Suomen lähilukioyhdistyksen vuosittainen seminaari järjestettiin viime viikon torstaina ja perjantaina Petäjävedellä. Suomen Lähilukioyhdistykseen kuuluu yhteensä 170 jäsenlukiota ympäri Suomen. Petäjävedelle saapui yli sata henkilöä yhteensä 55 lukiosta.
Seminaarin päätyttyä perjantaina Petäjäveden lukion rehtori Ville Metsäpellolla oli kerrottavanaan petäjävetisten kannalta mielenkiintoisia uutisia: Petäjäveden lukio ideoi yhteistyötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa, minkä myötä Petäjävedelle saataisiin korkeakouluopetusta sekä lukion opiskelijoille että esimerkiksi paikallisille yrittäjille.
– Tämä voisi mahdollistaa esimerkiksi matkailu- ja ravitsemisalan korkeakouluopintojen tarjoamisen Petäjävedellä ns. Äänekosken mallin mukaisesti. Neuvotteluja jatketaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja mahdollisesti myös Jyväskylän yliopiston kanssa jo huhtikuun aikana, toteaa Metsäpelto.
Laaja-alainen osaaminen esillä uudessa LOPS:ssa
Opetushallituksen johtaja Jorma Kauppisen seminaariaiheena oli lukioiden uusi opetussuunnitelma, jonka perusteet ovat tällä hetkellä lausuntokierroksella. Uudet LOPS-perusteet julkaistaan marraskuun Lukiopäivillä, joten kunnat laativat opetussuunnitelmiaan ensi lukuvuoden aikana. Uutta opetussuunnitelmaa ryhdytään soveltamaan syksystä 2021 alkaen.
Uudessa LOPSssa nousevat Kauppisen mukaan vahvasti esille osaamisen laaja-alaisuus ja koko työyhteisön hyvinvointi.
Opiskelijalähtöisyyttä Kauppinen toivoo sekä hyvinvointikysymysten käsittelyyn että laaja-alaisen osaamisen tavoitteluun. Elokuussa voimaan astuva, uusi lukiolaki ja uusi LOPS mahdollistavat oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien entistä joustavamman rakentamisen. Kauppisen mukaan uudenlaisia, laaja-alaisia opintokokonaisuuksia suunniteltaessa tulisi erityisesti huomioida opiskelijoiden tarpeet.
Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta toi puheenvuorossaan esille yhteistyön kasvan merkityksen. Elokuussa voimaan astuva lukiolaki velvoittaa lukiot tekemään yhteistyötä korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Tulevaisuuden haasteista selvitäkseen lukioiden on panostettava myös lukioiden väliseen, seudulliseen yhteistyöhön, ammattikouluja ja perus-opetusta yhteistyötahoina unohtamatta.
Supistuvat ikäluokat lukioiden haasteena
Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri esitteli rehtoripainotteiselle seminaariväelle huolta herättäviä väestötilastoja.
– Demografia tulee muuttamaan lukiokoulutusta tulevina vuosina vahvasti, haluamme tai emme, muistutti Värri.
Värrin esittelemät tilastot osoittavat, että lasten ja nuorten ikäluokat tulevat jatkossa pienenemään voimakkaasti. Lukioikään tulevat ikäluokat kasvavat valtakunnallisesti lähivuosina, mutta pidemmällä aikajänteellä suunta kääntyy selvästi laskevaksi. Tilannetta hankaloittaa huoltosuhteen synkkä kehitys.
– Nuorten ikäluokat vähenevät. Samaan aikaan julkisen talouden haasteet ovat siellä ikääntyneiden puolella. Ei ole nähtävissä, että koulutukseen ollaan valtion taholta investoimassa tulevina vuosina merkittävästi enemmän.
– Lukiokoulutus pyörii siis jatkossakin pääsääntöisesti kuntien rahoituksella. Jos kunnat alkavat kärsiä, näkyy se myös lukiokoulutuksessa.
– Pahin pelko on se, että nyt palataan 1950-luvulle, jolloin lukiokoulutusta oli tarjolla vain maakuntakeskuksissa. Siihen on täydet mahdollisuudet, mikäli lukiot kilpailevat toistensa kanssa. Lukioiden on löydettävä yhteistyön moodi, jos haluamme huolehtia siitä, että laadukasta lukiokoulutusta on tarjolla muutaman vuoden kuluttua minimissään jokaisella seutukunnalla.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri kertoi lukioseminaarissa väestökehityksestä, joka haastaa tulevaisuudessa myös lukiokoulutuksen järjestäjät.
Dia Kyösti Värrin esityksestä. Huoltosuhteen kehitystä kuvaava käyrän suunta on Petäjävedenkin kannalta huolestuttava.
-
Petäjäveden lukion ja yläasteen rehtori Ville Metsäpelto valittiin torstaina Suomen lähilukioyhdistyksen hallitukseen.
-
Seminaari käynnistyi Suomen lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattilan johdannolla. Mattila totesi Petäjävedellä järjestettävän seminaarin keränneen laajemman osanoton, kuin koskaan aiemmin seminaarin 23-vuotisen historian aikana.
-
Sairastumisen takia tilaisuudesta pois jäänyt Mika Aaltola puhui seminaariyleisölle YouTube-videon välityksellä.
-
Dia Kyösti Värrin esityksestä.
-
Dia Kyösti Värrin esityksestä.
Kokonaan digitaaliset YO-kokeet
Ylioppilaskirjoitukset vietiin tänä keväänä läpi ensimmäistä kertaa kokonaan digitaalisesti. Myös matematiikan koe suoritettiin nyt sähköisesti. Petäjävedellä matematiikan sähköinen ylioppilaskoe sujui ongelmitta.
– Teknisesti koe oli helppo ja olin varautunut myös vaikeampiin teknisiin tehtäviin, joita kursseilla harjoiteltiin paljon. Olen lukion aikana saanut riittävät – ja erittäin hyvät – tekniset valmiudet kokeen suorittamiseen, totesi abiturientti Laura Lempiäinen kokeen jälkeen.
Suomen lähilukioyhdistyksen ja Pro Lukio ry:n lukioseminaarissa torstaina puhunut Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä totesi kevään tutkinnon menneen pääosin erinomaisen hyvin. Vain kuudessa lukiossa oli pitkiä, yli tunnin viivästyksiä tutkintotilanteessa. Ylioppilastutkinnon kehittäminen jatkuu edelleen esimerkiksi uuden LOPSin tavoitteet huomioiden. Tulevaisuus tuo todennäköisesti mukaan mm. suullisen kielikokeen, jonka käyttöönottoa on Tähkän mukaan luonnosteltu vuoden 2023 paikkeille.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.
Teksti ja kuvat: Hanna Mäkinen / Petäjävesi-lehti
Tilastokuvat: Kyösti Värri, Kuntaliitto
