Tekninen johtaja Matti Varis ja muu kunnan väki on etsinyt kuumeisesti ratkaisuja vesiongelmien helpottamiseksi. Porakaivo auttaa akuuttiin tilanteeseen aikaisintaan muutaman viikon päästä, uusi vedenottamo ratkaisee ongelman myöhemmin – riippuen Aluehallintoviraston hakemuksen käsittelynopeudesta. Kahvipöydässä Variksen kanssa huolissaan olivat Tapio Kokkonen, Antti Survo, Alpo Kukkonen ja Antti Koskinen.
Vedensäästöä on luvassa ainakin seuraaviksi viikoiksi
Petäjäveden kunnan päävedenottamoa Syrjäharjua ei saada vieläkään käyttöön, joten vedensäästötalkoita joudutaan edelleen jatkamaan. Nyt helpotusta tilanteeseen on tulossa uuden porakaivon myötä ja se porataan tänään keskiviikkona Syrjäharjun vedenottamon lähelle, yksityisen omistamalle maalle. Pintavetona kaivosta vedetään syöttöputki ottamolle.
Porakaivon kustannus onnistuessaan on noin 20.000 euroa, sataan metriin porataan vain 4.000 eurolla, mikä on hankkeen riski. Porakaivo on 200 metrin päässä Natura-alueesta ja kaivoa varten on jo tarvittava lupa maanomistajalta. Kaivovedestä otetaan vesinäytteitä, ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, aikaisintaan muutaman viikon päästä sieltä saadaan noin sata kuutiota vettä vuorokaudessa vesijohtoverkostoon. Porakaivon myötä myös Syrjäharjun päävedenottamon lähdealuetta pystytään kunnostamaan paremmin.
Porakaivon myötä ei vedensäästötalkoita voida kuitenkaan kokonaan unohtaa, mutta se helpottaa akuuttia tilannetta ja käytössä olevia vedenottamoita. Esimerkiksi Hätälän vedenottamolla tulee ongelmia, kun sitä rasitetaan liikaa. – Ja jos se menee pilalle, niin sitten en tiedä mitä minä teen, tekninen johtaja Matti Varis huokaa.
Kaivannon vedenottamon veteen taas on tehty raudan ja mangan poistoa, ja viime mittauksissa ainakin raudanmäärä on lähtenyt laskuun. – On pitänyt kikkailla nyt kaikenlaista, Varis toteaa.
Tilannetta entisestään hankaloittaa se, että jossain Petäjäveden vesijohtoverkostossa on jopa sata kuutiota vuorokaudessa valuva vesivuoto, jota yritetään parhaillaan löytää.
Myös muita suunnitelmia vesitilanteen parantamiseksi on, mutta niistä ei vielä haluta tiedottaa tarkemmin.
Uusi vedenottamo korjaa tilanteen
Maanantaina kokoontunut kunnanvaltuusto myönsi ylimääräisessä kokouksessaan 400.000 euron lisämäärärahan tälle vuodelle uuden vedenottamon Syrjäharju II rakentamiselle. Kokonaiskustannus vedenottamolle on noin 1,1 miljoonaa euroa.
Tämän vuoden aikana sitä tuskin päästään vielä rakentamaan, sillä Aluehallintoviraston lupaa odotetaan vielä. Lupahakemus jätettiin AVI:lle 19.9. ja viime torstaina sieltä tuli jo hakemuksen täydennyspyyntö, mikä Variksen mukaan on hyvä merkki siitä, että hakemus etenee ripeästi.
Luvan saamisen jälkeen uutta vedenottamoa ei kauan rakenneta ja tekniikka on melko yksikertainen. Syrjäharju II voi hyvällä tuurilla valmistua tämän vuoden puolella, mutta todennäköisesti menee ensi vuoteen. Jos AVI:n lupa jostain syystä viivästyy, uuden ottamon rakentaminen voi mennä jopa ensi kesään.
AVI:n lupahakemukseen pitää täydentää vielä 15 kohtaa: muun muassa pitää selvittää vedenottamon valuma-alueet ja pohjavesivirtaumat, maankäyttö 500 metrin etäisyydeltä, mahdolliset vaikutukset 350 metrin päässä olevaan Natura-alueeseen sekä tehdä luontoselvitys. Täydennykset tehdään yhteistyössä Ely-keskuksen ja Ramboll Oy:n asiantuntijoiden kanssa.
