Menestystä seuraavallekin 150 vuodelle, toivottaa kunnanjohtaja Eero Vainio. Artikkeli on Petäjäveden kunta 150 vuotta -juhlalehdestä, joka ilmestyi kesäkuussa 2018.
Eero Vainio on joukkuepelaaja myös kunnanjohtajana
Petäjäveden kunnan johtajien ”suuri sukupolvenvaihdos” kulminoitui nuoren Eero Vainion valintaan kunnanjohtajaksi keväällä 2016. Petäjävetiset saivat helposti lähestyttävän, monipuolisesti uteliaan ja kunnianhimoisen uuden sukupolven kunnanjohtajan. Valinta oli Petäjäveden päättäjiltä sikäli rohkea, että Vainio oli valittaessaan Suomen toiseksi nuorin kunnanjohtaja, 29-vuotias, ja Vainio oli aiemmin toiminut puoluepolitiikassa SDP:n riveissä Lahdessa.
Petäjäveden kunnan johtoryhmä on uudistunut reippaasti ja Vainio pääsi osallistumaan muun muassa oikean kätensä eli uuden hallintojohtajan valintaan, ja viimeksi tänä keväänä myös uuden perusturvajohtajan valintaan. Rekrytointeja on tehty muutenkin runsaasti kahden ensimmäisen kunnanjohtajavuoden aikana.
– Olen kokenut sen niin, että olen päässyt kokoamaan omaa joukkuettani. Uusien ja vanhojen tyyppien kanssa on ollut todellista yhdessä tekemisen meininkiä. Työyhteisöllä onkin ratkaiseva merkitys menestymisessä.
”On ollut actionia”
Petäjävesi asukkaineen näyttäytyy Vainion mielestä erityisesti vahvana yhteisöllisyytenä. – Petäjävedellä on ennen kaikkea ystävällisiä ihmisiä. Tosi lämpimästi on otettu vastaan ja Petäjävesi on todella hyvä paikka elää erityisesti pienten lasten kanssa, kaksostyttöjen isä tuumaa. – Petäjävedellä on hieno luonto ja hienoja maatiloja. Meillä on hyvät harrastusmahdollisuudet. Täällä ihmiset ovat monessa mukana ja meininki on yllättävänkin ulospäin suuntautunutta. Petäjävedellä ihmiset ovat hyvin verkostoituneita ja sanoisin, että hyvässä mielessä uteliasta porukkaa.
Petäjäveden vahvuuksia ei tarvitse kauan miettiä. – Sijaintimme on aivan erinomainen, paikkakunnan asumismahdollisuudet erinomaisia ja meillä on upea matkailupotentiaali. Petäjävedellä on myös hieno historia, Vainio listaa.
Pienellä kunnalla ei ole niin isoja kehittämisresursseja kuin isommilla, mutta Vainion mielestä ketteryydellä ja hyvillä ideoilla päästään jo pitkälle. – Kehittämiskohteeksi voisi sanoa sen, että kunta omistaa vain vähän maata, mikä vaikeuttaa kaavoittamista ja uusien asuinalueiden muodostamista.
Kunnan kehittämisessä on saatu viimeisen kahden vuoden aikana paljon aikaan, vaikkei maaliin ole montaa asiaa vielä saatukaan. – Tässä on ollut actionia, kädet täynnä, ja tekemisen linjalla jatketaan, Vainio hymyilee. Massiiviset henkilöstövaihdokset alkavat olla nyt ohi ja tilanne on tasaantunut. Juuri alkaneen vanhan kirkon ja kulttuuripalveluhankkeen kautta saadaan panostusta koko kunnan matkailuun ja markkinontiin. Palvalahden uusi yrityspuisto on mylläyksen alla ja yritystontteja on tarjolla isommillekin toimijoille. Ja myös monipuoliseen asumiseen etsitään koko ajan parempaa tarjontaa muun muassa vireillä olevan kerrostalohankkeen kautta. Lisäksi entisen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen tilojen suunnitelmat ovat valmistumassa ja näyttää siltä, että alue kylän parhaalla paikalla saadaan lähivuosien aikana arvoiseensa käyttöön.
– Petäjäveden kunnan tulevaisuus on eniten kiinni siitä, kuinka vahvasti uskalletaan olla rohkeita, Vainio lataa. Rohkeus näkyy vahvasti myös kunnan uudessa strategiassa Petäjäveden Pelikirjassa, joka tehtiin vahvassa yhteistyössä kuntalaisten ja päättäjien kanssa. – Pitää uskaltaa unelmoida ja asettaa rima korkealle ja olla kunnianhimoinen kunnan kehittämisen suhteen. Toisaalta pitää myös ymmärtää millaisia ajatuksia on lähikunnissa: näkökulma Multialla ja Jyväskylässä on erilainen, ja meidän tulisi pystyä olemaan vetovoimaisia moneen suuntaan.
