12-vuotias Pyry Rintamäki selfiessä Pikkusen kanssa.
Ihminen hoitaa eläintä ja eläin ihmistä
Aasisisarukset Sohvi ja Aaron, eläkkeellä oleva ravihevonen Meno-Ralli, Pikkunen-lammas sekä tunnelmallinen ympäristö houkuttelivat viime lauantaina noin 120 ihmistä viettämään kesäistä päivää Pengerjoelle Riuttakosken tilalle. Kyseessä oli valtakunnallinen Aasitilojen avoimet ovet -päivä, jota vietettiin Petäjävedellä nyt ensimmäistä kertaa.
Väenpaljous ei eläimiä haitannut. Aasit Sohvi ja Aaron ottivat mielellään vastaan kaikki rapsutukset ja taputtelut, Meno-Ralli kantoi väsymättä selässään kaikki halukkaat ratsastajat ja Pikkunen-lammas poseerasi lasten kanssa selfie-kuvissa. Kaikesta näki, että nämä eläimet ovat tottuneet ihmisiin ja tykkäävät ihmisseurasta.
4-vuotias Sohvi ja 1-vuotias Aaron ovat yrittäjä Johanna Niiles-Hautasen lemmikkejä ja työtovereita. Niiles-Hautanen pyörittää yhdessä siskonsa Anne Niiles-Mäen kanssa Hyvinvointi- ja terapiakeskus Vanhaa Apteekkia, joka tarjoaa monenlaisia terapiapalveluja, muun muassa eläinavusteista terapiaa.
– Aasit ovat luonteeltaan uteliaita. Ne tykkäävät rapsutuksista ja hakeutuvat oma-aloitteisesti ihmisten seuraan. Siksi ne ovat täydellisiä terapiaeläimiä, Johanna Niiles-Hautanen luonnehtii.
Eläimen kanssa puuhaaminen rentouttaa
Eläinten terapeuttinen vaikutus perustuu moneen tekijään.
– Fyysinen kontakti rauhalliseen eläimeen vaikuttaa rauhoittavasti myös ihmiseen ja tuottaa hyvän olon tuntemuksia. Varsinkin, jos ihminen on kokenut esimerkiksi välkivaltaa, eläimen kanssa oleminen ja sen hoitaminen tekee hyvää. Eläimestä huolehtiminen opettaa myös itsestä huolehtimista, Niiles-Hautanen kertoo.
– Eläinten rauhallista olemusta seuratessaan ihminen itsekin rentoutuu. Eläimen käyttäytymistä voi peilata omaan elämäänsä ja ymmärtää siitä uusia asioita.
Eläinten kanssa puuhaamisella on myös välillisiä vaikutuksia terapian onnistumiseen.
– Moni kokee terapeutin kanssa juttelemisen helpommaksi, kun on jotain tekemistä. Eläimestä jutteleminen voi johtaa luontevasti kertomaan myös omasta elämästä. Joku saattaa pystyä kertomaan eläimelle sellaisia asioita, mitä ei koskaan saisi sanottua toiselle ihmiselle, Johanna Niiles-Hautanen toteaa.
Moni on kokenut, että eläimellä on kykyä empatiaan ja myötätuntoon: eläin voi esimerkiksi lohduttaa surullista ihmistä.
– Eläin antaa huomiotaan ja läsnäoloaan täysin pyyteettömästi. Siihen ei ihminen oikeastaan pysty, Niiles-Hautanen miettii.
Eläin on luonteva lisä terapiaan
Eläinten käyttö kuntoutuksessa ja muussa terapeuttisessa toiminnassa on lisääntynyt viime vuosina.
Kela teetti viime vuonna selvityksen, jossa se kartoitti eläinavusteisen toiminnan kirjoa sekä tutkimusta eläinavusteisten menetelmien vaikuttavuudesta. Vaikka tutkimusnäyttö on vähäistä, selvityksen johtopäätös oli, että eläinavusteinen terapia on hyödyllinen lisä koulutetun terapeutin keinovalikoimaan. Eläimistä on ollut hyötyä erityisesti lasten oppimisvaikeuksia, neuropsykiatrisia ja erilaisia kehityksen häiriöitä, aikuisten mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sekä muistisairauksia hoidettaessa.
Selvityksen mukaan oleellista on, että kuntoutuja itse haluaa työskennellä eläimen kanssa: eläin tuo terapiatilanteisiin motivaatiota ja sitoutumista harjoitteluun sekä parantaa kuntoutujan itsetuntoa ja mielialaa.
– Eläimen käyttö terapiassa on mahdollista silloin, kun terapeutilla on siihen koulutus. Eläinavusteista terapiaa omana terapialajinaan meillä ei kuitenkaan ole, toteaa suunnittelija Eija Haapala Kelasta.
Haapalan mukaan terapioihin liittyvät uudistukset ovat tauolla siihen asti, että uusi hallitus päättää, millaisia kuntoutuspalvelut tulevaisuudessa ovat ja kuka ne järjestää.
– Edellisessä soteuudistuksessa kuntoutuspalveluja oltiin siirtämässä kunnille, mutta nyt emme tiedä mitä tapahtuu, sanoo Haapala. – MY
Aasit viihtyvät hyvin ihmisten seurassa, tämä tuli todistettua Aasitilan avoimet ovet -päivässä. Ekaluokkalainen Tuukka Salminen Kintaudelta otti rohkeasti kontaktia Sohviin. Meno-Ralli näyttää ympäristöä nelivuotiaalle Alina Saravalle. Yrittäjät Johanna Niiles-Hautanen (vas.) ja Anne Niiles-Mäki yhteiskuvassa työkavereidensa Sohvin ja Aaronin kanssa. Vanhan Apteekin yrittäjät uskovat, että kaunis ja rauhoittava ympäristö vaikuttaa osaltaan terapian onnistumiseen.
