Marke Sointu vaihtoi työn kunnan vanhuspalveluissa itsenäiseen yrittämiseen. Jalkahoitajan ammattitutkinnon Sointu on jo suorittanut, nyt ovat menossa kalavalaisen jäsenkorjauksen opinnot.

 

 

Hoitotyö vaihtui toisenlaiseen hoitamiseen

 

– Ei minusta hoitaja koskaan lähde, vaikka kieltämättä mietin kyllä sitäkin, voisinko tehdä jotain ihan muuta. Hoitoalaan liittyvä työ, jossa saa olla tekemisissä ihmisten kanssa, tuntui kuitenkin luontevimmalta valinnalta, hoitotyön vanhuspalveluissa jalkahoitajan työhön ja kalevalaisen jäsenkorjauksen opiskeluun vaihtanut Marke Sointu kertoo.

Sointu työskenteli kunnan vanhuspalveluissa yli 25 vuotta.

– Jatkuva riittämättömyyden tunne omassa työssään sai ajattelemaan, ettei sitä jaksa tehdä eläkeikään asti. Kyllähän sitä jonkin aikaa tekee kiireessäkin työtä, mutta kun kiire on jatkuvaa, eikä pysty tekemään työtään siten kuin haluaisi, ei se enää ole mielekästä, Sointu sanoo.

– Jalkojenhoitajan ammattitutkinnon suoritin vuonna 2015. Vuoden verran kävin tekemässä jalkahoitoja Pirkkalassa yhdessä hoitolassa, ja käyn siellä vieläkin silloin tällöin. Jäsenkorjaustakin olen jo jonkin verran tehnyt. Nyt irtisanouduin toimestani ja tarkoituksena olisi työllistää itsensä jalkahoitajana ja myöhemmin myös kalevalaisena jäsenkorjaajana, kun saan opinnot tehtyä. Olen tehnyt jonkin verran kotikäyntejä, ja ainakin nyt aluksi teen hoitoja hieroja Juho Kivelän tiloissa. Tarjolla on myös ilta-aikoja ja tarvittaessa teen viikonloppuisinkin.

– Pelkästään jalkahoitoja tekemällä Petäjävedellä ei varmaan elä, mutta uskon, että kun ihmiset saavat enemmän tietoa kalevalaisesta jäsenkorjauksesta, se alkaa myös kiinnostaa ihmisiä entistä enemmän ja se tuo asiakkaitakin, Sointu sanoo.

 

Lempeä koko kehon hoito

 

Kalevalainen jäsenkorjaus on Soinnun mukaan hoitomuotona vielä melko tuntematon, mutta tieto siitä leviää pikkuhiljaa.

– Kansanlääkintäseura on tuonut sitä nyt viime aikoina esille ja sitä on myös tutkittu Kuopion yliopistossa. Ja tietenkin asiakkaiden hyvät kokemukset edistävät hoitomuodon kysyntää, Sointu toteaa. – Kalevalaisesta jäsenkorjauksesta voi saada apua monenlaisiin vaivoihin, esimerkiksi erilaisiin jalkojen kiputiloihin, iskiakseen, alaselän vaivoihin, skolioosiin sekä niska- ja hartiaseudun vaivoihin. Hoidon aikana käsitellään koko kroppa jalkapohjista päälakeen, hoito kestää yli kaksi tuntia, Sointu kertoo.

– Se on tehokas, lempeä hoitomuoto. Siinä ei käytetä voimaa eikä äkillisiä liikkeitä, vaan hoitoa tehostamaan käytetään nivelten normaaleja liikkeitä. Se ei satu, ja jotkut ajattelevatkin, ettei se voi tehota, mutta hoidon juju on se, että siinä käydään läpi koko kineettinen ketju, ja se parantaa verenkiertoa ja kudosnesteiden kiertoa eli aineenvaihduntaa laaja-alaisesti, samalla lihakset rentoutuvat ja jos hermoja on pinteessä, ne vapautuvat. Juuri hermojen vapautuminen pinteestä poistaa kipua jo ensimmäisellä hoitokerralla.

Sointu kertoo itse kiinnostuneensa kalevalaisesta jäsenkorjauksesta käytyään näytehoidossa messuilla. – Se oli vain lyhyt hoitotuokio, mutta siinä minulla kävi mielessä, että tätä haluaisin joskus itse opetella, Sointu toteaa. – Sitten huomasin ilmoituksen, että Peurungassa alkaa koulutus, joten hain sinne. Koulutus kestää kolme vuotta ja siihen kuuluu näyttötutkinto. Sen suoritettuaan saa oikeuden käyttää kalevalaisen jäsenkorjaajan nimikettä. Valmistuttuaan koulutuksissa on käytävä vähintään joka toinen vuosi, jotta nimikkeen käyttöoikeus säilyy.

Kalevalaista jäsenkorjausta ei Soinnun mukaan voi verrata esimerkiksi hierontaan; ne ovat hoitomuotoina aivan erilaiset.

– Kaikkien hoitojen kohdalla on vähän niin, että toiset tykkäävät ja toiset eivät. Jokaisen on itse kokeiltava, mikä hoitomuoto sopii itselle, Sointu toteaa. – TL