Minkkejä pyydetään yleensä loukolla, mutta supikoiria useimmiten koiran kanssa. Tämä minkki jäi Keijo Ekmanin loukkoon. (Kuva: Keijo Ekman)
Supikoiria ja minkkejä “pyydetään” tekemästä tuhoja
– Eduskunnassa on nyt lausuntokierroksella metsästysasetusmuutoksia, joista yksi on sellainen, että mennessään tänä keväänä läpi supikoira otettaisiin pois riistaeläinluokasta. Siitä tulisi niin kuin rotta, eli sitten sen voivat kaikki tavattaessa tappaa, Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Keijo Ekman sanoo.
Supikoira on Ekmanin mukaan sen verran veikeä vesseli, että sen pelastautumiskonstina pahaa maailmaa vastaan on, että se heittäytyy kuolleeksi. – Näin ollen me metsästäjät esitetään toivomus, että ihmiset eivät alkaisi itse niitä tappamaan, vaan ottaisivat meihin metsästäjiin yhteyttä. Meillä on pelit, vehkeet ja osaaminen siihen ja me tiedetään, koska se ei pelaa enää teatteria.
Minkkejä pyydetään yleensä heti tappavilla raudoilla ja supikoiria pysäyttävillä koirilla, luolakoirilla ja joskus loukuilla.
Ekman tietää, että keväisin on todella tärkeää saada mahdollisimman paljon vieraspetoja, supikoiria ja minkkejä pois luonnosta, joten metsästäjien pitäisi tehostaa nyt niiden pyyntiä. – Supikoira, minkki ja varislinnut ovat suurin uhka kaikille maassa pesiville linnuille. Mäyrä taas ei ole ihan niin iso uhka, mutta pesiytyy ikävästi taas rakennusten alle.
Minkkejä on aikoinaan karannut ja päästetty tarhoista ja laji on Suomen luonnossa villiintynyt.
– Luonnossa niiden turkki on muuttunut valkoisesta ihan mustaksi.
Keväisten hankikantojen asnsiosta metsissä liikkuu nyt paljon eläimiä. – Karhut lähtivät jo vesisateella liikkeelle ja niiden jälkiä on nähty Petäjävedelläkin, Ekman kertoo. Lumimassat ja pajukot houkuttelivat eläimiä myös junaradalle. – Helmikuussa jäi hämmästyttävän paljon hirviä junan alle, Petäjäveden puolella yksi emo ja vasa.
Tällä viikolla saadaan hirvieläinten kanta-arviot ja laaditaan ensi kauden suunnitelmat. Metsän eläinten ruokinta jatkuu edelleen, jopa huhtikuullekin saakka, kelien mukaan. – Hankikanto helpottaa ruokinnassa, ja kauriita se auttaa myös.
– TET-harjoittelija Emil Hautanen / SK
Runsasluminen talvi on ajanut metsäneläimiä myös jäille, kuten nämä peurat Riuttakoskella (Kuva: Johanna Niiles-Hautanen).
