Viljo ja Veli Kaipomäen pihakaivosta kävi vesi vähiin jo viime kesänä. Myös kaksi talon lähellä sijainnutta lähdettä kuivuivat sateettoman hellekesän seurauksena. Käyttöveden 82-vuotias Viljo Kaipomäki haki syksyllä noin 700 metrin päässä talosta sijaitsevasta lähteestä.
Talven ja lumen tultua veden haku kävi hankalaksi. Lähteelle ei vie tietä, eikä sen lähelle pääse traktorilla. Ensin pitäisi tehdä tie, mikä taas edellyttäisi metsän kaatamista.
Takakontillinen vesikanistereita
Vesipulassa Kaipomäen veljeksiä on auttanut Taisto Taalamo, 79.
IVO:n takana mökissä asuva Taalamo on syksyn ja talven mittaan tuonut kanisterikaupalla vettä Kaipomäen veljeksille. Vettä Taalamo on ottanut kunnan verkosta omasta liittymästään. Vesipostia hän on kuskannut Viljolle ja 85-vuotiaalle Velille aina tarvittaessa. Kerran tai pari viikossa, tai silloin kun vesi on loppumassa.
Taisto Taalamo ehti juomaan kahvit vedentuontireissulla torstaina. Taustalla häärii Tuula Tikka.
Kanisteriveden Viljo ja Veli Kaipomäki käyttävät talousvetenä: juomiseen, ruuanvalmistukseen, kahvinkeittoon ja astioiden pesuun.
Pihakaivossa on vettä sen verran, että se riittää veljesten pesuvedeksi. Ulkosaunan Viljo Kaipomäki lämmittää lauantaisin. Saunan padassa lämpiää pesuvesi myös viikon varrella. Vaatteet Viljo pesee saunassa nyrkkipyykillä.
Kaipomäen veljesten kotitalo, Suolahden tila, on rakennettu 1910-luvun lopulla. Sisälle taloon ei ole vedetty vesijohtoa. Navettaan tulee kyllä vesi putkea pitkin pihakaivosta.
Kunnallinen vesijohto kulkee muutaman kivenheiton päässä talosta, mutta omaa liittymää ei talolle ole hankittu.
Pihakaivon vesi on riittänyt aina viime kesään saakka mainiosti. Edellisen kerran vesi kävi kaivosta vähiin Viljo Kaipomäen muistin mukaan sotavuosien aikana.
Viljo Kaipomäki, 82, haki vielä syksyllä käyttöveden noin 700 metrin päässä talosta sijaitsevalta lähteeltä. Lähteessä on edelleen vettä ”maan tasalle saakka”, mutta lumen takia veden haku on käynyt hankalaksi.
Kun apua antaa, sitä myös saa
Tänä talvena apu on kuitenkin tarpeen.
– Minä aina vertaan tuota Taistoa, että hän on kuin joululaulun tonttu. Tase on semmoinen, hän pitää kaikista huolta, lintuja ja jäniksiä myöten, kehuu Viljo Kaipomäki.
– Tässä tulee eteen nyt myös sekin, että kun eläessään apua antaa, niin sitä eläessään myös saa, lisää Tuula Tikka, veljeksiä katsomassa käynyt serkku.
– Tämä Viljo, jos kuka, on ollut maailman nöyrin ihminen palvelemaan. Aina auttamassa ollut, kuvailee Tuula Tikka Viljo Kaipomäkeä.
– Nyt kun Veli on petipotilaana, on Viljolla sekä velipoika että huusholli hoidettavana. On se hyvä, että Taisto on auttamassa, sanoo Tikka.
Painava lasti siirtyy autolta talolle yhteivoimin. Viljo vetää, Taisto työntää.
Myös Heinosen Raimo ja Hyytiälän Kaisa ovat vettä Viljolle ja Velille tuoneet. Tikan Tuulakin kerkiää apuvoimaksi.
– Yksikin aamu Tuula tuli tänne, otti verhot kaikki kainaloonsa ja toi ne puhtaana ja prässättynä seuraavana aamuna takaisin, nauraa Viljo Kaipomäki.
Kuivia kaivoja muillakin
Kaivon kuivuminen aiheuttaa tämän talven aikana ongelmia useassa taloudessa Petäjävedellä.
– Kyllähän se kuntakin voisi tuoda varsinkin vahoille ihmisille vettä ruuan kuljetuspalvelun tapaan. Ennenhän sitä tuotiin ihan paloautoilla vettä ihmisten kaivoihin, muistelevat Tikka, Taalamo ja Kaipomäki. Nyt apua on kanistereillakin tuodusta vedestä.
– Tämä Tase on meillä vesiputkena ollut, kiittää Viljo Kaipomäki.
Mistä helpotusta vesipulaan?
Ruoka- ja juomavettä voi hakea esimerkiksi Petäjäveden kunnan varikon seinässä olevasta vesipisteestä tai Vehkasuon lähteeltä. Pelastuslaitoksen autot eivät enää kuljeta vettä kotitalouksille.
Vähäsateinen viime vuosi näkyy pohjaveden pinnankorkeuksissa myös Petäjäveden seudulla. Suomen ympäristökeskuksen julkaiseman ennusteen mukaan pohjaveden pinnat saattavat keväällä ennen lumien sulamista olla paikoitellen paljon keskimääräistä alemmalla tasolla. Asiaan vaikuttavat kuitenkin talven lämpötila- ja lumiolosuhteet, lumen vesiarvo sekä lumen sulamisen aikaan vallitsevat olosuhteet. Niillä paikoilla, joissa pohjaveden pinta on jo nyt huomattavan alhaalla, on syytä arvioida veden säästämistarvetta ja laatua.
Teksti ja kuvat: Hanna Mäkinen
