Petäjäveden lukion lauantaisessa kevätjuhlassa valkolakin painoivat päähänsä Sointu Jussila, Venla Pekkarinen, Olavi Kortemäki, Adele Puustinen, Jesse Lindholm, Pinja Räty, Markus Suonio, Roosa Nieminen, Toivo Peltola, Enna Palosaari, Joni Vikki, Kiia Salminen, Juho Torkki, Inka Kannisto, Akseli Jylhä ja Laura Lempiäinen. Ryhmänohjaajana toimi Heli Vuoriniemi.
Omaa tietä etsimään
– Uskokaa tieteeseen ja sivistykseen – etsikää totuutta. Olkaa uskollisia hyvyydelle. Etsikää rohkeasti omaa tietänne elämässä, kehotti Petäjäveden lukion rehtori Ville Metsäpelto tuoreita ylioppilaita lukion kevätjuhlassa lauantaina.
Metsäpelto käsitteli puheessaan nopeasti muuttuvan maailman ja sen huolestuttavien kehityssuuntien, kuten ilmastonmuutoksen, yhteiskunnalliseen ilmapiiriin tuomaa syvää huolta ja vastalääkkeitä tälle huolelle. – Ensimmäinen vastalääke on usko tietoon ja tietämiseen, sivistykseen, Metsäpelto sanoi ja määritteli tiedon tärkeimmäksi tukipilariksi totuuden. Toisena vastalääkkeenä huolelle Metsäpelto mainitsi uskon ihmisen tahtoon tehdä hyvää ja kolmantena vastalääkkeenä toivon ja rohkeuden.
– Toivo ja rohkeus liittyvät toisiinsa. Jokainen toiveikas ihminen ei ole rohkea, mutta jokainen rohkea ihminen on toiveikas, Metsäpelto totesi.
Viimevuotiseen tapaan juhlaan osallistuivat myös riemuylioppilaat. Paikalla oli kuusi kolmestatoista 50 vuotta sitten ylioppilaaksi Petäjäveden yhteiskoulusta valmistuneesta. Uusille ylioppilaille puhui Jukka Maalampi. – Me olimme toinen Petäjäveden yhteiskoulusta ylioppilaaksi kirjoittanut vuosikerta, eli mekin olimme vielä vähän mallikappaleita, Maalampi totesi ja kehui koulun jatkaneen perinteitä hyvin.
– Maailma on viidessäkymmenessä vuodessa muuttunut paljon. Me synnyimme sodan jälkeiseen maailmaan. Meidän kouluaikanamme, 1960-luvulla, asiat alkoivat mennä eteenpäin, mutta toisaalta maailmalta kantautui ikäviä uutisia, kuten Vietnamin sota ja rotusorto. Televisio toi myös Afrikan nälänhädän meidän nähtävillemme. Me halusimme oikeudenmukaisempaa ja rauhallisempaa maailmaa. Vaadimme demokratiaa, kouluihinkin ja jopa täällä Petäjävedellä. Meidän barrikadimme oli penkkaripäivänä pihalle raahattu puinen pulpetti, jonka pilkoimme ja poltimme, rehtorin luvalla kylläkin, Maalampi muisteli.
– Valmistumiskeväänämme ihminen astui kuuhun, ja siitä alkoi kehitys, joka on ollut huikeaa. Te astutte nyt aivan toisenlaiseen maailmaan, kuin me aikoinaan. Olkaa rohkeita, päättäväisiä ja päästäkää luovuutenne irti. Älkää pelätkö vastoinkäymisiä. Viidenkymmenen vuoden päästä joku teistä on täällä kertomassa, mitä te saitte aikaiseksi; pysähtyikö ilmastonmuutos, hävisikö rasismi, lisääntyikö suvaitsevaisuus, poistuiko eriarvoisuus, Maalampi lausui uusille ylioppilaille.
Uuden ylioppilaan puheen juhlassa piti Venla Pekkarinen. Hän muisteli lukiovuosien mukavia asioita, muun muassa Antti Puuhaara -näytelmäprojektia ja taukotila Pajaa, joka on korvaamaton lukiolaisten hyvinvoinnille.
– Kun kirjoitukset olivat ohi, ajattelin, etten ikävöi mitään lukiosta. Mutta uskon, että loppujen lopuksi me kaikki jäämme kaipaamaan moniakin asioita, Pekkarinen totesi.
Petäjäveden lukiosta valmistui tänä keväänä 16 uutta ylioppilasta. – TL