Tässä on Petäjäveden kunnan uuden sukupolven johtajat, ja viime kevään jälkeen muutoksiakin on jo tullut. Artikkeli on Petäjäveden kunta 150 vuotta -juhlalehdestä, joka ilmestyi kesäkuussa 2018. Suurten ikäluokkien eläköityminen on näkynyt Petäjävedellä vahvasti muutaman viimeisen vuoden aikana myös kunnan johtoryhmässä. Hyvä halutaan säilyttää, mutta muutosta ei pelätä.

 

 

Uudet johtajat tuovat uudenlaisia tekemisen tuulia

Merkittävin muutos Petäjäveden kunnassa viimeisten muutaman vuoden aikana, on ollut johtajien suuri “sukupolvenvaihdos”. Suurten eläköitymisten ja muiden muutosten vuoksi rekrytointeja on tehty runsaasti ja merkittävimmät virkaa tekevät kuntajohtajat ovat vaihtuneet: kunnanjohtaja Eero Vainio aloitti pestissään kesällä 2016, vuodenvaihteen jälkeen hallintojohtaja Anni Hakala.

Vaihdos alkoi sivistystoimenjohtaja Timo Holmista ja tekninen johtaja Janne Koskenkorvasta (nyk. Tomi Jylänki), sekä myöhemmin yläkoulun ja lukion uudesta rehtorista Ville Metsäpellosta. Uutena kunnanvaltuuston puheenjohtajana aloitti valtuustokauden alusta Paula Vulli ja kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkaa ensi vuonna kuntavaaleissa ääniä haravoinut Hanna Hautamäki. Kesäkuussa aloittaa vielä uusi perusturvajohtaja (nyk. Ari Tuomi).

Kysyimme keskeisiltä uusilta johtajilta samat kysymykset:

Millaisena kuntana Petäjävesi ja sen asukkaat näyttäytyvät työsi tai tehtäväsi kautta?

Mitkä ovat Petäjäveden heikkoudet ja vahvuudet verrattuna muihin kuntiin?

Millaisena näet Petäjäveden tulevaisuuden, mitkä ovat meidän haasteet ja valttikortit?

Miten omassa työssäsi tai tehtävässäsi olet voinut uudistaa asioita ja mitkä asiat on sellaisia, joita ei pidä muuttaa?

Miten onnittelisit 150-vuotiasta Petäjäveden kuntaa?

 

“Osaajista täytyy pitää kiinni”

– Kuntaan oli helppo tulla töihin ja asettua asumaan. Minut otettiin sekä kunnan työntekijöiden että kuntalaistenkin toimesta lämpimästi vastaan ja alusta asti koin oloni tervetulleeksi. Petäjävedellä on paljon hyvää – pieneksi kunnaksi palvelut ovat kunnossa, sijainti ja upea luonto antavat mahtavat puitteet ja kunnassa on tekemisen meininki, hallintojohtaja Anni Hakala toteaa.

– Petäjäveden kunnan vahvuudet ovat tietysti ainakin loistava sijainti, upea luonto ja Petäjäveden vanha kirkko. Meillä on pystytty pitämään riittävät palvelut lähellä ja asuminen Petäjävedellä on helppoa. Usein itsestään selvinäkin pidettyjä vahvuuksia, kuten Petäjäveden vanhaa kirkkoa, voisi hyödyntää enemmänkin. Heikkouksien sijaan puhuisin ennemmin kehittämiskohteista, esimerkiksi monipuolista tonttitarjontaa, palveluita ja asukaslukua pitäisi pystyä edelleen kehittämään, Hakala arvioi.

– Haasteita kunnalle tällä hetkellä ovat esimerkiksi tiukka taloustilanne, hiljalleen laskeva asukasluku sekä ylipäätään kunnan elinvoiman säilyttäminen ja kasvattaminen. Paljon on jo tehty, mutta aktiivisia toimia tarvitaan edelleen, jotta elinvoima säilyy jatkossakin. Ehdottomana valttikorttina näen kunnan palveluksessa olevan osaavan henkilöstön; osaajista täytyy pitää kiinni ja säilyttää jatkossakin kunnan rooli houkuttelevana työnantajana.

