Eila Manerus on avannut pihansa ja verstaansa Kintauden päiväkotilaisille

 

– Täällä me ollaan ainakin seivästetty mammuttia, tehty lumiukkoja ulkona ja sisälläkin, laskettu pulkkamäessä, leikitty leikkimökissä, paistettu makkaraa kodassa ja tehty tonttuja puusta, luettelevat Kintauden päiväkodin lapset. Tällä kertaa Eila Maneruksen vieraana Puupiippolassa oli puolet 4 – 5 -vuotiaiden Kaislojen ryhmästä.

Vierailukerta ei ollut ensimmäinen, Puupiippolassa on käyty Kintauden päiväkodista kerran viikossa jo parin vuoden ajan ja lähes kaikki päiväkotilaiset ovat päässeet vuorollaan Puupiippolaan. Eila Manerus antaa päiväkotilaisten käyttöön pihansa ja välillä verstaansakin.

– Olen ollut silloin tällöin töissä päiväkodilla ja sitä kautta tuli idea lasten vierailuista. Lapset ovat muun muassa askarrelleet monenlaista puupalikoista, joita minulla jää yli. Yleensä olen käyttänyt niitä lämmittämiseen, nyt ne menevät parempaan tarkoitukseen. Lapset ovat tosi luovia, Manerus kertoo.

– Tämä on huippupaikka. Täällä voi leikkiä metsässä ja pihassa ja leikkimökissä ja talvella tässä on loistava pulkkamäki. Eila on tehnyt meille talvella lumikengillä polkujakin metsään, joita pitkin lapset pääsevät seikkailemaan, lastentarhanopettaja Katja Oksanen kehuu.

 

Eila Maneruksen Puupiippola on jo 31-vuotias. Päätuotteina ovat olleet alusta asti lelut.

– Joskus olen tehnyt muitakin tilaustöitä, mutta nykyään teen pääasiassa vain leluja sarjatöinä, Manerus toteaa.

– Alkuaikoina erityisen suosittuja olivat barbie-nuken kalusteet, sängyt ja kampauspöydät. Nyt barbie-buumi on mennyt vähän ohi, mutta kyllä niitä vieläkin menee. Nyt erityisen suosittuja ovat olleet tukkirekat, joissa on lastina oikeaa puuta. Niitä ostetaan 50- ja 60-vuotislahjoiksikin.

Maneruksen puutuotteita on myynnissä muun muassa Ähtärin eläinpuistossa, Petäjäveden vanhalla kirkolla ja Heinähatussa. Kesäisin Manerus kiertää erilaisilla markkinoilla joka viikonloppu, ja välillä viikollakin.

– Tykkään käydä etenkin keskiaikamarkkinoilla, vaikka ne teettävätkin enemmän työtä. Kojun pitää olla markkinoiden henkeen sopiva, samoin vaatteiden, Manerus kertoo.

– Tänä kesänä menen joillekin uusillekin markkinoille, esimerkiksi Ristiinaan. Ihan uuteen paikkaan on mukava mennä. Ja vanhoja, tuttuja keskiaikamarkkinoita odotan myös innolla, niissä myyjätkin ovat jo tuttuja keskenään.

 

Juttu ja kuvat: Tiina Lamminaho