Karhuhavainnoista kannattaa aina ilmoittaa petoyhdyshenkilöille
Petoyhdyshenkilöiden kirjaamia karhunpentuhavaintoja on Petäjävedellä tehty kesän aikana kymmenen kappaletta. Pentuehavaintoja on tehty aivan pohjoisinta Petäjävettä lukuun ottamatta koko kunnan alueella.
– Suurin osa karhuhavainnoista koskee emon ja kolmen pennun porukkaa. Yksittäisistä karhuista on havaintoja tehty vain satunnaisesti, kertoo petoyhdyshenkilö Mikko Jutila Petäjäveden Riistanhoitoyhdistyksestä.
Karhuemo ja kolme pentua nähtiin esimerkiksi viime keskiviikkona Lapinmäessä. – Karhu kävi yrittämässä mehiläispöntölle, mutta ei päässyt, koska siellä on sähkölanka, kertoo Jutila.
Yksi vai useampi pentue?
Havaintoja kolmen pennun pentueesta on tehty kesän aikana muun muassa Metsäkulmalla, Jussilanperällä ja Kintaudella sekä Jyväskylän puoleisilla naapurikylillä Sarvenperällä, Saukkolassa ja Kuohulla.
Onko kyse yhdestä ja samasta pentueesta, vai onko alueelle majoittunut useampikin emokarhu pentuineen?
Mikko Jutila kallistuu yhden pentueen kannalle.
– Minulla sellainen käsitys, että se on yksi ja sama porukka, mikä niitä jälkiä jättää. Kun katsoo noita havaintoja, se porukka pyörii noin 25 kilometrin ympyrässä. Se on ihan normaali pentuporukan reviiri. Petäjäveden eteläosa vaikuttaisi olevan sen reviirin keskusta, toteaa Jutila.
Jutilan mukaan pentueiden reviirit voivat mennä reunoista päällekkäin, mutta yleensä karhupentueet eivät aivan samalla alueella elele. Suurpetoyhdysmiehen mukaan sekin puoltaa yhden pentueen teoriaa, ettei varmistettuja pentuhavaintoja ole tehty yhtä aikaa kahdessa eri paikassa. Havaintojen välillä on Jutilan mukaan aina ollut sellainen viive ja matka, että kyseessä on voinut olla yksi karhuporukka. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Usein nähtyyn pentukolmikkoon kuuluu yksilö, jolla on kaulansa ympärillä vaaleaa karvoitusta ikään kuin pantana (ei kuvassa). Tämä on saattanut johtaa virheelliseen huhuun ”pantakarhusta”. Olli Kursulan mukaan pantaseurannassa olevaa karhua ei alueella kuitenkaan ole. Karhujen pantaseuranta lopetettiin vuoden 2012 jälkeen. Kuva Arto Huttusen riistakamerasta syyskuun ensimmäiseltä päivältä Petäjävedeltä.
Arvokkaat jälkihavainnot
Petäjäveden itäpuolella elää huhu, jonka mukaan pentueita olisi kaksi. Keski-Suomen Riistakeskuksen riistapäällikkö Olli Kursula ei voi varmuudella vahvistaa eikä myöskään kumota teoriaa kahdesta eri pentueesta.
– Petäjäveden, Korpilahden ja Jämsän alueella on tehty havaintoja naaraasta, jolla on kolme pentua. Semmoinen epäilys on, että siellä olisi myös toinen naaras, jolla on kaksi pentua, kertoo Kursula.
Kursulan mukaan käytännössä vain mitattujen jälkihavaintojen perusteella on mahdollista erottaa samalla alueella elävät karhuemot pentueineen toisistaan. Ongelmia tuottaa se, että karhunpennut jättävät harvoin jälkeensä mitattavia jälkiä.
– Sellaiset havainnot, jossa olisivat sekä emon että pentujen jäljet, ovat äärettömän harvinaisia kesäaikaan. Ja karhuthan liikkuvat pentujen kanssa oikeastaan vain lumettomaan aikaan. Alkukesästä havaintoja ei yleensä saada juuri ollenkaan, koska emo pentujen kanssa pysyy hyvin pienellä alueella ja piilottelee. Syksystä sitten ruvetaan saamaan havaintoja. Maallikon on kuitenkin hyvin vaikea näköhavainnosta sanoa, onko kyseessä tämän vuoden pennut vai erauspennut, kun ne näin syksyllä nähdään.
Karhua koskevista havainnoista kannattaa aina ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilöille.
– Erityisesti sellaiset jälkihavainnot ovat todella arvokkaita, joissa on sekä isoja että pieniä jälkiä, emojen ja pentujen jälkiä, sanoo Kursula.
Petoyhdyshenkilöinä Petäjävedellä toimivat Mikko Jutila, puh. 040 709 2425, ja Heimo Tanner, puh. 040 705 5148.
