– Tässä työssä parasta on asiakkaat, sanoo Vuoden Yrittäjä 2018 Päivi Savolainen. Petäjäveden Tekstiiliä ja Savolaista juhlitaan lisää tammikuussa Keski-Suomen Yrittäjuhlassa.
Vuoden Yrittäjä on Tekstiilin sisukas puurtaja
Kun perjantaisen Petäjäveden Yrittäjäjuhlan palkitseminen oli ohi, alkoi pöydissä käydä kuhina, kun lähes jokaisella oli hauska muisto, hyvä kokemus tai muu sanottava Petäjäveden Tekstiilin Päivi Savolaisen loistavasta palvelusta. Moni oli saanut korjatun vaatteen kotiinsa postilaatikkoon, suuren osan kotona on Päivin ompelemat verhot tai jalassa lyhennetyt housut.
Päivi Savolainen saa muutenkin asiakkailtaan paljon palautetta, ja se auttaa jaksamaan sinnikästä puurtajaa.
Yrittäjänä 14 vuotta
Savolainen aloitti toiminimellään ompelutyöt vuonna 2005, kun perheen kolmesta lapsesta nuorin oli kolmevuotias. Siinä on samalla lapset kasvaneet, kun perhe-elämää on pyöritetty ja tehty samalla töitä kuutena päivänä viikossa. – Äitinä ja yrittäjänä sitä miettii onko ollut riittävä, mutta ehkä näillä resursseilla on ollut, kun kaikki lapset ovat oman kolonsa maailmassa löytäneet.
Petäjäveden Tekstiili on toiminut vuodesta 1975 ja aloitti Hohtin kiinteistössä. Savolainen muistelee miten liike toimi myöhemmin vanhan seurakunnan väentuvassa, jossa ei ollut vessaa ja jota yhdellä kamiinalla lämmitettiin. Silloin yrityksen omisti Tellervo Koskinen ja Siinto Ström. Vuonna 2006 Savolainen osti Kyllikki Kovaselta Petäjäveden Tekstiilin itselleen ja muutti nykyisiin tiloihin Asematielle.
Tekstiilissä onkin runsas tarjonta käsityötarvikkeita, kankaita ja lankoja. Valikoima vaihtelee sen mukaan, mikä menee hyvin, mutta myös saatavuuden mukaan. Suurin tuotto tulee vaatteiden myynnistä. Nyt kun Novita lopettaa vaatteiden myynnin, on Savolaisen pitänyt etsiä uusia tavarantoimittajia vaatteille. – Meillä on tavallista, ihmisen näköistä vaatetta.
Lisäksi Savolainen tekee ompelu- ja korjausompelutöitä. Varastot ovat runsaat, sillä usein tavarantoimittajien myyntierät ovat melko suuria, ja pieni putiikki myy niitä myös seuraavalla sesongilla.
Suurimmat ongelmat ovat kannattavuuden kanssa. Ei voi juuri pitää alennusmyyntejä, kun kate on jo valmiiksi pieni.
– Tulot tulevat monista puroista, eikä tässä voi olla yhtä kapeaa tulonlähdettä. Pitää olla myös valmis muutokseen. Lisäksi yhteistyö muiden yritysten kanssa on tärkeää. Ja jos on huono matikkapää, niin pitää olla hyvät jalat, Savolainen veistää.
Petäjäveden Tekstiilillä on myös pesulavälityspalvelu Portin Pesulan kanssa ja Kantasuutari Johannalle kulkee kenkälähetykset. Käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen aikaan harjoittelijoita oli paljon, mutta nytkin Tekstiilillä on tarvittaessa harjoittelupaikka.
Tekstiiliala on ollut murroksessa pitkään. Isotkin firmat ja toimittajat kaatuvat, ja nettiin pitäisi mennä. Suomessa ei enää juuri vaatteita valmisteta. Myös vaatteiden kankaiden laadun heikentymisen huomaa. – Ennen Marimekon vaate kesti äidiltä tyttärelle, mutta ei ehkä enää. Vaate kannattaa kuitenkin korjata, jos se on mahdollista. Vaikka rahallinen arvo olisi pieni, niin sen käyttöarvo on erikseen. Savolaisen mukaan ihmiset korjuuttavat vaatteitaan entistä enemmän. – Se on ekologista ja työllistävää. Kalleinta, mitä ihminen voi meiltä ostaa on aika. Aika on nykyisin kallista.
