Jorma Pietiläinen palkattiin Petäjävedelle visioimaan uudenlaista tulevaisuutta. Ideoita riittää, mutta Pietiläinen haluaa myös kuntalaiset mukaan ideariiheen.
Millainen on Petäjäveden tulevaisuus?
Muutosseminaarissa syntyi hyviä ideoita jatkokehiteltäväksi, ja keskustelu jatkuu
Kunnan uusi visionääri Jorma Pietiläinen kutsui viime keskiviikkona kuntalaisia Miiluun kuulemaan ja keskustelemaan muutoksesta, elämän edellytyksestä.
Illan aluksi Pietiläinen piti pitkän alustuksen maailmalla myllertävistä megatrendeistä ja niiden vaikutuksesta Suomenmaahan. Pietiläinen juoksutti kuuntelijoiden eteen uhkaavia, lupaavia ja ennen kaikkea haastavia kehityskulkuja muun muassa ilmastonmuutoksesta, pakolaisuudesta, tekniikan huikeasta kehityksestä, ihmissuhteista ja etiikasta.
Visionääri Pietiläinen tunnustautui itse teknokraatiksi ja muutoksen rakastajaksi, jolle muutos ei ole uhka vaan jännittävä seikkailu. Useimmat ihmisistä kuitenkin pitävät pysyvyydestä, rutiineista ja niiden tuomasta turvallisuudesta. Molempia ihmistyyppejä tarvitaan, sekä visionäärejä että jarrumiehiä, muistutti Pietiläinen.
– Muutosvauhti on kova, eikä kukaan tiedä, mitä yllätyksiä muutoksen takaa paljastuu. Muutoksiin pitää mennä mukaan, mutta harkiten, sanoo Pietiläinen.
Poleeminen esitys kirvoitti sopivasti ajatuksen- ja kielenkantoja yleisön joukossa. Kun kahvin jälkeen siirryttiin Petäjävettä ja sen tulevaisuutta koskevaan osioon, Jorma Pietiläinen ei saanut enää puhua yksin, vaan yleisön joukosta tupsahteli ilmoille kommentteja ja ideoita pitkin matkaa.
Alla on esitetty tiivistä yhteenvetoa keskustelun teemoista.
Petäjäveden asema muiden kuntien joukossa
Useimmat Suomen kunnista kärsivät samoista ongelmista kuin Petäjävesi: väestö vanhenee, lähtijöitä on enemmän kuin tulijoita ja talous kiristyy kiristymistään. Petäjäveden strategia – lapsi- ja yrittäjämyönteisyys, rohkeus ja vanha kirkko – on sinällään hyvä, ja lisäksi Petäjävedellä on yksi vahvuus yli muiden: sijainti Jyväskylän kupeessa, mutta kuitenkin maaseudun rauhassa.
Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa sekä julkisella että yksityisellä puolella osataan leikata kuluja ja kiristää vyötä. Yritysmaailmassa leikkauksia seuraa uusi kasvu.
– Kaikki yritykset tietävät, että jos et kasva, kuolet. Julkisella puolella taas osataan kyllä leikata, mutta jäädään sitten siihen. Petäjävedellä on hyvä strategia, mutta lisäksi meidän tarvitsee asettaa konkreettiset, lukumääräiset tavoitteet ja määritellä niiden saavuttamiseen tarvittavat investoinnit, Pietiläinen sanoo.
– Mielikuva siitä, että kunta menee alaspäin, on saatava muuttumaan.
Mielikuvan eteen- tai ylöspäin menemisestä voi synnyttää moni asia: hyvät tontit, jotka houkuttelevat vaikkapa uuden sairaalan lääkäreitä rakentamaan talonsa tänne; nostokurki valtatie 23:n varrella, uusien palvelujen syntyminen mieluiten valtatien varteen tai onnistunut markkinointi.
Jostain syystä Muurame ja Laukaa ovat tässä suhteessa voittajia. Petäjäveden on päästävä samaan kelkkaan.
Matkailu uuteen kasvuun moottoriurheilun avulla
Vanhaan kirkkoon perustuva matkailu tarvitsee rinnalleen toisen kokonaisuuden, joka lisää Petäjävedelle tulevien matkailijoiden määrää. Tällainen kokonaisuus syntyisi luontevasti moottoriurheilusta. Petäjävedellä ja Keski-Suomella yleensäkin on moottoriurheilussa vahvat juuret, paljon osaamista ja valmiita kontakteja.
– En tarkoita niinkään moottoriurheilurataa, vaan -kulttuuria. Ralliautomuseota, rallitapahtumia ja niihin liittyviä luentoja ja fanitapaamisia, enduroajelua metsässä, turvallista keulimista valvotuissa olosuhteissa, Pietiläinen visioi.
Vaikka moottoriurheilun ystävät olisivat ainakin osittain eri porukkaa kuin vanhan kirkon turistit, kaikki tarvitsevat samoja oheispalveluita: majoitusta, ravintoloita, päivittäistavaroita ja tuotteistettuja luontoelämyksiä. Pietiläisen mukaan tärkeää on, että uudet palvelut syntyvät – ja vanhat siirretään – nimenomaan valtatien varteen, jotta ohikulkijatkin näkevät, miten kivasti meillä menee.
