Aini Malmberg muistaa vieläkin, miten on joillekin asiakkaille avannut tilejä heidän ollessa vasta lapsia. Nyt kierros menee jo toisessa polvessa. – Meidän muu henkilökunta on melko nuorta, eikä heillä ole samanlaista perspektiiviä pankkimaailmaan kuin Ainilla, Petäjäveden Osuuspankin toimitusjohtaja Jaakko Ylitalo kiittää.
Aini Malmberg on nähnyt 40 vuotta pankkialan vaiheet
Aini Malmberg on ollut Petäjäveden Osuuspankissa töissä tasan 40 vuotta ja on nähnyt lähes kaikki pankkialan myllerrykset läheltä. – 40 vuoden aikana on pankkirintamalla tapahtunut paljon merkittäviä asioita, Malmberg tuumaa.
On ollut lamaa, nousukautta ja finanssikriisiä. Lait ovat muuttuneet ja valvonta on kiristynyt. On tullut automaatit ja verkkopankki. Ja kaksi kertaa on Petäjävedelläkin pankkiryhmä muuttunut ja sen myötä kaikki ohjelmat, tilinumerot ja pankkikortit vaihdettu. Kahdesti on remontoitu konttorin tilat ja perustettu kokonaan uusi konttori. Ja koko ajan on henkilöstön pitänyt opetella uutta ja palvella asiakkaita.
Kultainen 1980-luku
Petäjävedeltä kotoisin oleva Aini Malmberg valmistui kauppakoulusta ja pääsi Petäjäveden Osuuspankkiin töihin vuonna 1980. Pankinjohtajana toimi Tauno Lailio ja työntekijöitä oli kahdeksan.
– Meillä oli lähes sama työporukka melkein parikymmentä vuotta. Väki on vaihtunut ja minä olen vielä siitä kaartista jäljellä, Malmberg hymyilee.
Pankkiala oli tuolloin hyvin naisvaltainen ja kaikki johtajat olivat miehiä. – Lailio oli johtajana sellainen vanhan kansan johtaja, ja hän oli merkittävä henkilö koko paikkakunnalla.
Tuomo Ollikainen tuli johtajaksi vuonna 1984 ja johti pankkia noin 30 vuoden ajan. – Ollikainen tuli kyllä kaikkien kanssa juttuun, Malmberg kehuu.
1980-luku oli muutosten vuosikymmen: pankkikortit ja pankkiautomaatit tulivat ja pankkisaleihin saatiin ensimmäiset tietokoneet. – 80-luku oli voimakasta talouden nousuaikaa ja pankin luottokanta kasvoi ja kiinteistöjen hinnat nousivat.
– Pankkikortin ja pankkiautomaatin tulo muutti paljon ja toi ihmisille myös vapautta. Ensimmäiset pankkikortit olivat kuvallisia ja mekin otimme tuolla takahuoneessa asiakkaista kuvat kortteihin, Malmberg muistaa.
Lama
Ennen 1990-luvun lamaa oli kuukauden kestävä pankkilakko, joka sulki myös Petäjäveden Osuuspankin ja oikeastaan koko yritysten rahaliikenteen.
– Olikin melkoinen pino laskuja odottamassa maksuunlaittoa, kun lakko viimein loppui, Malmberg kertoo.
Lakon aikana johtaja Ollikainen toteutti pankkisalissa kattavan remontin, jossa uusittiin kaikki lattioita ja tiskejä myöten.
– Laman ja pörssikuplan myötä tuli monelle vaikeuksia täälläkin, ja sen jälkeen monella meni luottotiedot ja tuli maksuhäiriöitä, Malmberg toteaa. Pankkialalla onkin joutunut seuraamaan murheellisiakin kohtaloita.
Pankissa työskenteleminen ihmisten raha-asioiden kanssa onkin ennen kaikkea luottamustyö. Asiakkaiden kanssa puhutaan paljon muustakin kuin rahasta, ja monelle on tärkeää, että saa asioida tutun ihmisen kanssa.
– Petäjävetiset ovat pääasiassa tunnollisia rahankäyttäjiä ja osaavat tarvittaessa kysyä asioita, Malmberg kertoo.
Konttorissa palvellaan edelleen
Vuonna 1998 Petäjäveden Osuuspankki muuttui Paikallisosuuspankiksi. – Pankkivaihdos olikin aikamoinen projekti, mutta tämä uusin vaihdos tuntui silti vieläkin monimutkaisemmalta.
Sellaisenkin Malmberg muistaa, että vuosituhannen vaihteessa Milleniumina jännitettiin maailmanlaajuisesti, kuinka atk-järjestelmien käy, mutta kaikki toimivatkin ihan hienosti.
– Ja 2002 tuli eurot! Muistan vieläkin kenelle annoin tiskillä ensimmäiset eurot, Malmberg kertoo. – Samana vuonna tuli myös verkkopankit. Nuoremmalla sukupolvelle sen käyttö on helppoa, mutta meillä on edelleen asiakkaita, jotka haluavat mielummin käydä pankissa paikan päällä ja se heille suokoon. On hienoa, että on saatu pitää oma pankki paikkakunnalla näin pitkään.
Vuoden 2008 pankkikriisi taas ei Malmbergin mielestä näkynyt kovinkaan voimakkaasti hänen omassa työssään Petäjäveden Osuuspankissa.
Koronan vaikutukset
Kun Jaakko Ylitalo aloitti johtajana vuonna 2011, tapahtui samaan aikaan suuret pankkialan muutokset ja valvonta kiristyi entisestään. Kiristyneen lainsäädännön vuoksi rahoitusehdot muuttuivat entistä tiukemmiksi ja henkilöllisyystodistuksia joudutaan pyytämään asiakkailta nykyisin aivan eri tavalla kuin ennen.
”Muutaman kerran” on Ainiltakin kysytty, eikö hän enää tunne tuttua asiakastaan. – Tosi hienosti on jo saatu asiakkaita tunnistettua vaaditulla tavalla, Malmberg iloitsee.
– Muuramen konttorin perustaminen vuonna 2014 oli todella mielenkiintoinen projekti ja sain olla sielläkin jonkin aikaa, Malmberg sanoo.
OP-ryhmään vaihtaminen muutama vuosi sitten oli mittava projekti, mutta siitä selvittiin hienosti yhdessä. Kaikki verkkopankkeja, tilinumeroita ja pankkikortteja myöten menivät kerralla vaihtoon. Samoin pankin käyttämät järjestelmät.
Malmberg kiittääkin, kuinka pankki on kouluttanut työntekijöitään aina hyvin.
– Kaikki nämä muutokset ovat vaatineet myös asiakkailta paljon sopeutumista, Malmberg sanoo.
Nyt eletään akuuttia koronavirusepidemian aikaa ja Petäjäveden Osuuspankissakin on supistetut aukioloajat, tiskillä suojapleksi, asiakkaille tarjolla käsidesiä ja käteisen rahan käsittelyssä täytyy työntekijöiden käyttää hanskoja.
Myös Aini Malmbergin nähtäväksi jää, kuinka mittavat vaikutukset koronavirusepidemialla on talouteen ja pankkimaailmaan.
Todennäköisesti mittavat. – SK
Henkilökunnan kuvassa 80-luvulla Aini Malmberg on eturivissä oikealla. Eturivissä myös Helinä Rosala ja keskellä Anneli Lintunen. Takarivissä vasemmalta oikealle Maija Kivelä, Kaija Hanhimäki, Raija Rinteelä ja Leila Saharinen. Vasemmalla pankinjohtaja Tuomo Ollikainen.
