole saatavilla.
Kolmanneksi tilinpäätöstä kurittaa Keski-Suomen Verkkoholdingin lainantakauksista johtuva pakollinen varaus. 1,9 miljoonan euron varaus ei ole vielä tullut kunnalle maksettavaksi, mutta se täytyi silti kirjata tilinpäätökseen tiedossa olevaksi kuluksi.
Takauksien maksaminen tulee ajankohtaiseksi, jos ja kun valokuituyhtiö menee saneeraukseen, ja yhtiön velat tulevat kuntien maksettavaksi. Tällöin kunta käytännössä ottaa oman osuutensa lainasta omiin nimiinsä, eli kunnan velkamäärä kasvaa.
Neljänneksi huonoa tulosta selittää talousarvion tekemisen yleinen vaikeus. Kaikkea ei voi ennakoida ja korjausliikkeitä tulee väkisin.
Viime vuoden talousarvio jouduttiin tekemään tilanteessa, jossa Seututerveyskeskuksen talousarvio ei ollut vielä valmistunut. Kunnan talousarvioon kustannukset laskettiin edellisvuoden perusteella korottaen niitä sen hetkisen arvion mukaan. Seututerveyskeskuksen laskutusjärjestelmän muutoksen sekä budjetoimatta jääneen erillisten lääke- ja hoitotarvikekustannusten takia talousarviota jouduttiin korjaamaan perusterveydenhuollon osalta lähes 300.000 eurolla.
Toinen yllättävä muutos liittyi lomapalkkavelan kasvuun (300.000 euroa). Lomapalkkavelka tarkoittaa lomapalkkojen ja -rahojen varausta, joka tehdään tilinpäätöksessä seuraavan vuoden lomien kertymisestä johtuen.
Vuoden 2019 lomapalkkavelan kasvu johtui kilpailukykysopimuksesta ja siihen liittyneen lomarahaleikkauksen päättymisestä, henkilöstöhallinnon ohjelmistomuutoksesta, joka mahdollisti lomapalkkavelan tarkemman kirjaamisen (henkilöittäin aiemman kokonaishenkilöstömäärän mukaisesti) sekä pitkistä poissaoloista, joiden takia lomia ei ole pystytty pitämään lomakautena.
Samassa veneessä ollaan
Vaikka taloustilanne on niin heikko, ei silti ole aihetta ruoskia itseään, kuten kunnanjohtaja Eero Vainio sanoo. Läheskään kaikki Petäjäveden ongelmat eivät ole sisäsyntyisiä, vaan kunnat ovat talousvaikeuksissa ympäri Suomea. Vainion mukaan vuosi 2019 oli Suomen kuntatalouden historian huonoin vuosi ja koronakriisin myötä tästä ja ensi vuodesta tulee todennäköisesti vielä huonompia.
Petäjävedellä on jo vuosien ajan säästetty ja karsittu kuluja. Silti kunnan toimintakulut ovat kasvaneet vuodesta 2015 vuoteen 2019 reilut 11 prosenttia. Tästä inflaatio eli kustannusten yleinen kasvu selittää noin neljä prosenttiyksikköä.
Kunnanjohtaja Vainion mukaan henkilöstöä on vähennetty, menoja karsittu ja toimintoja uudistettu. Myös hallintojohtaja Anni Hakalan mukaan kaikki ”ilma” on käyty läpi moneen kertaan.
– Mitään helppoja säästöjä ei ole jäljellä, jos sellaisia nyt aiemminkaan on ollut, Hakala sanoo.
Eero Vainio tuo esiin tasapainotusselvitystä kunnalle tekevän konsulttiyhtiö BDO:n tuottamia tietoja Petäjäveden tilanteesta suhteessa muihin kuntiin:
– Esimerkiksi varhaiskasvatuksemme ja vanhuspalvelumme toimivat henkilöstömitoitusten suhteen valtakunnallisten mitoitusten mukaisesti ja molemmissa kustannukset ovat niin verrokkikuntia kuin maan keskiarvoa pienemmät. Olemme lisänneet jatkuvasti seutuyhteistyötä kaikilla sektoreilla ja lisäksi selvittäneet aiempina vuosina esimerkiksi palkka- ja taloushallinnon ulkoistamisvaihtoehtoa, mutta se osoittautui kalliimmaksi kuin samat palvelut omana toimintana. Kunnan nettokäyttökustannukset asukasta kohden ovat verrokkikuntien ja koko maan alapuolella. – MY
(Kuva: Joona Kotilainen)
