Tehovinssi Oy:n yrittäjä Hannu Ruokolainen on vuosien varrella kouluttanut yrityksessään kymmeniä harjoittelijoita ja oppisopimusoppilaita. Ysiluokkalainen Touko Muinonen käy oppimassa Tehovinssin töitä koulunkäyntinsä ohella.
Työssä oppimalla ammattiin
– Asennetta tämä vaatii. Pitää olla itse valmis tekemään, ja käyttämään aikaansa, koulutehtäviä on tehtävä työpäivien jälkeen. Mutta täytyy pitää mielessä, että kyllä se kiitos seisoo tuolla jonkin ajan päässä, Touko Muinonen toteaa peruskoulun ja työssä oppimisen yhdistämisestä.
Muinonen opiskelee yhdeksännellä luokalla Petäjäveden yläasteen joustavan perusopetuksen pienryhmässä eli JOPO-luokalla ja käy samalla oppimassa työntekoa ja monia metallialan töitä Tehovinssi Oy:llä.
– Olen nyt kevätlukukauden ajan kolme päivää viikossa Tehovinssillä ja kaksi koulussa. Teen kyllä kaikki pakolliset koulutehtävät, osan koulussa, osan tähän työssäoppimiseen yhdistettynä ja osan vapaa-ajallani kotona, Muinonen kertoo. – Esimerkiksi liikuntaa minun pitää tehdä vapaa-ajallani kaksi tuntia viikossa. Olen käynyt kuntosalilla ja ajattelin aloittaa lenkkeilyn.
Työssä oppimistaan taidoista Muinonen saa osaamistodistuksen, josta taas on apua ammattikouluopinnoissa. – Haen ammattikouluun metallipuolelle ja varmaan homma jatkuu siten, että jatkan täällä edelleen ja käyn ammattikoulussa vain pakolliset tunnit. Kun saan täältä oppimistani asioista osaamistodistuksen, ei minun tarvitse opiskella samoja asioita enää koulunpenkillä ja valmistun nopeammin, Muinonen selvittää.
Ammattikoulun jälkeen Muinosen on tarkoitus jatkaa töissä Tehovinssillä. – Onhan tämä selkeämpi kuvio kuin monella ysiluokkalaisella, joka ei vielä tiedä, mitä alaa haluaisi opiskella. Minun ei tarvitse stressata, mitä teen ysiluokan jälkeen, Muinonen toteaa.
Sujuvasti toiselle asteelle
Tehovinssin yrittäjä Hannu Ruokolainen on miettinyt peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen tasoittamista jo pitkään. – Kun nuoret saisivat jo peruskoulun aikana valmistella jatko-opintojaan, siirtymä sujuisi helpommin ja vääriä valintoja tehtäisiin vähemmän. Nykyistä useammista tet-jaksoista olisi hyötyä myös muille kuin JOPO-luokkalaisille, Ruokolainen sanoo.
– Monet ysiluokkalaiset eivät tiedä, mille alalle hakisivat tai millaista jollain alalla oikeasti on. Yhteishaussa haetaan jollekin mukavan kuuloiselle alalle, kun on pakko hakea johonkin, ja sitten huomataankin, ettei se ole olenkaan sellaista, kun oli kuviteltu ja lopetetaan tai vaihdetaan alaa, Touko Muinonen sanoo. – Jos tet-jaksoja olisi nykyistä enemmän, pääsisi paremmin tutustumaan eri aloihin, ja sitä kautta löytäisi helpommin oman alansa.
Ruokolainen haluaisi kouluttaa nuoria enemmänkin yrityksissä. – Pienelle paikkakunnalle ei saada helposti jotain 25 hitsarioppilaan ryhmää, eikä se olisi järkevääkään, koska eivät he kaikki voisi työllistyä pienelle paikkakunnalle. Mutta pienellä paikkakunnalla, kuten Petäjävedellä, nuoret voisivat opiskella eri aloja yrityksissä ja eri alojen opiskelijoiden yleisaineopinnot voitaisiin järjestää yhdessä, lukion tai kansalaisopiston opettajia hyödyntäen. Näin nuoret voisivat jäädä opiskelemaan omalle paikkakunnalle ja samalla yritykset saisivat koulutettua työvoimaa, Ruokolainen sanoo.
Ruokolainen itse on opettanut yrityksessään kymmeniä harjoittelijoita ja oppisopimusoppilaita.
– Tällä tavalla saamme työvoimaa, eli tämä on yksi tapa rekrytoida. ja nimenomaan omaan yritykseen työvoiman saaminen tässä meillä päätarkoituksena on, Ruokolainen toteaa. – Tämä olisi hyvä keino myös yksinyrittäjille kouluttaa itselleen jatkajaa. Olen itsekin ollut sellainen eri tavalla oppija, joten ymmärrän nuoria, jotka haluavat oppia mieluummin tekemällä kuin koulun penkillä istumalla. Me emme ole kaikki samanlaisia, vaihtoehtoja pitäisi olla tarjolla.
Osaamistodistuksella osaaminen näkyviin
Ensimmäiset osaamistodistukset on kirjoitettu Petäjävedellä vuonna 2017. PAIKKO-työkaluja oppimisympäristöjen tunnistamiseen ja osaamistodistusmallien rakentamiseen on kehitetty vuodesta 2012 lähtien. Osaamistodistuksia voidaan kirjoittaa nuorille, tai yhtä hyvin aikuisille, joilla on tarvetta todistaa osaamistaan ilman koulun penkillä istumista.