Luke eli Luonnonvarakeskus tekee vuoden aikana kertyneen havaintoaineiston perustella päätelmän alueen karhukannasta. Luke arvioi myös erillisten pentueiden lukumäärän. Tutkimustulokset muodostavat perustan karhukannan hoidolle.
Liikkuvaiset urokset
Olli Kursulan mukaan karhut liikkuvat todella laajalla alueella. Varsinkin uroskarhun taivaltamat matkat ovat pitkiä. Petäjävedeltä uroskarhu voi piipahtaa vaikka Kinnulassa.
Myös toissavuotisten erauspentujen kanssa kulkeva naaras liikkuu laajalla säteellä. Huomattavasti pienemmällä alueella pysyttelee talvella syntyneitä pentujaan kesäaikaan kaitseva emo.
– Naaraalle, jolla on pennut, pääuhka ovat aikuiset urokset. Urokset voivat tappaa pennut kohdatessaan pentueen. Siksi naaraat pyrkivät välttelemään uroksia. Niitä väistellessä ne voivat kulkea pitkiäkin matkoja. Mutta ensisijaisesti ne pyrkivät piilottelemaan pienellä alueella. Puhutaan alueesta, jonka kantilla on mittaa ehkä noin 30 kilometriä, kuvailee Kursula.
Paikkauskolliset naaraat
Lukuisten pentuehavaintojen valossa tiedot naaraskarhujen elinpiirikäyttäytymisestä ovat mielenkiintoista luettavaa.
– Lähisukuisten karhunaaraiden (sisarusten tai emon ja tyttären) elinpiirit voivat olla osittain päällekkäin. Tästä syystä kaksi karhunaarasta pentuineen voi olla vaikka samalla kaurapellolla. Yleensä emo ja sen naarasjälkeläinen, joiden elinpiireissä on merkittävää päällekkäisyyttä, saavat kuitenkin pentuja eri vuosina niin, että kun vaikka tyttärellä on pennut, emolla on yksivuotiaat seurassaan, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori, karhuasiantuntija Ilpo Kojola.
Entä miten käy, kun pennut varttuvat ja eroavat emostaan? Jääkö koko pesue elelemään lähelle ensimmäisen pentukesänsä elinaluetta?
– Enimmäkseen vain urosjälkeläiset vaeltavat kauas synnyinalueeltaan. Naaraat harvemmin, minkä takia karhukannassa usein on lähisukuisten naaraiden muodostamia tihentymiä, vastaa Kojola.
(Juttu jatku kuvien jälkeen.)
Arto Huttusen riistakamera ikuisti aterioimaan saapuneet karhut Petäjävedellä 1.9.2019.
Alkuperäinen kartta: Luonnonvarakeskuksen (Luke) verkkopalvelu: Riistahavainnot.fi
Oheinen kuvakaappaus on otettu Luonnonvarakeskuksen ylläpitämän Riistahavainnot.fi -palvelun kartasta 24.9.2019. Kartta kuvaa kahden viimeisen kuukauden aikana tehtyjen karhuhavaintojen jakautumista. Tummempi beige merkitsee 6-10 havaintoa, vaaleampi 1-5 karhuhavaintoa 10×10 kilometrin kokoista karttaruutua kohden. Tarkka, ajantasainen kartta löytyy seuraavasta osoitteesta: http://riistahavainnot.fi/suurpedot/havaintokartta
Ainesta vahvaksi karhualueeksi?
Petäjäveden ja sen lähikuntien pentuehavaintotilastossa näkyy Olli Kursulan mukaan lisääntymisikäisten karhunaaraiden läsnäolo.
– Korpilahden, Petäjäveden ja Jämsän välisellä alueella on nyt huomattavasti enemmän karhuliikennettä kuin aikaisemmin. Siellä näyttää olevan useampia lisääntymisikäisiä naaraita, ja se näkyy heti karhutilanteessa. Alkaa tulla pentueita, kun on uroksia ja naaraita. Alue ei sinänsä ole ollut mitään vahvaa karhualuetta, mutta nyt siitä näyttää sellainen muodostuvan, toteaa Kursula.
Teksti: Hanna Mäkinen
Otsikkokuva: Pentti Mäkinen. Karhukuvausreissulla Kainuussa kameran etsimeen osui kuvaajan mukaan ”pikku-Fiiatin” kokoinen otus. Matkaa kuvauspaikalta Venäjän rajalle oli noin 150 metriä.
Riistakamerakuvat: Arto Huttunen, Petäjävesi, 1.9.2019
Kartta: Luonnonvarakeskuksen (Luke) verkkopalvelu: Riistahavainnot.fi
Petoyhdyshenkilöt Petäjävedellä:
Mikko Jutila, puh. 040 709 2425
Heimo Tanner, puh. 040 705 5148
