Kintauden vesiosuuskunnan verkosto on maantieteellisesti todella iso. Tämä konkretisoituu, kun puheenjohtaja Risto Paakkunainen esittelee karttoja.
Kintaudella on juotu Jyväskylän vettä jo parikymmentä vuotta
Petäjäveden vesikriisi koskettaa noin puolta kunnan asukkaista. Siinä missä kylällä on haettu vettä kanistereihin, keitelty hanavettä ja pihistelty vedenkulutuksessa, Kintaudella ja haja-asutusalueilla on käytetty vettä normaaliin tapaan. Haja-asutusalueilla vesi nousee tietysti omista kaivoista, mutta Kintaudella juodaan vesijohtovettä. Se vain tulee eri verkosta kuin kylällä.
Miksi pienen kunnan alueella on kaksi isoa vesiverkkoa, ja miksi juomavesi virtaa Kintaudelle Jyväskylästä? Annetaan historian kertoa.
Kintauden vesiosuuskunnan tarina alkoi vuonna 1996. Tuolloin Kintaus oli aika paljon pienempi kylä kuin nykyään, ja taloudet saivat juomaveden omista kaivoistaan. Tosin kylän keskellä koulun tuntumassa oli noin kilometrin mittainen, kunnan omistama vesiputki, joka otti vetensä omistamastaan porakaivosta ja jakoi sen muun muassa vanhustentalon ja muutaman muun kiinteistön käyttöön.
Tuohon aikaan Keski-Suomessa saatettiin isolla tohinalla haja-asutusalueita vesihuollon piiriin. Silloinen Keski-Suomen ympäristökeskus (nykyään ELY-keskus) johti mittavaa Haave-projektia, jonka nimi tulee sanoista ”haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisprojekti”. Siitä innostuttiin Petäjävedelläkin. Kunnan puolella työtä vei eteenpäin rakennusmestarina työskennellyt Terho Niiles ja Kintaudella mukana oli muutama kyläläinen. Osuuskunnan perustaminen oli projektin käynnistymisen ehtona.
Yhdysputki Jyväskylästä oli iso hanke, joka vaati uskoa
Nykyinen Kintauden vesiosuuskunnan puheenjohtaja, silloinen aktiivinen kyläläinen Risto Paakkunainen muistelee, kuinka hän kulki talosta taloon puhumassa vesiosuuskunnan perustamisesta ja keräämässä nimiä mahdollisista liittyjistä.
– Verkkoon piti saada riittävä määrä osakkaita, ja alkuun niiden löytäminen oli vaikeaa. Mutta jatkoimme työtä, oltiin niin osuuskuntamiehiä, hymyilee Risto Paakkunainen.
Kintauden vesiosuuskunnalla ei ollut tarkoitusta rakentaa omaa vedentuotantoa, vaan ajatus oli alusta asti rakentaa putki Jyväskylän rajalta Kintaudelle.
Parin vuoden kuluttua hankkeen aloittamisesta yhdysputki oli valmis ja vesi alkoi virrata ensimmäisiin talouksiin. Hankkeen kustannukset jaettiin vesiosuuskunnan ja kunnan kesken, lisäksi saatiin tukea Keski-Suomen ympäristökeskukselta. Osuuskunnan kustannukset katettiin isolla korkotukilainalla, joka jaettiin osakkaiden maksettavaksi. Laina-aika oli 16 vuotta, ja se päättyi muutamia vuosia sitten. Myöhemmin tulleet osakkaat ovat maksaneet lainan sijaan liittymismaksua.
– Viime vuosi oli ensimmäinen, kun tehtiin plusmerkkinen tulos. Näin kauan on kestänyt, että pääsimme taloudellisesti jaloillemme, kertoo Paakkunainen.
Valmiiseen vesiverkkoon oli helppo liittyä, ja niinpä osuuskunta kasvoi nopeasti. Tällä hetkellä Kintauden vesiosuuskunnan verkosto ulottuu Jyväskylän rajalta Palvalahteen asti. Verkoston pohjoisimmat osakkaat ovat Hakolanmäellä ja eteläisimmät muutama kilometri vt 23:n eteläpuolella. Osakastalouksia on tällä hetkellä lähes 200.
Osuuskunnan ja kunnan verkon yhdistäminen olisi osaratkaisu vesikriisiin
Vesikriisin seurauksena kunnassa on syntynyt ajatus liittää yhteen kunnan ja vesiosuuskunnan verkostot. Verkostojen liittymiskohta löytyisi esimerkiksi Palvalahdesta, jonne uutta putkea tarvitsisi rakentaa vain reilun kilometrin verran. Yhdysputken koko olisi sen verran pieni, että kokonaista ratkaisua se ei Petäjäveden vesiongelmiin tarjoa.
Kahden verkoston yhteenliittäminen ei kuitenkaan ole mutkaton asia. Kun vedenkulutus kasvaa isosti, verkoston paineolosuhteet muuttuvat. Jo nyt on tiedossa, että kun Kintaudella otetaan maksimipaineella 63 mm putkesta vettä säiliöautoon, korkeimmilla paikoilla sijaitsevien vesiliittymien paineet laskevat niin alas, että vesi lakkaa juoksemasta. Ongelma on toistunut usein, mikä aiheuttaa tietysti turhautumista niille osakkaille, jotka jäävät ilman vettä.
– Haluamme varmuuden siitä, että verkostojen yhdistäminen ei aiheuta ongelmia Kintauden vesiosuuskunnan vedenkäyttäjille. Tämä vaatii todennäköisesti paineenkorotusaseman tai asemien rakentamista, sanoo Risto Paakkunainen.
Puheenjohtaja Paakkunainen on parhaillaan kutsumassa kokoon Kintauden vesiosuuskunnan hallitusta. Sen on määrä päättää, suostuuko osuuskunta kunnan tekemään pyyntöön liittää kunnan verkosto Kintauden osuuskunnan verkkoon, ja millä ehdoilla.
Kuntatekniikan insinööri Marko Riihimäki Petäjäveden kunnasta kertoo, että mahdollinen liittyminen edellyttää lisäselvityksiä.
– Meidän on nyt yhdessä Alvan (ent. Jyväskylän Energia) kanssa tehtävä tarkat selvitystyöt siitä, miten vesiverkkojen yhdistäminen voidaan teknisesti toteuttaa. Siinä on yhdysputken lisäksi aika paljon muutakin rakentamista ja yhteensovittamista. Suunnitelmien yhteydessä tarkentuu myös tieto siitä, kuinka paljon yhdysputkesta saataisiin kylälle vettä, sanoo kuntatekniikan insinööri Marko Riihimäki.
Kunnanvaltuusto käsitteli yhdysputkiasiaa maanantaisessa kokouksessaan. Valtuusto myönsi 60.000 euron lisämäärärahan tälle vuodelle Palvalahti-Pakolantien välisen yhdysputken rakentamiseksi. Neuvotteluja käydään parhaillaan sekä Alvan että Kintauden vesiosuuskunnan kanssa ja suunnitteluinsinööri tutkii parhaillaan paineenvaihteluvälejä ja laskelmat valmistuvat ensi viikolla. – MY