Kahden matkailusektorin yhteistä kasvua ja kehitystä luomaan tarvittaisiin pieni matkailuorganisaatio. Se olisi kunnan ja yritysten yhdessä rahoittama, ja työnjako olisi sellainen, että yritykset puhuvat ja kunta olisi enemmän kuuntelevana osapuolena.
Biokaasun mahdollisuuksien kartoittaminen
Petäjävedellä on vapautunut ja vapautuu koko ajan peltopinta-alaa viljelyltä. Biokaasun raaka-ainetta olisi saatavilla läheltä, ja meidän olisi mahdollista hypätä kaasuautoilun kehitykseen yhdessä Jyväskylän kanssa. Omasta biokaasulaitoksesta saataisiin ”menovettä” niin henkilöautoille kuin työkoneillekin.
Keskustelussa kysyttiin, että mikäpä estäisi muuntamasta ralliautojakin kaasukäyttöisiksi? Moottoriurheilun huono puoli on se, että polttomoottoreihin kohdistuva negatiivinen paine saattaa kasvaa ilmastonmuutoksen myötä. Ilmastoystävällinen moottoriurheilu – perustui se sitten biokaasuun tai sähköön – olisi jotain aivan uutta, joka voisi nostaa Petäjäveden moottoriurheilukulttuurin 2.0.-tasolle.
Tietotyöläisten keskittymä käsityökoulun tiloihin
Tietointensiivisellä työllä tarkoitetaan työtä, jossa työn keskeinen sisältö on luova tiedonkäsittely – siis työtä, johon tarvitaan lähinnä tietokone ja hyvä nettiyhteys. Tällaisia yrittäjiä Jorma Pietiläinen haluaisi koota Petäjävedelle. Heille voitaisiin rakentaa yhteisölliset työtilat entisen käsityökoulun katon alle.
Porkkanana olisi halvat tai suorastaan ilmaiset työtilat, samanhenkiset yrittäjät ympärillä ja heidän muodostamansa yhteisö, jossa voisi helposti syntyä uusia liikeideoita ja -kumppanuuksia. Toiminnan vakiintuessa yrittäjiltä voitaisiin periä portaittain nousevaa vuokraa.
Laajakaistasta vahvuus
Hyvistä laajakaistayhteyksistä pitäisi tehdä vahvuus, kun ne nyt kerran ovat olemassa. Yleisöstä heitettiin hieno idea:
– Vedetään kaapeli muutamaan paikkaan luonnon keskelle, viedään kaapelin päähän kontti, jossa on viihtyisät työtilat ja vuokrataan niitä työntekijöille ja yrittäjille etätyötiloiksi. Etätyö yleistyy ja moni haluaa vetäytyä välillä omaan rauhaan, mieluiten luontoon. Toimintamallia voisi laajentaa vaikka kuinka, ja tehdä vuokrattavista etätyöpisteistä kattava verkosto ympäri Suomen.
Idea on sekä hauska että erikoinen. Eli juuri sellainen, mitä tarvitaan, jotta mielenkiinto Petäjävettä kohtaan herää ja hyvä kierre pääsee syntymään.
Datakeskus on epävarma, mutta houkutteleva mahdollisuus
Kansainväliset datakeskukset, etenkin Google-merkkiset, ovat haluttua tavaraa maailmalla. Kuitenkin on tiettyjä rajoituksia, joiden takia palvelinkeskuksia ei voida pystyttää mihin vain. Jorma Pietiläinen esittelee Petäjäveden vahvuuksia palvelinkeskuksen suhteen:
– Meillä on tilaa ja vesistöjä, joihin johtaa keskuksesta syntyvää lauhdelämpöä. Fingridin verkkojen ansiosta saatavilla on paljon sähköä ja sähkövarmuutta. Lisäksi kaikilla operaattoreilla on kaapelit kaivettuna Jyväskylän maaperään ja ehkäpä lähemmäksikin. Jyväskylästä saataisiin keskukseen myös työvoimaa. Jämsän Halliin suunniteltu datakeskus kaatui nimenomaan työvoiman saatavuusongelmiin, Pietiläinen miettii.
Datakeskuksen perässä seuraisi tietysti tukku muita yrityksiä, ”jotka tökkäisivät töpselinsä keskuksen kylkeen”.
– Palvelinkeskus on houkutteleva mahdollisuus, ja sitä kannattaisi tänne houkutella, mutta sen varaan ei voi mitään laskea, Pietiläinen sanoo.
Keskustelu jatkuu, kaikki mukaan!
Kaikkien visioiden tavoite on sama: lisätä työtä, toimintaa ja liikevaihtoa Petäjävedellä, synnyttää uusia palveluja ja sivuvirtoja, houkutella kylälle uusia asukkaita ja koota samalla veroeuroja palveluiden parantamiseen ja kasvattamiseen – mikä taas luo lisää houkuttelevuutta Petäjävedelle. Hyvä pyörä on vain saatava pyörimään.
Tulevaisuus-illan innostavaa keskustelua päätettiin jatkaa, ja Jorma Pietiläinen lupasi järjestää uuden keskustelutilaisuuden pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Siellä keskustelua on tarkoitus jatkaa teemaryhmittäin. Kaikki Petäjäveden tulevaisuudesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan – nyt on aika laittaa ideat pöydälle paremman tulevaisuuden puolesta. – MY
Petäjäveden keskeiset muutosmahdollisuudet Pietiläisen mukaan.
