Kesäkuussa myrsky kaatoi Verkkalasta metsää hehtaaritolkulla
Petäjäveden metsät ovat olleet kovilla taakse jääneen vuoden aikana. Viime kesä oli ennätyksellisen kuuma ja kuiva, talvella satoi lunta kuukauden putkeen ja tänä kesänä tuulet ovat tehneet tuhojaan.
– Olen tehnyt Petäjävedellä töitä 15 vuoden ajan, ja viime talvi oli tykkylumituhojen kannalta pahin vuosi koskaan. Myös tämänkesäinen myrsky oli pahimmasta päästä, vaikka myrskytuhoja tuppaakin tulemaan melkein joka kesä, toteaa metsäasiantuntija Ville Pätynen Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistyksestä.
Tuhoisan voimakas tuuli
Ville Pätynen viittaa kesäkuun 8. päivän myrskyyn, jolloin syöksyvirtaus kaatoi Verkkalasta arvion mukaan seitsemän hehtaaria metsää. Suuri osa kaatuneesta metsästä sijaitsi Kytölehdon perikunnan mailla. Haapalammentien tuntumasta tuuli kaatoi noin neljän hehtaarin alueen lähes sileäksi, ja pienempiä alueita tuhoutui sieltä täältä.
Tuhot syntyivät nopeasti, muutamissa minuuteissa, mutta jälkien korjaaminen on kestänyt koko kesän. Suuri osa kaatuneista puista on saatu korjattua pois, mutta hukkaa tulee paljon: katkenneet ja vioittuneet puut kelpaavat vain kuitupuuksi.
– Hukka on noin kymmenen prosenttia verrattuna normaaliin hakkuuseen, arvioivat Kytölehdon sisarukset.
– Muistan, että puuhailin autotallissa kun alkoi ukkostaa ja tuulla. En ollenkaan arvannut, että tuhoja tuli, ennen kuin minulle soitettiin ja käskettiin tulla katsomaan. Verkkalantielle oli kaatunut kymmeniä puita ja tällä pahimmalla alueella puut olivat kaatuneet kuin dominonappulat.
– Kyllähän se masennuksen heitti. Sitä yrittää pitää metsiä kunnossa, ja sitten kaikki menee nurin.
– Koska on kesä, oli kiire saada kaatuneet puut korjuuseen, etteivät ne pilaannu. Meni kuitenkin pari viikkoa, ennen kuin saatiin metsäkoneet paikalle.
– Aika lailla kesäloma on mennyt näissä myrskyhommissa. Ja ensi kesänä on sitten kova homma istuttaa taimet näille alueille, Kytölehdot kuvailevat tapahtumia.
Hyvä metsänhoito on yhä tärkeämpää
Ilmastonmuutoksen myötä metsien kasvu kiihtyy, mutta toisaalta myös sään ääri-ilmiöt ja sitä myötä metsätalouden riskit kuten tuuli-, lumi- ja tautien aiheuttamat tuhot lisääntyvät.
Luonnonvarakeskuksen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa myös eri puulajien suhteisiin ja niiden selviämiseen muuttuvissa olosuhteissa. Parhaiten lisääntyviin riskeihin voidaan varautua huolellisella metsänhoidolla.
– Ainahan erilaisia metsätuhoja on ollut, että siinä mielessä ei tarvitse paniikkia lietsoa. Mutta kyllä se on havaittavissa, että sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, ja metsänomistajien on niihin hyvä varautua. Metsän käsittelyllä voidaan minimoida tuhot, koska hoidettu metsä kestää paremmin kuin hoitamaton, sanoo Mhy:n Ville Pätynen.
– Tietysti silloin, kun tuhot ovat oikein kovia, niin kyllä hoidettukin metsä siinä menee. Vakuutusten on hyvä olla kunnossa, vähintään metsäpalovakuutus kannattaa ottaa, Pätynen toteaa.
Luonto teettää töitä
Kuluneen vuoden olosuhteista Pätynen on tehnyt mielenkiintoisia havaintoja. Viime kesän kuumuus ja kuivuus hidasti metsien kasvua ja jotkut keväällä istutetut taimikot kuivuivat, mutta muutoin kuivuudella ei ollut suuria vaikutuksia. Esimerkiksi metsäpalot jäivät hyvin pieniksi. Sen sijaan talven tykkylumituhot olivat harvinaisen kovia, ja ne kohdistuivat nimen omaan korkeisiin maastoihin.
– Tuhoalueet sijaitsivat vähintään 180 metriä merenpinnasta ja siitä ylöspäin, kun taas alempana ei ollut tuhoja käytännössä ollenkaan. Petäjävesi on suhteellisen korkeaa seutua, joten täällä tuhoja oli paljon.
– Metsämiehillä ja -naisilla on nyt ollut paljon suunnittelematonta lisätyötä ja puun pakkomyyntiä: kun saatiin talven tykkytuhot siivottua, niin tuli myrskyt. Mutta hankala tuota luontoa on hallita, on otettava mitä tarjotaan, Ville Pätynen summaa.
– Matleena Ylikoski