Hakalan mukaan uudistuksia oli jo tehty runsaasti ennen kuin hän itse astui remmiin. – Siitä on ollut hyvä jatkaa. Työhön ja kunnan toimintaan merkittävästi vaikuttavat asiat kuten lainsäädäntö, muut säännöt ja ohjeet, työkulttuuri ja työn tekemisen tavat ylipäätään ovat jatkuvassa muutoksessa, joten uudistuksia tehdään koko ajan, Hakala kertoo. – Viimeisen vuoden aikana yksi merkittävimmistä uudistuksista on ollut kunnan strategian päivittäminen. Uuden strategiankin mukaisesti yksi asia on ainakin pysyvä: toimimme vaikuttavasti ja laaja-alaisessa yhteistyössä kuntalaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hakala onnittelisi 150-vuotiasta Petäjäveden kuntaa napakasti: – Onnea ja menestystä nyt sekä tulevaan!

 

“Ajan tasalla pysyminen on jatkuvaa”

– Petäjävesi on “ihmisen kokoinen” organisaatio, jossa asiat hoituvat mutkattomasti ja joustavasti. Petäjäveden asukkaat ovat aktiivisia ja helposti lähestyttäviä, sivistystoimenjohtaja Timo Holm kiittää.

Holm, näkee, että Petäjäveden kunnan sekä heikkoutena että vahvuutena on sijainti maakuntakeskuksen läheisyydessä. – Tulevaisuus ei ole vain meidän omissa käsissämme. Pieni kunta on riippuvainen suuren naapurikaupungin ja valtion toimenpiteistä ihan jo rahoituksen suhteen, Holm arvioi.

– Pieni kunta voi kuitenkin menestyä reagoimalla nopeasti ympärillä tapahtuviin muutoksiin ja verkostoitumalla sekä tekemällä yhteistyötä naapurikuntien kanssa.

Holm toteaa, että opetustoimen kehittäminen ja ajan tasalla pysyminen on jatkuvaa. – Mikään ei ole ikuista, joten kaikkea pitää olla tarvittaessa valmis muuttamaan.

– Onnittelisin kuntaa kaikkien kuntalaisten yhteisöllisellä juhlaviikolla tapahtumista ja toisistamme nauttien aurinkoisessa kesäsäässä, Holm toivottaa.

 

“Sähköisyys on se tämän ajan leima”

Kunnan tekninen johtaja Janne Koskenkorvan mukaan Petäjäveden kunnalla on ihailtava päämäärätietoisuus tarjota kuntalaisille korkeatasoisia tukipalveluja kaiken ikäisille. – Ja tämä välittyy kuntalaisten positiivisessa asennoitumisessa kotikuntaansa kohtaan.

– Petäjäveden ehdottomana vahvuutena ovat sijainti ja kulkuyhteydet, joita pitäisi pystyä maapoliittisesti hyödyntämään tehokkaammin, Koskenkorva arvioi.

– Tähän liittyy myös kunnan kasvun kannalta merkittävä heikkous, eli kunnan heikko maanomistus kehitysalueilla. Tulevaisuuden vahvana visiona on pidettävä myös junaradan tuomaa potentiaalia.

– Nyt käynnistetty panostus uuteen yritysalueeseen Palvalahdessa tulee olemaan merkittävä valttikortti kunnan elinkeinon ja työpaikkojen kannalta tulevaisuudessa.

Koskenkorvan mukaan Petäjäveden kunnan haasteet ovat samat kuin muillakin pienillä kunnilla. – Haasteena on verotulojen riittävyys investointitarpeiden kattamiseksi. Investointitarpeita syntyy muun muassa vanhenevasta infrasta, liikenteen kehittämistarpeista ja kiinteistöjen oikea-aikaisista peruskorjauksista.

– Tekninen toimessa on koko työporukan avulla lähdetty kehittämään toimintatapoja ja yksittäisenä isoim

pana muutoksena on sähköisten palveluiden tuomat mahdollisuudet, Koskenkorva kertoo. – Sähköisyys on se tämän ajan leima ja sovellusten tuomia hyötyjä otetaan koko ajan käyttöön koko teknisen toimen sektorilla.

– Oma ajatusmaailmani on, että ihan jokaisesta tarvittavasta muutoksesta kyllä porukalla selvitään, eikä tulevia muutoksia murehdita etukäteen, Koskenkorva sanoo. – Turhia muutoksia pitää välttää, mutta tämän ajatuksen paljastettuani, en ehkä lähtisi linjaamaan mitään ”muuttamattomaksi”.