Tavoitteena on saada täydennetty hakemus takaisin AVI:lle kuun vaihteeseen mennessä. Kunta on esittänyt hakemuksessa toiveen, että rakentamisen voisi aloittaa mahdollisimman pian, vaikkei lupapäätös olisikaan vielä lainvoimainen. – Vuonna 2015 tiukentuneen vesihuoltolain mukaan, ennen AVI:n lupaa ei nyt uskalla vielä lähteä tekemään mitään, Varis sanoo.
Uutta vedenottamoa Syrjäharju II varten tehtiin viime viikolla koepumppauksia ja näyttää siltä, että ottamolta voitaisiin ottaa 200 kuutiota vettä vuorokaudessa. Koko kunnan tavallinen vedenkulutus on noin 400 kuutiota vuorokaudessa, ja nyt käytössä olevat kaksi varaottamoa tuottavat vain puolet siitä.
Syrjäharju II valmistelua on tehty jo vuosikausia: vuonna 2015 Ely-keskus teki alueella koepumppauksia ja viime vuonna 2018 kunta osti viiden hehtaarin maa-alueen. Sen jälkeen hanke näytti unohtuneen, kun lähdettiin mukaan Pisara-hankkeeseen.
Vedenottamosuunnitelmat olivat onneksi jo varsin pitkällä ennen Syrjäharjun päävedenottamon epäpuhtauksien vuoksi sulkemista 1.10. Kuntarakennelautakunta oli valmistellut jo syyskuun kokoukseensa uuden vedenottamon rakentamista ensi vuodelle 2020.
Ympäristöterveystarkastaja Piia Kepasen mukaan päävedenottamo Syrjäharjun vedenlaatu on aiempaa parempi, mutta vielä sitä ei voida ottaa käyttöön.
– Viimeisimpien alustavien tulosten perusteella veden laatu on parempi kuin aiemmin, mutta vettä ei edelleenkään voida ottaa talousvedeksi Syrjäharjulta. Vesilaitos kartoittaa edelleen vaihtoehtoja veden laadun parantamiseksi ja riittävyyden varmistamiseksi. Valitettavasti nämä ovat sellaisia asioita, jotka eivät ratkea ihan helposti tai nopeasti, Kepanen toteaa.
– Nykyisen kaivon käyttöönotto on mahdollista, kun raakaveden laatu saadaan nykyiselle puhdistusprosessille sopivaksi ja laatu myös pysyy sellaisena. Lisäksi voidaan kartoittaa vaihtoehtoisia raakavesilähteitä.
Kunnanjohtaja Eero Vainio kehotti valtuuston kokouksessa, että kuntarakennelautakunta harkitsee Jyväskylän yhdysputken rakentamishankkeen käynnistämistä. Varis totesi, että vedenpaineiden kanssa voi tulla teknisiä ongelmia, mutta tehtävissä se silti olisi.
Kintauden vesiosuuskunnan vesi tulee Jyväskylästä, eivätkä vesiongelmat siis koske Kintaudella asuvia.
Vedenjakeluun tonni päivässä
Kunnan vesilaitoksen asiakkaat ovat nyt kohta kolmen viikon ajan joutuneet säästämään vettä puolet tavallisesta kulutuksestaan. Vesijohtovesi on kuitenkin juomakelpoista, vain sen käyttömäärään tulee kiinnittää huomiota edelleen.
Varavedenjakelua jatketaan Kyläsepän pihassa, varikolla ja paloasemalla. Se kustantaa kunnalla tuhat euroa päivässä, joten halpaa lystiä se ei ole. Tähän mennessä vedenjakeluun on siis uponnut yli 20.000 euroa.
Kuntarakennelautakunnan puheenjohtaja Alpo Kukkonen painottaa, että ensimmäistä kertaa kunnan vesilaitos kuitenkin toimii omillaan lain edellyttämällä tavalla. Vaikeuksista huolimatta näyttää siltä, ettei asiakasmaksujen korotuksia ole tulossa lisää.
Kuntalaiset ovat alkaneet jo väsyä vedensäästöön ja lähestyvä talvi tuntuu kysymysmerkiltä. – No kyllä me jouluna sauna pestään, Varis sanoo toiveikkaana. – SK