Oman työn hinnoittelu on Savolaisen mielestä vaikeaa – kuten naisyrittäjillä usein on. – Itse olen aika nuuka ja olen tottunut pärjäämään pienellä. En halua, että omastakaan työstä tulee asiakkaalle luksusta.
Sitkeydellä oppinut
Savolainen on itse oppinut ompelutyöt ja on käsistään kätevä muutenkin. Savolainen oli mukana jo kun Petäjäveden suoramyyntitoiminta alkoi Siltaniemessä joulumyyjäisillä. – Olen ommellut aina ja mummo teki aina käsitöitä, ja mummon äiti oli ompelija.
Savolainen harrastaa vapaa-ajallaan sukkien kutomista, kansalaisopiston puukäsitöitä ja nykyisin myös remontoimista. – Harrastuksessa näkee kättensä jäljet, kun taas töissä asiakkaat vievät työt mennessään. Facebookissa pyysin ihmisiä lähettämään kuvia Tekstiilin tekemistä töistä, niin olipa ihana nähdä niitä kuvia.
Välillä Savolainen käy tapaamassa ja laulamassa Petäjäkodilla. – Jos olisi enemmän aikaa, tekisin enemmän vapaaehtoistyötä vanhusten kanssa.
Savolainen lähti Petäjäveden Yrittäjien toimintaan melkein heti ostettuaan Tekstiilin. Hallituksessa hän on ollut noin kymmenen vuotta ja on viime vuodet ollut vastuuhenkilö kesämarkkinoiden järjestämisessä. Ensi kesänä markkinat siirretään takaisin kesäkuun ensimmäiselle lauantaille.
– Yrittäjäyhdistyksestä olen saanut vertaistukea ja luotettavia ystäviä. Kun yksin yrittää, tulee unettomia öitä, kun huolet pyörivät päässä. On tärkeää, että on ihmisiä, joille voi jakaa asioitaan ilman, että niitä käytetään myöhemmin miekkana.
Savolainen on Petäjävedeltä kotoisin ja asiakkaat on tuttuja vuosikymmenten ajan. Keskustan näivettyminen näkyy selvästi. – Kyllä se on toista mitä se oli joskus parhaimmillaan. Ja myös muualla – on se Keuruunkin keskusta on hiljentynyt, Savolainen miettii.
– Tässä työssä parasta on asiakkaat. Iltarukouksessa usein kiitän niistä kohtaamisista.
Lämpöinen ja vahva, mutta vaatimaton
Savolainen on kiitollinen ja lämpöä hersyvä ihminen, ja on selviytynyt vaikeistakin ajoista sitkeydellään ja myönteisyydellään. Hän on keskittynyt hyviin asioihin, joita hänellä on. Savolainen uskoo ihmisten tasa-arvoon ja siihen, että kaikki saavat olla täällä sellaisia kuin ovat.
Aluksi palkitseminen Vuoden Yrittäjäksi tuntui vaivaannuttavalta. – Sitä taistelee aina näiden samojen riittämättömyyden tunteiden ja taloudellisten asioiden parissa. Mutta ehkä sitä on sitten tehnyt jotain oikein.
Petäjäveden Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Kokkonen kertasi yrityksen historiaa ja Petäjäveden keskustan menneiden vuosien yritysmääriä. – Yritystoiminta muuttunut ja keskusta on autioitumassa. Vain sitkeimmät jaksavat tarjota tuolla alueella palveluitaan asiakkaille.
Kokkonen korosti, kuinka Tekstiilin asiakaspalaute on ollut myönteistä ja yrittäjä positiivinen asenne heijastuu niin kaupankäynnissä kuin asiakaspalvelussa. – Hinnoittelu omalle työlle voisi olla myös rohkeampaa.
– Mieleenpainuvimmat asiakkaat yrittäjälle ovat ulkomaalaiset mökkiläiset ja heidän palvelemisensa. Päivi on luonut oman verkoston tuttavistaan, jotka puhuvat venäjää, ranskaa, saksaa, englantia, ruotsia ja viroa. Asiakkaan alkaessa puhua vierasta kieltä, Päivi soittaa ystävälleen, laittaa puhelimen kaiuttimen päälle ja pyytää tulkkausta. Homma toimii ja kauppoihin pääsee nopeasti, kun tinkiminen ei kuulu tulkattaviin palveluihin, Kokkonen veisti. – SK