– Jokainen Petäjäveden kunnan historiassa ja tässä päivässä mukana oleva henkilö voi tyytyväisenä ja hellästi taputtaa itseään päälaelle hienosti toimivan yhdyskunnan nimeltä Petäjävesi kehityskaaresta. Onnea petäjäinen, luonnonläheinen ja lähimmäisiään rakastava kunta!

 

“Korkeasta koulutustasosta ei pidä tinkiä”

Yläkoulun ja lukion rehtori Ville Metsäpelto näkee Petäjäveden asukkaineen koulutusta arvostavana – mikä näkyy myös kunnan strategiassa. – Petäjävetisissä perheissä tehdään paljon hyvää työtä lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin eteen.

Metsäpelto näkee kunnan selkeänä vahvuutena ammattitaitoiset ja osaavat opettajat. – Tällä hetkellä positiivisena ongelmana on, että ei ole tarpeeksi sopivankokoisia tiloja suurentuneelle opiskelijamäärälle. Onneksi tätä ongelmaa ratkotaan parhaillaan.

– Uskon, että tulevana sivistyskuntana Petäjävedellä on mahdollisuus olla Suomen parhaimpien ja vetovoimaisimpien pienten kuntien joukossa, Metsäpelto arvioi. – Kuntatason haasteena on, että kunnassa voisi olla nykyisten hienojen yritysten lisäksi muutama yritys lisää. Valttikortteina ovat luonto ja laadukkaat sivistyspalvelut aina varhaiskasvatuksesta lukioon.

Metsäpelto peräänkuuluttaa sitä, ettei pidä tinkiä opettajien korkeasta koulutustasosta ja siitä, että pyritään hyviin vuorovaikutustilanteisiin kouluyhteisössä ja perheiden kanssa.

– Koulu muuttuu koko ajan. Yläkouluun ja lukioon ovat jalkautuneet muun muassa uudet opetussuunnitelmat ja lisäksi lukioon sähköiset ylioppilaskokeet, Metsäpelto kertoo. – Koulun arjen kannalta tärkeää on ollut uuden sähköisen lukujärjestystyökalun käyttöönotto. Pidän erittäin tärkeänä, että pysymme mukana valtakunnallisessa digiloikassa.

Metsäpelto toivottaa ytimekkäästi lämpimät onnittelut kuntalaisille 150-vuotispäivän johdosta!

 

“Rakennamme tulevaisuuttamme ihan omana itsenämme”

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Paula Vulli on syntyperäinen petäjävetinen.

– Täällä on sydämeni, juureni ja sielunmaisemani. Kunta ja sen asukkaat ovat kotikyläni, jossa toiset naapurit ovat tutumpia ja toiset vähän vieraampia, mutta kaikki kuitenkin saman kylän väkeä. Petäjävesi on osa juurevaa, harkitsevaa, mutta myös nopeasti reagoivaa ja kevyesti liikkuvaa Keski-Suomen maakuntaa.

Paula Vullin mukaan Petäjävettä ei välttämättä kannata verrata muihin kuntiin. – Tilastollisesti olemme joiltain osin keskiarvon alapuolella, joiltain osin yläpuolella, kun verrataan kaikkia Suomen kuntia, Keski-Suomen kuntia tai samansuuruisia kuntia keskenään. Tällaisille vertailuille annetaan usein liian suuri painoarvo, Vulli arvioi.

– Kuitenkaan mikään muu kunta ei sijoitu maantieteellisesti Petäjäveden kanssa samaan paikkaan, millään ei ole täsmälleen samanlaista historiallista taustaa ja niin edelleen. Meidän ei mielestäni välttämättä tarvitse ”hampaat irvessä” etsiä Petäjävedestä joitain vain Petäjävedelle ominaisia heikkouksia tai vahvuuksia. Joskus voi todeta vain, että Petäjävesi on kunta kuntien joukossa ja rakennamme tulevaisuuttamme ihan omana itsenämme.

Vulli näkee, että Petäjävedellä on ihan valoisa tulevaisuus. – Kuten olen ennenkin sanonut, maantiede on sillä tavoin Petäjävedelle suosiollinen, että satumme sijaitsemaan maakunnan keskuskaupungin naapurissa.

