Juha Kumpunen on kiinnostunut biokaasusta oman tilansa energianlähteenä. Myös energianeuvoja Jouko Pekkanen Keski-Suomen energiatoimisto / Benet Oy:stä oli kiinnostunut biokaasupioneeri Erkki Kalmarin kokemuksista.
Biokaasu kiinnosti seminaarissa
– Biokaasu kyllä kiinnostaa energiamuotona. Tällä hetkellä meillä on tilalla pelletti-, öljy- ja sähkölämmitystä; olisi hienoa, jos ne voisi korvata omalla pellolla kasvavasta raaka-aineesta tehdyllä biokaasulla ja ideaalitilanteessa voisi vielä tuottaa tilalla tarvittavan sähkön samalla, Juha Kumpunen toteaa.
– Olemme nyt selvittämässä, onnistuisiko tällainen meidän tilallamme; homma on ihan alkuvaiheessa vielä. Tässä olisi sekin hyvä puoli, että biokaasun teossa syntyvä loppujäte on suoraan luomulannoitetta. Käytämme aika paljon sähköä, biokaasulla hakisimme kustannushyötyä, mutta yhtä lailla merkittävää on sen ilmastoystävällisyys, Kumpunen sanoo.
Biokaasusta ja muusta bioenergiasta sekä uusista biotuotteista saatiin tietoa Metsäkeskuksen hallinnoiman Lähienergialla omavaraisuuteen -hankkeen sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalousinstituutin hallinnoiman Bloom-hankkeen järjestämässä tilaisuudessa torstaina Miilussa. Puhumassa oli muun muassa biokaasua jo parikymmentä vuotta tuottanut yrittäjä Erkki Kalmari Metener Oy:stä.
– Biokaasuhan on auringon energiaa; aurinko paistaa peltoon ja kasvattaa kasvit, tämä on sen energian talteenottoa, Kalmari toteaa.
Reaktorista kaasua ja lannoitteita
Biokaasupotentiaalia Suomessa on Kalmarin mukaan valtavasti.
– Meillä on peltomaata, jota voidaan käyttää energiantuotantoon ruoan- tai rehuntuotantoa vaarantamatta, yli 470 000 hehtaaria. Jos kaikki kesantopelloilla ja suojavyöhykkeillä kasvava peltobiomassa käytettäisiin biokaasun tuotantoon, energiaa saataisiin usean ydinvoimalan tuotannon verran, eli tässä on todella isot kasvumahdollisuudet, Kalmari sanoo.
– Samalla vähennettäisiin ostolannoitteiden tarvetta, sillä biokaasulaitoksesta jäljelle jäävä tavara voidaan käyttää maanparannukseen. Ravinteet eivät siirry biokaasuun, vaan ovat kaikki tallella jäljelle jäävässä aineessa.
Kalmarin oma yritys tuottaa biokaasua sekä lämmitykseen että liikennepolttoaineeksi.
– Yksi mahdollisuus olisi tuottaa kaukolämpöä esimerkiksi omakotitaloalueelle biokaasulla. Kaasupolttimet voidaan vaihtaa omakotitalojen öljypolttimien tilalle, Kalmari kertoo.
Peltobiomassan lisäksi biokaasua voi tuottaa järvi- ja kosteikkobiomassasta. Biokaasulaitosinvestoinnissa puhutaan sadoista tuhansista euroista.
– Mutta kaasun myynnistä tilan ulkopuolelle, esimerkiksi liikennepolttoaineeksi, voi saada tuloa, jos kaasua menee kaupaksi ja jos viljelijät sitä saavat myydä. Autojen polttoaineissa liikkuu iso raha, ja siinä asiassa viljelijöiden on oltava hereillä, Kalmari sanoo.
Omavaraisuus myös huoltovarmuutta
Biokaasua voisi käyttää maatilan energianlähteenä esimerkiksi aurinkopaneelien kanssa yhdessä.
– Sillä tavalla voitaisiin tasapainottaa energian kulutusta ja tuotantoa, totesi Jyrki Kataja Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalousinstituutista. Kataja esitteli omavaraista energiantuotantoa maatiloilla kahden esimerkkimaatilan avulla.
– Energiankulutuksen erot ovat tilatyyppien välillä suuret, Kataja totesi.
– Jos maatilan energiaomavaraisuudella tarkoitetaan, että maatila tuottaa omaa kulutustaan vastaavan määrän energiaa tai energiaraaka-ainetta markkinoille, se onnistuu hyvin, jos maatilalla on metsää tai peltoa, jota voi käyttää nurmituotantoon biokaasureaktorin tarpeisiin. Sen sijaan se, että maatila tuottaa kulutustaan vastaavan määrän energiaa omaan kulutukseensa, onnistuu vain erikoistapauksissa. Siinä ongelmana tällä hetkellä on se, että energian hetkellistä kulutusta ei tiedetä tarkasti. Mutta toisaalta energian varastointikapasiteetti kehittyy nopeasti.
Katajan mukaan sähkömarkkinalakia ollaan muuttamassa ja se tuo luultavasti myös uusia energialiiketoimintamalleja markkinoille.
– Tarvitaan myös erilaisia maatilojen yhteenliittymiä, esimerkiksi useamman maatilan yhteisiä biokaasulaitoksia tai vastaavia, Kataja sanoo.
– Tulevaisuudessa varmasti myös huoltovarmuustekijät ohjaavat keskustelua. Huoltovarmuuden kannalta ruokaketjun energiaomavaraisuus tarkoittaa sitä, että se ei ole ulkomaisen polttoaineen varassa. – TL