Vainio näkee, että myös tulevaisuuden kannalta Petäjäveden vanha kirkko ja upeat maatilamatkailukohteet ovat valttikortteja, joita tulisi hyödyntää rohkeasti. Myös uuden Palvalahden yrityspuiston ja Kintauden asumisen potentiaalia voidaan kasvattaa.
– Vahvuutemme on, että pystymme toimimaa ripeästi ja ketterästi, ja meillä Petäjävedellä on nyt vahva yhdessä tekemisen meininki. Teknisiä asioita ja kunnan sisäistä ja ulkoista viestintää on parannettu entisestään ja on lähdetty myös erilaisella tavalla panostamaan vuorovaikutukseen yritysten kanssa. Kaikki tehdään yhteistyössä ja kunnanjohtaja toimii siinä pelinrakentajana, Vainio sanoo.
Niitä, mitkä asiat ovat Petäjävedellä hyvää ja toimivaa, ei kannata muuttaa. Koulut ja päiväkodit ja kunnan kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa ja palveluverkko on tiivis.
– Petäjävedellä on asiat hoidettu hyvin, enkä tullut tuomaan tänne suurta muutosta jo valmiiksi toimiviin asioihin. Suurin muutos kunnassa on nyt suuri henkilöstön vaihtuminen. Toki eri sukupolvilla on erilaisia perusarvoja, mutta tärkeintä on että koko ajan pyritään parantamaan niin kuntaorganisaatiossa kuin laajemmin koko kunnassa.
Vainio haluaa nostaa erityisesti Petäjäveden maksuttomat liikuntamahdollisuudet ja sen että kunta tarjoaa tilojaan maksutta järjestöjen käyttöön. – Siitä kannattaa pitää tulevaisuudessakin kiinni ja se tuo omalta osaltaan sitä yhteisöllisyyttäkin.
”Ei hirveäkään kerralla syödä”
– Kunnan talouden perusta on vahva, palveluverkko tiivis ja kiinteistökanta hyvä, Vainio listaa. Talouteen liittyy vahvasti väkiluku ja sen viimeisten vuosien hienoinen lasku olisi hyvä saada pysähtymään.
– Toisaalta kunnan verotulot ovat kehittyneet nyt hyvin ja säästökuurista huolimatta Petäjävedellä on runsaat ja laadukkaat palvelut – ja se myös maksaa. Meillä on oma lukio, jolla on oma hintansa, mutta toisaalta se tuo elinvoimaa ja on tärkeä imagotekijä.
Vainion mukaan kunnan taloutta rasittaa tällä hetkellä entisen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen kiinteistö, mutta niistä kuluista päästään onneksi kohta eroon. – Lisäksi valokuituhanke tuo meille elinvoimaa, mutta se on kunnan talouden kannalta raskas kantaa. Kuntien omistamaa yhtiötä pitää pääomittaa, jotta toiminta kääntyisi kannattavaksi liiketoiminnaksi, eivätkä takausvastuut kääntyisi kuntien maksettaviksi.
Tulevasta maakuntauudistuksesta Vainio toteaa, ettei hirveäkään kerralla syödä. – Helpoiten se varmasti onnistuisi vaiheittain, ja se vie hirveästi aikaa. Petäjävedellä siinä on se hyvä puoli, että sote-kulujen vaihtelu lakkaa ja se helpottaa kunnan talousjohtamista, Vainio sanoo. Hän on kuitenkin huolissaan palvelujen heikkenemisestä. – Sote-muutoksen myötä myös eriarvoistuminen lisääntyy ja valinnanvapaus toteutuu aidosti vain kaupungeissa. Petäjäveden kannalta on vaikea nähdä, että muutos toisi parannusta täällä palveluihin. Kaikki toimii nyt hyvin ja Seututerveyskeskus on kehittänyt toimintaansa ja palvelut pelaa.
Moni pienessä kunnassa pohtii, kuka pitää puoliamme uudessa maakunnassa. – Kyllä kunnanjohtajakin pitää, ja toimii lobbarina maakunnan suuntaan, Vainio lupaa. Hän näkee kuitenkin, että vaikkei maakuntauudistus toteutuisikaan kuten on kaavailtu, niin kaikenlainen asioiden myllytys synnyttää hyviäkin uudistuksia. – SK
