Tommi Virtasen ja Mikko Nuoralan kuplettiduon keikka kirjastolla torstaina oli iloinen ja virkistävä. Ilmaiskonserttiin tuli toistakymmentä kuulijaa. Kuplettimusiikkiin kuuluu rehvasteleva ja henkseleitä paukutteleva tyyli – joten henkselit kuuluvat olennaisesti esiintyjien karderoopiin.
Kirjaston kuplettikeikka oli ilahduttava ja täynnä kielen ilotulittelua
Kirjastonjohtaja Heli Laitisen kutsumana Tommi Virtasen ja Mikko Nuoralan kuplettiduo esitti kuplettilauluja menneestä tähän päivään. Torstai-illan konsertti oli kaikin puolin iloinen ja virkistävä. Duo esitteli suomalaista kuplettimusiikkia aina sadan vuoden takaa tähän päivään – mukana oli kaikkien tuntemia kappaleita ja miesten omiakin ralleja.
Kuplettilaulut kommentoivat omaa aikaansa ja päivän polttavia asioita, ja huumorillaan ne pistävät kuulijansa hihittelemään.
Tukkamuotia ja kenkies lotinaa
J. Alfred Tanner teki ensimmäisenä yli sata vuotta sitten sympaattisen Pikkuinen poika -kappaleen. Suomalaisista kuplettimestareista myös Hiski Salomaa on tunnettu viehättävästä sanoituksiensa rikkaudesta, kun Amerikan siirtolaisena hänelläkin taipuivat kaikenlaiset sanat hyvin suomen kielelle. Lännen lokarinkin tietävät kaikki.
90 vuotta sitten Antti Syrjäniemi teki ratkiriemukkaan Daytonin apinajuttu -kappaleen, joka kommentoi kehitysoppia. Kertosäkeessä lähes karjutaan ”Ei, me ei olla apinoita!”. Kappaleesta on tenyt oman versionsa myöhemmin Tuomari Nurmio.
– Ei näissä meno hirveästi eroa nykymeiningistä. Saa nähdä millaisia kupletteja kirjoitetaan sadan vuoden päästä, Tommi Virtanen hymyili.
Mikko Perkola on tehnyt paljon poliittisia ja satiirisia lauluja: kuulijaa nauratti vedet silmissä, kun laulussa käy aivan kauheita ja kertosäe vain hokee ”Arvaa harmittiko?”.
Jaakko Tepon humoristinen veisu yksipuolisesta rakkaudesta Naapurin Mirja on klassikko. – Kupletit käsittelevät oman aikansa asioita, niin tässä käsitellään 80-luvu tukkamuotia, Mikko Nuorala veisti.
”Tykkäsin nuapurin Mirjasta, jonka tukkamuoti oli lintukirjasta. Ja siitäpä syöksyin mä suihkuun vaan ja etusormet työnsin pistorasiaan. Tukka pystyssä tungin discoon hikiseen…”
Jaakko Tepon Hilma ja Onni on kyllä kaikkien aikojen rakkauslaulu, vaikka myös kupletti onkin, se itkettää ja naurattaa. ”Hajanaistes kenkies lotinaa, navetalta kuule nyt en” -kertosäe on haikeudessaan hellyttävä. Se, miten rikkinäiden kumisaappaiden soundiin kiteytyy koko naiseus ja miehen ikävä.
– SK
