Satu Kuitunen, Eva Ruuska, Irma Laurikainen, Tarja Flyktman, Tiina Tamminen, Seija Kotamäki, Minna Meronen ja Seppo Rautiainen tekevät ruokaa Petäjäveden ala- ja yläkoulun sekä lukion väelle.
Maukasta kouluruokaa syntyy, kun ohjeet ja yhteishenki ovat kunnossa
koulukeittiössä valmistuu maistuvaa ja terveellistä ruokaa, joka tulee myös syödyksi. Syksyllä julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan vain noin kolme prosenttia Petäjäveden 8.-9. –luokkalaisista ilmoitti jättävänsä kouluruokailun väliin vähintään kerran viikossa. Pienemmällä prosenttiosuudella voi Suomessa ylpeillä vain Rautalammin kunta.
Missä piilee maistuvan petäjävetisen kouluruuan salaisuus?
Ohjeet laadun takeena
– Meillä on hyvät ohjeet, joita on kehitetty jo vuosia. Kaikki noudattavat ohjetta, jolloin ruoka on aina tasalaatuista, oli kokki kuka tahansa, kertovat Tarja Flyktman ja Tiina Tamminen.
Petäjäveden keskuskeittiössä nykyisin käytettävien reseptien kirjaaminen alkoi käytännössä reilut kymmenen vuotta sitten, kun Irma Laurikainen, Seija Kotamäki ja Tiina Tamminen tekivät alan ammattitutkintoa. He ryhtyivät tallentamaan Petäjäveden ohjeita Jamix-ohjelmaan.
– Siihen asti ruoka oli aina vähän erilaista, riippuen siitä, kuka sen ruuan keitti. Koska ei ollut mitään ohjemääriä, sitä vaan summassa laitettiin aineksia. Nyt on selvät ohjeet, ja esimerkiksi mausteet punnitaan. Ruokaa on nyt helpompi ja nopeampi tehdä. Laatu pysyy hyvänä.
Kotiruokaa noin 500 hengelle
Koulupäivisin keskuskeittiön väki valmistaa ruuan noin 500 hengelle Petäjäveden ala- ja yläasteella sekä luokiossa. Käytössä on kuuden viikon kiertävä ruokalista, jolla on yhteensä 30 ruokalajia.
– Tämä on sellaista kotiruokaa, jota me täällä tehdään. Emme käytä marinoituja lihoja, vaan ostamme kaikki naturelleina. Marinoimme sitten ne itse. Emme myöskään käytä täällä kastikejauheita tai vastaavia.
– Laatikkoruuat ja esimerkiksi salaatinkastikkeita teemme täällä itse. Kermaviilikastikekkeemme on suosittu, ja sen reseptiä on kyselty kylilläkin.
– Eineksinä hankimme esimerkiksi lihapullat ja pihvit, joita ei täällä pystytä tekemään. Perunamuussin teemme ihan oikeista perunoista.
Koululaisia kuunnellen
Ruokalistaan voivat vaikuttaa myös asiakkaat.
– Mielellämme me kuuntelemme koululaisten toiveita. Esimerkiksi kastikkeista ja laatikkoruuista poistettiin kasvikset. Salaatti on salaattina, eikä niitä aineksia sekoiteta ruokaan. Kerma- tai uunikalat poistimme listalta kokonaan, koska lapset ja nuoret eivät niistä tykkää.
Palautetta keittiön väki saa esimerkiksi 7. luokan tettiläisiä haastattelemalla. Ruoka-aiheisia terveisiä tulee lapsilta myös muita kanavia pitkin. – Suoran palautteen antaminen on lisääntynyt. On todella ihanaa, että lapset saattavat todeta ruokalassa, että jes, ihanaa, tätä ruokaa!
Työn mielekkyyttä lisää hyvä työilmapiiri.
– Täällä on tosi kiva olla töissä, kun meillä on hyvä yhteishenki. Kaikki mietitään yhdessä. – HM
Tasalaatuinen, maistuva kouluruoka syntyy hyväksihavaittuja ohjeita noudattamalla. Kuvissa työn tuoksinassa Tarja Flyktaman, Tiina Tamminen ja Seija Kotamäki. Irma Laurikainen (kuva alla) on kokannut koulukeskuskeittiössä jo 1980-luvun lopulta lähtien.
