Pekka Björnisen koskettava jazz soi sieluun
Petäjävedellä pitkään, 2000-luvulle asti kanttorina toimineen Pekka Björnisen säveltämä ja sovittama Pacem -jazzmessu sykähdytti viime viikon vanhan kirkon kesämusiikki-illassa.
Jazzmessu toi kokonaan uudenlaisen näkökulman musiikin käyttämisessä kerronnassa, tunnelmien välittämisessä ja kirkollisessa elämässäkin. Kokonaisuus soljui kuten messu, mutta musiikin ja tunnelmien eteenpäin viemänä, ilman sanoja. Messussa yleisesti lauletut tai lausutut latinankieliset, perinteiset messuosat ja rukoukset oli sovitettu jazz-kappaleiksi ja muutama tuttu virsi kuultiin uudessa asussaan, uudelleen sovitettuna. Jazzmessun päätteeksi laulettiin yhdessä Soi kunniaksi Luojan.
Esimerkiksi konsertin nimikkokappale Pacem, jossa pyydetään antamaan meille rauha, pelastamaan iänkaikkiselta kuolemalta, oli sykähdyttävän kaunis. Pacem-osa löytyi kokonaisuuteen mukaan aivan viimeiseksi ja se myös laulettiin Björnisen hautajaisissa. Pacem olikin hänelle itselleen tärkeä – kuin hän olisi säveltänyt sen itselleen.
Esiintyjät olivat vaikuttavan taitavia ja kahdeksan hengen yhtye mahtui juuri ja juuri vanhan kirkon etuosaan soittimineen. Soitinkavalkadi olikin runsas ja instrumentit vuoropuhelivat upeasti keskenään. Erityisesti huilut ja saksofoni veivät muihin maailmoihin. Myös messuna jazzmusiikki on keveää, pirskahtelevaa ja raikasta.
Toisaalta tunnelmat myös vaihtelivat. Esimerkiksi Angnus dei -nimisessä messuosassa suruisat rummut löivät kuin raskaiden askelten tahtiin ja latinaksi toisteleva pyyntö Jumalan Karitsa, joka kannat maailman synnin, armahda meitä nousi korkeuksiin.
Tutut virret puhuvat puolestaan
Tässä messussa musiikki todellakin puhui ja ylisti, sanoja ei enempää tarvittu. Jazzmessun esitti Björnisen tunteneet ja yhteistyötä tehneet muusikot. PB-Collectiveen kuuluu Esko Turpeinen (rummut), Ilona Rimpilä (basso), Panu Korhonen (piano), Markus Lajunen (puhaltimet, ei näy kuvassa) sekä laulukvartetti Piia Laasonen, Anne Federley, Juho-Kusti Väätäinen ja Mikko Miettinen.
Esiintyjät levyttivät jazzmessun tammikuussa ja toukokuussa julkaistua levyä on nyt myytävänä. Levyltä on Björnisen toiveesta jätetty virsien lauluosuudet pois; hänen mielestään tutut virret puhuvat muutenkin puolestaan. Seuraavan kerran jazzmessu kuullaan Taulumäen kirkossa 27.8.
– Björnisen jazzmessu on saanut alkukipinänsä täältä Petäjävedeltä. Petäjäveden vanha kirkko olikin siis ehdottomasti oikea paikka esittää tätä, Piia Laasonen totesi. Hän oli Björnisen oppilas, kollega ja hyvä ystävä, ja sovitti Pekan työn loppuun.
Jazzmessukokonaisuus päätettiin toteuttaa suunnitelmien mukaan, vaikka Pekka Björninen menehtyi viime vuonna.
– Elokuussa hän ehti kuunnella vielä raakaversioita kappaleista, Laasonen kertoo. – Pekka haastoi pohtimaan asioita, ja sanoi aina, ettei pidä jäädä synkistelemään. Tarkka hän oli myös.
Upea perintö
Viime vuonna edesmennyttä Pekka Björnistä muisteltiin konsertti-illassa lämmöllä ja yleisössä oli paljon hänen entisiä kuorolaisiaan ja ystäviään.
– Tuli sellainen olo, että Pekka voisi tulla minä hetkenä hyvänsä tuolta takaovesta, huokaisi vanhan kirkon säätiön puheenjohtaja Hanna Hautamäki heti konsertin jälkeen.
Joitain jazzmessun osia Björninen sävelsi ja sovitti jo kanttorivuosinaan Petäjävedellä, ainakin Pacem ja Credo -osiot olivat olleet valmiina pitkään. Entinen kirkkoherra Seppo Ojala kertoi, että jo 90-luvulla vanhassa kirkossakin järjestettiin jazz- ja bluestapahtumia.
Ojalaa lämmitti erityisesti se, että latinalaiset, ikiaikaiset tekstit oli sovitettu messusäveliksi. – Tämä oli melodisesti ja tunnelmaltaan upeaa perintöä Pekalta. Tässä hän varmasti myös toteutti yhden musiikillisen haaveensa, Ojala mietti. – SK
