Onnelassa valmistetaan käsitöitä ja pieniä alihankintatöitä sekä tehdään kiinteistönhuoltohommia. Tärkeintä on mielekäs toiminta ja yhdessä tekeminen. Myöhemmin kevään aikana on tarkoitus tarjota työntekijöitä myös Petäjäveden yrityksiin, kaunistaa Onnelan uutta sisäänkäyntiä ja järjestää avoimien ovien päivät.

 

 

Tuulentuvasta tuli Onnela

 

Tuulentuvan työ- ja toiminta lopetti vuoden vaihteessa toimintansa vanhoissa Teollisuustien tiloissa sisäilmaongelmien vuoksi. Tuulentupa muutti Ankkuri-kiinteistön alakertaan ja nimi vaihtui Onnelaksi. Osa entisen Tuulentuvan väestä on jatkanut tapaamisia kahden ohjaajan kanssa Petäjäkodin takkahuoneella ja työpajan väki jäi edelleen tuttuihin tiloihin rakennuksen alakertaan.

Uusiin Onnelan tiloihin ollaan tyytyväisiä, vaikkakin neliöt pienenivät huomattavasti. Toisaalta kangaspuita ei otettu mukaan uusiin tiloihin. Ohjaaja Tiina Leppäsen mukaan uusissa tiiviissä tiloissa yhteishenkikin on parempi.

– Meillä on hyvä porukka. Täällä ei pääse piiloon ja on opittu juttelemaan yhdessä ja toiminta on ennen kaikkea sosiaalista.

Onnelassa on nyt kymmenen kävijää ja arkipäiviin tulee mielekästä tekemistä ja yhdessä olemista. Onnela tarjoaa monipuolista toimintaa kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille, pitkäaikaistyöttömille ja ulkomaalaisille. Juuri toiminta ja sen vaihtelevuus on pääasia, eikä samaa hommaa tarvitse tehdä koko päivää.

Toimintaa halutaankin nyt uudistaa ja kehittää, ja esimerkiksi työpäivien kestoa on hieman pidennetty entisestä. Tarpeen mukaan harjoitellaan myös kotitöitä ja asiointia yhdessä ohjaajan kanssa. Ulkomaalaisille asiakkaille on tarvittaessa käytössä tulkkipalvelu.

Tuotteita on jatkossakin myynnissä Heinähatussa, mutta tuotemyyntitulot ovat melko pienet. Mattoja ja poppanoita ei enää tehdä, mutta uusia tuotteita kehitellään kävijöiden omien lähtökohtien ja kiinnostuksen mukaan.

– Tarkoitus on, että tämä on kävijöiden omannäköinen juttu.

Onnelassa aletaan tehdä alihankintatöitä: ensimmäinen työ on ollut puhdistusliinojen ompeleminen laminaattitehtaaseen. Nyt tehdään jo pääsiäisaskarteluja.

Tuotteiden valmistuksessa käytetään edelleen paljon kierrätysmateriaaleja ja vanhoista tutuista tuotteista ainakin sanomalehdistä tehtyjä biojätepusseja tehdään jatkossakin.

Ankkurin päivätoimintatiloihin uusi Onnela ei vaikuttanut mitenkään. Siellä ja Petäjäkodin takkahuoneella toiminta jatkuu akuutin koronatilanteen jälkeen.

 

Töihin yrityksiin

 

– Tärkeintä on, että saadaan porukka töihin ja kokeilemaan myös oikeaa työtä, Leppänen kertoo.

Nyt halutaankin ensisijaisesti jalkautua paikallisiin yrityksiin: työntekijällä olisi yrityksessä ohjaaja mukana alussa niin pitkään kuin tarvitsee, eikä työvoima maksa yritykselle mitään. Muilla paikkakunnilla erityisesti ruokakaupat ovat ottaneet uudet ja reippaat työntekijät ilolla vastaan. Parhaimmillaan se voi poikia myös oikean työpaikan, josta maksetaan oikeaa palkkaa.

Tuulentuvan tiloista ei otettu mitään mukaan, vaan kaikki meni suoraan kaatopaikalle. Lahjoituksia otetaan edelleen vastaan. Erityisesti tuoksuttomat ja puhtaat kankaat ja langat sekä Maaseudun Tulevaisuus -lehdet ovat tervetulleita.

Onnela on saanutkin jo paljon hyvää tavaraa; esimerkiksi Marita Furuholm lahjoitti ison erän kalkkimaaleja.

Ohjaajat etsivät nyt sponsoreita Onnelan väen uusiin huppareihin ja t-paitoihin, joita käytetään työvaatteina, kun mennään Onnelan ulkopuolelle töihin tai tapahtumiin. Villakamari painaa paidat.

– Sponsoreita olemme jo muutaman saaneet ja toivomme, että saisimme vielä yrityksiä mukaan tähän meidän hankkeeseen. Kun paidat ovat valmiit, sponsorit saavat näkyvyyttä.

Onnelan työtoimintaa voi seurata myös Facebookissa. – SK

 

 

Kangaspuita ei otettu mukaan Onnelan uusiin tiloihin. Toimintaa ja uusia tuotteita kehitellään ensisijaisesti kävijöiden oman kiinnostuksenkohteiden mukaan, esimerkiksi Ismo Eskelinen osaa tehdä hienoja perhoja. Suosittuja biojätepusseja syntyy jatkossakin. Onnelan ohjaajina toimivat oppisopimusopiskelija Riikka Vanhanen ja Tiina Leppänen.