Yleisönosastokirjoitus 20.2.2019 Petäjävesi-lehteen:
Jätehuollon uusista maksuista
30.1.2019 Petäjävesi-lehdessä oli Sydän-Suomen jätelautakunnan kuulutukset Petäjäveden tulevista jätehuoltomääräyksistä ja -maksuista (uudet perus- ja aluekeräyspistemaksut). Kuinka moni kuntalainen tai päättäjä on näihin nyt tarkemmin tutustunut?
Asukkaana jo kiinteistöverojenkin maksajana huomio kiinnittyy näihin uusiin ”tasaveroihin”. Jokaiselle asuinhuoneistolle määrätään perusmaksu, mikä on pientalolle n. 33-36 €, rivi- ja kerrostalohuoneistolle n. 18 € ja vapaa-ajan asunnoille 21 -23 €/v.
Perusmaksun lisäksi ”kiinteistö, joka ei ole liittynyt kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, liittyy kunnan jätehuoltojärjestelmään aluekeräyspisteen kautta”. Aluekeräyspisteissä kerätään sekajätteen lisäksi esim. lasia, metallia ja kartonkia. Tämän kustannus esim. 1-2 hengen eläkeläisperheelle on n. 141 €/v, tai 5-henkiselle lapsiperheelle 282 €/v. Vapaa-ajan asunnosta maksu on 41 €/v.
Jos esimerkkieläkeläisperheellä on omakotitalo ja saunamökki rannassa (mökki omalla tontilla = vapaa-ajan asunto), kustannukset Sammakkokankaalle 1.4.2019 alkaen ovat 36 + 21 + 141 + 41 = 239 € vuodessa, lapsiperheille huomattavasti enemmän. Tämä on huomattava kustannuslisä perheelle, joka on tähän asti itse toimittanut vähäiset sekajätteensä maksullisesti kunnan jätepisteeseen ja lasi-/metallijätteensä kyläkuntansa omaan, maksulliseen keräyspisteeseen. Meidän esimerkkieläkeläisperheessä tämä lisävero on reilusti yli 200 € vuodessa antamatta kuitenkaan mitään lisäarvoa ympäristölle.
Näiden lisäksi ovat tietenkin perinteiset likakaivon tyhjennyskulut, ja ne kiinteistöverot. Eikö näiden kunnallisten kiinteistöverojen jo olettaisi kattavan näitä Sammakkokankaan nyt peräämiä asiakasrekisterin ylläpito-, jäteneuvonta-, viranomaistoiminnan yms. kuluja. Mutta ne taitavatkin olla nyt kunnan Sammakkokankaalle ulkoistamia viranomaistehtäviä.
Paljon puhutaan Suomessa Kemiran ja sähköverkkojen myymisestä ulos, mutta käykö nyt vastaavasti pienten kuntien jätehuollolle, jolloin kohoavat kustannukset maksetaan omasta kunnasta ulos, uusiutuneen jätelain varjolla?
Sääliksi käy pienellä eläkkeellä sinnittelevää omakotitaloasujaa, mutta onneksi ”Sammakkokangas Oy lähettää yhden muistutuslaskun, jonka jälkeen perintä siirretään perintätoimiston hoidettavaksi. Maksamattomasta jätemaksusta peritään korkolain mukaista viivästyskorkoa. Jätemaksu on ilman oikeuden päätöstä ulosottokelpoinen”. Se sitten siitä.
Olenko tulkinnut oikein? Käy itse katsomassa www.saarijarvi.fi/paatoksenteko.
– Maaseutu tyhjäksi
– – –
Vastaukseksi nimimerkille Maaseutu tyhjäksi
Sydän-Suomen jätelautakunta on kuuluttanut jätetaksan, joka on poikkeava Petäjäveden aiempaan taksaan verrattuna ja sisältää uusi maksuluokkia.
Kunnallinen jäteyhtiö Sammakkokangas Oy aloittaa aluekeräyspisteverkoston rakentamisen vuoden 2019 aikana. Aluekeräyspisteissä kerätään hyötyjätteitä kuten lasia, metallia ja kartonkia. Lisäksi haja-asutusalueille perustettaviin pisteisiin tulee sekajätteen keräys.
Jätetaksassa mainitaan maksuna aluekeräyspisteen käyttöoikeus, mikä koskee oikeutta viedä asumisessa syntyvän sekajätteen alueelliseen pisteeseen. Kiinteistöiltä, joilla on oma tai kimppasekajäteastia käytössä, tätä maksua ei peritä. Tämä käyttöoikeusmaksu on siis vaihtoehto oman sekajäteastian käytölle. Oman jäteastian käytöstä kuljetusyritys laskuttaa kuljetuksen ja käsittelyn kulut.
Jätetaksan sisältämä perusmaksu peritään kaikista käyttökelpoisista kiinteistöistä ja maksulla katetaan seuraavat jätelain mukaiset palvelut: täydentävä hyötyjätehuolto, jätehuollon viranomaispalvelut, jäteaseman ylläpito, vaarallisten jätteiden keräys ja käsittely sekä jäteneuvonta. Perusmaksun suuruus määräytyy kiinteistötyypin mukaisesti. Perusmaksulla ei kateta sekajätepalveluita.
Perusmaksulla katettavia palveluita ei tule jätelain mukaisesti rahoittaa kuntien budjettivaroin vaan asukkailta perittävillä jätemaksuilla ja siksi perusmaksu otetaan käyttöön. Käytäntö on varsin yleinen valtakunnallisesti. Jätelain mukaan jätehuollosta ei voida myöntää vapautusta, vaan vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen tulee olla sekajätehuollon piirissä. Tämä voidaan toteuttaa joko omalla astialla, kimppa-astialla tai aluekeräyspisteen kautta.
– Outi Ruuska
toimitusjohtaja
Sammakkokangas Oy
Niina Koivula
ympäristösihteeri
Petäjäveden kunta
(Kuva: Sammakkokangas Oy)
