Julkaisemme Petäjäveden Petäjäisten 85. juhlavuoden kunniaksi juttusarjan Tähdentekijät, jossa esittelemme seuran valmentajia, jotka tekevät upeaa vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten hyväksi.
Nimi ja jaosto?
Kimmo Koivikko, 42, valmentaa Petäjäisissä lentopalloa. Koivikko järjestää myös perinteisen PetPetin beach volley -turnauksen Kirveslahden satamassa aina heinäkuussa.
Koivikko pelaa itsekin Kintauden miesten vuorolla harrastukseksi, eikä joukkue pelaa missään sarjassa – toki omia turnauksia järjestetään silloin tällöin. Koivikko muutti perheensä kanssa Petäjävedelle yhdeksän vuotta sitten. Hän on itse harrastanut nuorempana mäkihyppyä ja hiihtoa, ja on kotoisin Jämsänkosken mäkihyppytornin läheltä.
Ketä valmennat tai olet valmentanut? Kuinka pitkään olet tehnyt valmennustyötä Petäjäisissä?
– Olen valmentanut nyt neljä vuotta, ensin apuvalmentajana lentopalloa. Nyt valmennan D-tyttöjä eli noin 6-7-luokkalaisia. Joukkueessa pelaa noin kymmenen lasta, myös vanhin tyttäremme Saga.
Nuorempikin tytär Sofia pelaa lentopalloa nuorempien joukkueessa ja poika Niilo pelaa PetPetin jalkapallojoukkueessa.
Miksi olet lähtenyt alun perin Petäjäisten toimintaan mukaan?
– Lapset alkoivat harrastaa Petäjäisissä, niin sitä kautta tarjouduin itsekin mukaan.
Mikä on valmentajan tärkein tehtävä?
– Tärkeintä on innostaa harjoittelemaan hyvin. Pelipaikkoja ei tarkoituksellakaan aleta vielä tässä vaiheessa valitsemaan. Treenaamme monipuolisesti, ihan lihaskuntoa ja venyttelyäkin, ei pelkkää pelaamista.
Mitä toivot valmennettavilta ja heidän vanhemmiltaan?
– Ei ole odotuksia, pilkettä silmäkulmassa pitää olla, ja jos jokainen ainakin yrittäisi tehdä onnistuneita suorituksia.
Vanhemmat ovatkin olleet hienosti mukana ainakin kotiturnauksissa järjestämässä kahviota. Seuraava kotiturnaus on muuten 9.3. ja silloin kaikki ovat tervetulleita kannustamaan ja nauttimaan myös kahvion tarjonnasta.
Mitkä ovat valmentajan parhaita hetkiä?
– Tällä kaudella ollaan hävitty vain kaksi peliä ja pärjätty muutenkin tosi hyvin. Power Cupissa oltiin viidensiä 105:stä joukkueesta.
Parhaat hetket ovatkin niitä, kun on tiukka peli ja siitä saa voiton – voitot hyvän vastustajan kanssa.
Entä haasteellisimpia?
– Treenejä on nyt kaksi kertaa viikossa ja tällä tasolla pitäisi ehkä olla enemmänkin. Haasteena koen myös sen, että osaisin valmentajana toimia aina oikein, kun itsellä on lentopallosta kuitenkin vain puulaakitausta.
Miten kuvailisit 85-vuotiasta urheiluseuraa Petäjäveden Petäjäisiä ja sen roolia tänä päivänä?
– Hyvää yhteistyötä on ainakin. Lentopallossa meitä on nykyään usein useampi valmentaja, ettei tarvitse aina yksin olla. Se kyllä helpottaa ihan jo verkkojenkin laitossa. Nyt olemme pitäneet D- ja E-joukkueen kanssa samaan aikaan treenejä, mikä on myös helpottanut kuskaamista.
Saamme välillä myös Virpi ja Ville Inkisen valmennusapuun – heillä on tosi hyvää tietopohjaakin, Virpikin on tehnyt aiheesta gradunsakin aikoinaan (Virpi Inkinen on seuran puheenjohtaja).
Petäjäiset on hyvä, pieni seura, ja kaikki on toiminut hyvin. Myös liikuntapaikat ovat hyviä. -SK
