Artikkeli on Petäjäveden kunnan 150-vuotisjuhlalehdestä, jonka Petäjävesi-lehti julkaisi kesäkuussa 2018 ja se loppuunmyytiin parissa kuukaudessa.
Vaakunan aiheiksi valikoituivat petäjä ja vesi
Kunnille annettiin vuonna 1949 oikeus käyttää vaakunoita tunnuksineen. Petäjävedelläkin innostuttiin oman vaakunan suunnittelusta.
Petäjän ja veden käyttämistä kunnan vaakunan aiheina ehdotti tiettävästi ensimmäisenä emäntä Saara Tikka. Ajatus jalostui vuonna 1961 valtiotieteen ylioppilas Pentti Paulaston vaakunaehdotuksessa. Paulasto oli sijoittanut valkoiseen kenttään mustan aaltokoroisen vastalohkon ja sen yläpuolelle punaisen petäjän, jonka hammastetut oksat viittaisivat sekä pitäjän teollisuuteen että runsaisiin puuvaroihin.
Paulaston hahmotelman perusteella laadittiin kymmenen erilaista asetelmaa ja kysyttiin kuntalaisten kantaa mielipidetutkimuksella. Ongelmana kuitenkin oli, etteivät luonnokset olleet täysin heraldiikan sääntöjen mukaisia.
Petäjäveden kunnanvaltuusto antoi lopullisten ehdotusten laatimisen helsinkiläiselle taiteilija Olof Erikssonille, joka oli jo aiemmin kunnostautunut Petäjäveden Petäjäisten lipun piirtäjänä.
Eriksson teki kolme ehdotusta, joista ensimmäisessä oli hopeakenttään sijoitettu punainen aaltokoroinen tyviö ja sen yläpuolella musta petäjä, josta riippui kaksi käpyä. Oksat oli varustettu teollisuuteen viittaavalla hammastuksella.
Kunnanhallitus valitsi kolmesta ehdotuksesta mieleisensä äänestämällä. Ensimmäinen ehdotus voitti tasaisen äänestyksen puheenjohtajan äänellä. Syksyllä 1962 kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti taiteilija Erikssonin viimeistelemän ehdotuksen. – HM
Lähde: Martti Pänkäläinen, Petäjäveden kunta 1868-1968.