– Toki koko Suomen väestön ikääntyminen näkyy meillä niin kuin muuallakin. Myös globaali väestön keskittyminen suurkaupunkeihin saattaa jossain vaiheessa alkaa näivettää koko Keski-Suomea, Jyväskylä mukaan lukien.

– Toisaalta ikuisena idealistina uskon, ettei Suomen kokoisessa maassa ole mitään mieltä autioittaa koko maaseutua, vaan esimerkiksi luontoarvot ja tasokas asuminen maaseudulla saattavat pitää Petäjäveden elossa vielä seuraavatkin 150 vuotta tai pitempäänkin.

Vullin mielestä vasta vuoden valtuuston puheenjohtajana toimittuaan on liian aikaista tehdä mitään tilinpäätöstä.

– Kunnallinen päätöksenteko ja hallinnointi on kohtuullisen hidasliikkeistä. Usein tulokset näkyvät vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua.

– Muuttumattomina ehdottomasti pidettäviä asioita ei mielestäni ole. Tietyt perusarvot, jakamaton ihmisarvo, hyvyys (etiikka), totuus (tiede), kauneus (estetiikka) löytyvät usein kunnallisen päätöksenteon pohjalta, vaikkei niitä valtuuston puheenvuoroissa ehkä ihan noin ylevästi kuvata. Ja kun Petäjävedellä ollaan, niin vanha kirkko on tietysti pidettävä muuttumattomana, Vulli toteaa.

Vulli onnittelisi Petäjäveden kuntaa iloisella koko kansan juhlalla – kuten tehdäänkin!

– Myös pitkin juhlavuotta järjestettävät erilaiset tapahtumat toivottavasti tarjoavat jokaiselle petäjävetiselle mahdollisuuden osallistua yhteisen kotikuntamme 150-vuotisjuhlavuoteen, Vulli toivoo.

 

“Positiivinen ja kehittyvä kunta”

Ensi vuonna kunnanhallituksen puheenjohtajaksi Tapio Kokkosen tilalle asettuva Hanna Hautamäen mielestä Petäjävesi on positiivinen ja kehittyvä kunta Jyväskylän kupeessa.

– Asukkaat ovat aktiivisia, meillä on paljon palveluyrittäjyyttä, toisaalta Jyväskylässä työssäkäyviä lapsiperheiden vanhempia ja vireitä varttuneita (eläkeläisiä).

– Petäjäveden heikkoutena on työpaikkaomavaraisuus. Vahvuutena esimerkiksi Petäjäveden vanha kirkko, maatilamatkailu ja Jyväskylän läheisyys, Hautamäki listaa napakasti.

– Haasteena on saada hallittu muutos käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen tontilla. Nykyiset kiinteistöt rasittavat vielä tasetta ja vanhat rakennukset rasittavat suunnittelua, Hautamäki sanoo.

– Petäjäveden valttikortit ovat uusi Palvalahden teollisuusalue ja hyvät koulu- ja päiväkotirakennukset.

– Olen ollut tekemässä päätöstä Kintauden päiväkotisiivestä ja Petäjäkallion päiväkodin rakentamisesta. Vastaanottokeskuksen ottaminen paikkakunnalle oli ajan ilmiö, joka oli sekä taloudellisesti että kulttuurillisesti ajateltuna siihen hetkeen tehty oikea ratkaisu. Sain olla myös uuden kunnanjohtajan valintaprosessissa mukana ja koin sen erittäin mielenkiintoiseksi. Tällä hetkellä on meneillään kulttuuri- ja matkailuhankkeen käynnistäminen, jonka odotetaan tuovan uutta virettä kunnan markkinointiin, Hautamäki kertoo ja painottaa, että haluaa omalta osaltaan pitää kiinni Petäjäveden itsenäisyydestä. – Onnea seuraavillekin vuosille! – SK

 

Kuvassa vasemmalta oikealle kunnanvaltuuston puheenjohtaja Paula Vulli, hallintojohtaja Anni Hakala, sivistystoimenjohtaja Timo Holm, tekninen johtaja Janne Koskenkorva, yläkoulun ja lukion rehtori Ville Metsäpelto, uusi kunnanhallituksen puheenjohtaja Hanna Hautamäki ja kunnanjohtaja Eero Vainio, jonka vastaukset kysymyksiin löytyvät toisesta jutusta.