Tarvetta on, rahat puuttuvat
– Pitää muistaa, että kirkon rakentajat 1700-luvulla eivät olleet yhtään sen rikkaampia kuin me. Onhan se noloa, jos me emme saa yhtä lisärakennusta tehtyä, kun meitä köyhemmät ihmiset rakensivat koko kirkon, Heikki Nieminen totesi Petäjäveden vanhan kirkon juhlaseminaarin keskusteluosiossa maanantaina Miilussa.
Opastuskeskuksen tarvetta kukaan läsnä olleista ei kiistänyt, päinvastoin. Opastuskeskuksen tarpeellisuudesta käytettiin useita puheenvuoroja, sen sijaan rahoitus ja eteenpäin vietäväksi valittu arkkitehti Mikki Ristolan suunnitelma puhuttivat yleisöä.
– Arvonlisäveron sisältävä kustannusarvio on noin 500.000 euroa. Ely-keskukselta on mahdollisuus saada tukea 75 prosenttia kustannuksista, mutta loput 25 prosenttia meidän pitäisi maksaa itse. Eli rahaa tarvitaan noin 100.000 euroa, vanhan kirkon säätiön puheenjohtaja Hanna Hautamäki kertoi ja totesi myös, että sekä kunnan että seurakunnan taloustilanne on tiukka.
– Seurakunnalla ei ole uudemman kirkon remontin jälkeen mitään mahdollisuutta osallistua opastuskeskuksen rahoitukseen. Hanke on sinänsä hyvä, mutta valittu suunnitelma on kallis, 500.000 euroa opastuskeskukseen on paljon rahaa, Heikki Palola totesi.
Hanna Hautamäki muistutti, että juuri tämä suunnitelma on hyväksytty museovirastossa. – Jos nyt lähtisimme toteuttamaan opastuskeskusta jonkin muun suunnitelman pohjalta, meidän pitäisi aloittaa kaikki alusta, Hautamäki sanoi.
Jotain tulisi takaisinkin
Susanne Sarvilinna Visit Jyväskylästä vakuutti, että Petäjäveden vanhalla kirkolla voisi käydä nykyistä enemmänkin väkeä, mikäli kohteella voisi vierailla myös talvisin. – Pitkällä tähtäimellä opastuskeskus tuo varmasti jotain takaisinkin. Kansainväliset matkanjärjestäjät etsivät juuri tällaisia kohteita, Sarvilinna sanoi.
Suomenlinnan hoitokunnan johtaja Ilari Kurri kehotti kartoittamaan rahoitusmahdollisuuksia valtion puolelta. – Uunituoreeseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että pyritään vahvistamaan kulttuurimatkailua maailmanperintökohteita hyödyntämällä. Se voisi olla yksi mahdollisuus saada rahoitusta, Kurri totesi.
Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet totesi, että tilannetta täytyy seurata tarkkaan. Opastuskeskuksella hän sanoi olevan suuri merkitys monissa maailmanperintökohteissa. – Kävijöiden tärkeysjärjestyksessä on tutkimuksen mukaan ensimmäisenä vessa, sitten kahvila ja museokauppa ja vasta neljännellä sijalla tulee itse kohde, Kostet kertoi.
Petäjäveden kunnanjohtajan Eero Vainion mukaan rahoituksen löytyminen on hyvin pitkälti tahdon asia. – Kunta käytti 0,5 miljoonaa euroa Suutarintien päällystämiseen, mikä sekin oli tärkeä hanke, Vainio totesi ja kehui AOR Arkkitehdit Oy:n Mikki Ristolan suunnitelmaa.
– Se voitti Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n Wuorio-palkinnon sekä Iso-Britannian arkkitehtiliiton puurakentamisen palkinnon vuonna 2016. Ihmiset tulevat katsomaan myös opastuskeskusta, Vainio totesi.
Tiistaina perustettiin hankeryhmä viemään opastuskeskushanketta eteenpäin. Sen ensimmäinen tehtävä on rahoituksen etsiminen.
Vanha kirkko hyvässä seurassa
Seminaarilla juhlistettiin Petäjäveden vanhan kirkon 25:tä vuotta maailmanperintökohteena. Petäjäveden vanha kirkko pääsi Unescon maailmanperintökohteiden listalle vuonna 1994, kolmantena kohteena Suomesta. Sitä ennen listalle pääsivät Vanha Rauma ja Suomenlinna vuonna 1991. Nykyään Suomessa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, yhteensä niitä on 1092.
– Samalla listalla on muun muassa Notre Dame, joten hyvässä seurassa Petäjäveden vanha kirkko on. Puuarkkitehtuuria siellä ei ole paljon, joten siinä mielessä Petäjäveden vanha kirkko on omalla tavallaan ainutlaatuinen, Juhani Kostet kertoi.
Maailmanperintökohteiden tulevaisuuden haasteina Kostet pitää Suomen lainsäädännön puutteita. – Kansainvälisiä sopimuksia ei ole huomioitu meidän kansallisessa lainsäädännössämme. Esimerkiksi maailmaperintökohteiden suojavyöhykkeitä ei ole otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa, Kostet sanoi.
Yliarkkitehti Kristiina Koskiaho Kirkkohallituksesta kuvaili 1700-luvun Suomea ja totesi, että suomalaiset olivat joutuneet koville venäläisten miehitettyä maan useaan otteeseen. Juuri silloin, kun Petäjäveden vanhaa kirkkoa rakennettiin, vallitsi rauha.
– Petäjävetisillä oli hyvä tuuri, kun he saivat kirkonrakentajakseen täysin oppineen Jaakko Klemetinpoika Leppäsen. Hän oli rakentanut jo useita kirkkoja, Petäjäveden kirkko oli hänen viimeisensä. Yksi syy, miksi Petäjäveden vanha kirkko on edelleen hyvässä kunnossa, on se, että se on rakennettu hyvin, Koskiaho totesi.
– Kirkkohallituksen näkökulmasta rakennus on jumalanpalvelushuone, jossa voidaan kohdata sanassa ja sakramentissa eli jumalanpalveluksessa ja toimituksissa.
Petäjäveden vanhan kirkon matkailu- ja kulttuuripalveluhankkeen hankepäällikkö Katriina Holm kertoi hankkeen tavoitteista ja saavutuksista. Ensimmäisen vuoden aikana on muun muassa luotu oma tunnus vanhan kirkon markkinointiin, avattu uusi verkkosivusto verkkokauppoineen, uudistettu markkinointia ja otettu käyttöön uusia some-kanavia.
Juhlaseminaari oli osa Museoviraston, Kirkkohallituksen, Petäjäveden kunnan, Petäjäveden seurakunnan ja Petäjäveden vanhan kirkon säätiön rahoittamaa Petäjäveden vanhan kirkon matkailu- ja kulttuuripalveluhanketta. – TL