– PAIKKO-toiminnan ja osaamistodistusten tarkoituksena on tehdä näkymätöntä osaamista näkyväksi, laatupäällikkö Susanna Uusitalo Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry:stä sanoo. – Suomessa on paljon ihmisiä, joilla ei ole toisen asteen päättötodistusta, ja monet heistä kokevat, etteivät he osaa mitään. Puuttuvasta todistuksesta huolimatta he voivat osata paljonkin, ja sitä osaamista voi todistaa osaamistodistuksella.
Petäjäveden malli
PAIKKO-toiminnassa on mukana yli kaksikymmentä ammatillista perustutkintoa. Oppimisympäristönä voi olla esimerkiksi työpaja, kuntien eri hallinnonalat tai yritys.
– Usein osaamistodistuksia on kirjoitettu työpajoissa ja työvalmennussäätiöissä, Petäjävedellä olemme tehneet paljon yhteistyötä yritysten, kunnan ja Etsivän nuorisotyön kanssa. Petäjävedellä on oikeastaan ihan oma malli, muualla perusopetus ei ole yhtä vahvasti mukana, Uusitalo kertoo ja kiittelee niin Petäjäveden kuntaa, JOPO-luokkaa kuin petäjävetisiä yrittäjiäkin.
– Hienoa, että löytyy sellaisia yrittäjiä, jotka lähtevät tähän mukaan. Malli on osoittautunut toimivaksi ja esimerkiksi Petäjävedellä on sen verran pieni väestöpohja, että siellä pystytään tekemään henkilökohtaisia ratkaisumalleja ja se on hirveän hyvä asia. Kaikki nuoret eivät ole samanlaisia, Uusitalo sanoo.
Etsivän työn ohjaaja Jaana Strömberg kertoo osaamistodistusten toimineen hyvin. – Ne ovat vastanneet tarpeeseen. Työssä osaaminen pystytään käyttämään hyväksi tulevassa opiskelussa, ja se lisää myös motivaatiota suorittaa peruskoulu loppuun, Strömberg sanoo.
– Me etsimme ratkaisuja nuoren tarpeiden mukaan ja aina löytyy vaihtoehtoisia tapoja opiskella. Osaamistodistuksia voi kirjoittaa pienemmistäkin kokonaisuuksista, se on hyvä systeemi ihan kenelle vain. – TL
– Ala tuntuu yhä enemmän omalta, kun on päässyt tekemään töitä, Touko Muinonen toteaa.
JOPO opettaa tekijöitä
Joustavan perusopetuksen pienryhmä eli JOPO-luokka on toiminut Petäjävedellä lähes kymmenen vuotta, syksystä 2010 lähtien. – Tämä on kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettu yleisopetuksen ryhmä, ei siis erityisopetusluokka, vaikka moni niin luuleekin, JOPO-opettaja Katri Holm toteaa.
– JOPO on yleisopetuksen yksi muoto, jossa opinnot voi suorittaa pienryhmässä ja joka sisältää paljon toiminnallista opiskelua. Meillä on myös työpaikoilla opiskelua enemmän kuin yleensä perusopetuksessa ja sen ensisijainen tavoite on, että oppilaat löytäisivät oman alansa ja omat vahvuutensa. Sitä kautta lisääntyy myös motivaatio koulunkäyntiin; kun tarkoitus on selvillä, haluaa myös suorittaa peruskoulun loppuun, Holm sanoo.
– Samalla oppilaiden työelämätaidot kehittyvät, ja siitä on tullut hyvää palautetta jatkokoulutuspaikoista.
Samat sisällöt eri tavoilla
Petäjäveden yläkoulun nettisivuilla JOPO:n tavoitteena todetaan olevan, että opiskelija saa todellista kykyään vastaavan päättötodistuksen, motivoituu ja muodostaa positiivisen asenteen opiskeluun, oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä kehittää itsetuntoaan, oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, kehittää opiskelutaitojaan, oppii suunnittelemaan jatko-opintojaan, uraansa ja tulevaisuuttaan, saavuttaa toisen asteen koulutuspaikan sekä oppii kehittämään taitojaan selvitä erilaisissa elämäntilanteissa.
– Jokaiselle oppilaalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma. JOPO-luokalla käydään oppiaineiden sisällöt läpi, mutta tapoja on muitakin kuin luokassa istuminen. Osan sisällöistä opettaja opettaa, mutta osa opiskellaan itse tutkien ja osa käytännön kautta. Ohjelmaan kuuluvat myös erilaiset vierailut ja projektit, Holm kertoo. JOPO-luokka on vieraillut muun muassa käräjäoikeudessa, eduskunnassa ja Suomenlinnassa. Leirikouluja on pidetty niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Oma motivaatio tärkeää
JOPO-luokka on tarkoitettu oppilaille, jotka hyötyvät toiminnallisuudesta. Pienryhmä edellyttää oppilaalta myös omaa aktiivisuutta, jotta tämä pystyy itsenäiseen työskentelyyn.
– JOPO:on haetaan ja hakijat haastatellaan. JOPO-luokalle tulijalla pitää olla vahva motivaatio; toiminta on niin toisentyyppistä kuin muussa perusopetuksessa, Holm sanoo.
– Positiivista JOPO:ssa on myös se, että ryhmä kannattelee jäseniään. Ryhmä on todella tiivis ja oppilaat pitävät huolta toisistaan.
Osaamistodistus työssäoppimisesta sopii Holmin mukaan todella hyvin JOPO:n yhteyteen. – Eihän työssäoppimisen ja peruskoulun suorittamisen yhdistäminen varmasti kaikilta onnistu, mutta jos on riittävän sitoutunut asiaan ja riittävän kypsä olemaan työmaailmassa enemmän ja siinä rinnalla suorittamaan perusopetuksen ainesisältöjä, järjestelmä on hyvä. – TL
