Petäjäveden kunnan tiedotus- ja keskustelutiaisuudessa tiistai-iltana käsiteltiin kunnan vesihuoltolaitoksen nykytilaa ja tulevaisuuden suuntaviivoja. Teknisen toimen väki muistutti, että jos petäjävetisillä on muistitietoa siitä, miten vesiputkia on aikoinaan maahan upotettu, niin ne tiedot olisivat tervetulleita kuntaan, jossa päivitetään jatkuvasti karttatietoja vesijohto- ja viemäriverkostosta.

 

Tässä pidempi reportaasi tilaajillemme, tiivistetty juttu ensi viikon paperilehdessä.

 

Vesi-illassa saatiin selkoa vesilaitoksen tulevaisuuteen

Viime viikon tiistaina järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus kuntalaisille Petäjäveden vesihuoltolaitoksen tilanteesta ja tulevaisuudesta sekä Pisara-hankkeesta. Petäjäveden kunta lähti mukaan Pisara-hankkeeseen puolitoista vuotta sitten, ja aiesopimus vesihuoltolaitoksen vuokraamisesta 20 vuodeksi Jyväskylän Energialle solmittiin tänä syksynä. Aiesopimus ei kuitenkaan sido mihinkään. Osin Tekesin rahoittamaan Pisara-hankkeeseen halusi alun perin mukaan Petäjäveden lisäksi Hankasalmi, Viitasaari, Laukaa ja Hartola.

Kunnanjohtaja Eero Vainio ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Kokkonen painottivat, ettei mitään päätöksiä olla vielä tehty ja hanke on edelleenkin kesken. Nyt Pisara-hankkeen tiimoilta selvitetään tämän vuoden loppuun, mitä Petäjäveden vesilaitoksen vuokraaminen Jyväskylän Energialle tarkoittaisi. Sen jälkeen selvitetään muita vaihtoehtoja, ja lopulliset päätökset tekee kunnanvaltuusto ensi keväänä.

Kokkonen arvioi, että Pisara-hanke tuskin tulee menemään valtuustossa läpi sellaisenaan, vaan tähän halutaan lisää aikaa.

 

Yhteistyötä tarvitaan

– Suomessa on satoja, ellei tuhansia, pieniä vesilaitoksia kuten Petäjävedellä. Niiden ongelmana on, etteivät resurssit laitoksen ylläpitoon riitä, kunnan tekninen johtaja Tomi Jylänki avasi muutostarpeen lähtökohtia. – Nyt ollaan lähdetty miettimään, mitä voitaisiin tehdä yhdessä, että resurssit riittäisivät ja että puhdasta vettä riittäisi kaikille.

Vesihuoltolaitoksen pitää seurata veden laatua jatkuvasti, ja vaikka vettä riittäisi kuinka, niin tekniikastakin pitää huolehtia. Jätevesihuollolla on tänä päivänä melko tiukat ympäristövaatimukset. Lisäksi vesihuoltolaitoksen pitää huolehtia teknisestä ylläpidosta ja suunnittelusta sekä taloudesta ja hallinnosta. Myös viestintä ja asiakaspalvelu asettaa omat haasteensa. – Uuden vesihuoltolain mukaan vesilaitokseen ja sen investointeihin ei saa käyttää kunnallisveroja, Jylänki muistutti. – Mitä enemmän investointeja tehdään, sitä enemmän tulee painetta nostaa asiakasmaksuja.

Ensi vuodelle Petäjäveden kunnan vesihuoltolaitoksen asiakasmaksuja nostetaan toistakymmentä prosenttia, jotta uuden lain täyttämä vaatimus täyttyy ja laitos toimisi omillaan – ja ilman investointeja se riittää. – Ensi vuoden hinnat riittävät kattamaan vesilaitoksen menot, Vainio totesi. – Eli tarkoittaa hinnankorotuksia joka tapauksessa, ollaan osa Jyväskylän Energiaa tai ei.

Kunnan teknisen toimen henkilöstö käy tällä hetkellä vajaalla mitoituksella, kun uutta kuntatekniikan insinööriä aletaan vasta hakemaan, ja uuden vesilaitoksen työntekijähakuprosessi on vielä kesken. Jylängin ja Vainion mukaan juuri tällainen, vaikkakin väliaikainen, vajaamitoitus on konkreettisesti osoittanut sen, kuinka haavoittuvainen vesihuolto pienessä kunnassa on. Isompia vesikriisejä ei Petäjävedellä ole onneksi ollut vuosiin. Jylänki muistutti, että vesilaitoksilla tulisi olla ajantasainen ja päivitetty vesiturvallisuussuunnitelma, joka sisältää varautumissuunnitelman. Myös valtiovallan ja EU:n myötä laadun ja kehittämisen vaatimukset kovenevat ja ne koskevat ihan kaikkia, myös pieniä vesilaitoksia.

– Suurin riski on, että vanha valurautainen jätevesiputki rikkoutuu ja vettä pääsee puhdasvesiputkeen. Silloin pitää tietää miten putket menevät ja miten, ja kuka niitä klooraa. Kunnalla ei ole välineitä eikä osaamista sellaiseen. Eli nyt valmiutta ei olisi, Jylänki arvioi. Toki joitain kumppanuussopimuksia on tehtykin tällaisia vaikeita tilanteita varten.

– Vesihuolto toimii tälläkin hetkellä Petäjävedellä hyvin, vaikka on näitä muutospaineita, Jylänki sanoi. – Ei ole syytä roimia nykyistä vesihuoltolaitosta, mutta liian ruusuista kuvaa ei ole syytä antaa. Hyvin kapealla se toimii tällä hetkellä, Vainio totesi.

 

Investoinnit

Jylängin mukaan nyt kunnalla on kolme vaihtoehtoa järjestää vesihuolto tulevaisuudessa. Jos oma vesilaitos pidetään kuten nyt, kunta vastaa kaikesta, mutta ostopalveluna voidaan ostaa operointi.

Toinen vaihtoehto on vuokramalli, jota nyt Pisara-hankkeessa selvitetään. Vuokramallissa kunnalla säilyy omistus ja vastuu, ja sananvaltaa myös esimerkiksi asiakasmaksuihin. Vesihuoltolaitos vuokrataan ulkopuoliselle toimijalle kuten Jyväskylän Energialle, joka vastaa operatiivisesta toiminnasta ja sille siirtyy liiketoiminta, asiakassopimukset ja nykyinen henkilöstö. Operoija eli JE maksaisi kunnalle sen verran vuokraa, mitä tarvitaan vesihuoltolaitoksen investointeihin sekä mahdollinen kunnan määrittelemän vuokratuoton. Investoinnit sovitaan vuokrasopimuksessa ja vuokran suuruus ja investoinnit tarkistetaan vuosittain. Vuokra-aika olisi verrattain pitkä – nyt on puhuttu 20 vuodesta.

Kolmas vaihtoehto on, että myydään koko vesihuoltolaitos, jolloin kaikki kunnan vastuut ja velvollisuudet poistuvat.

Investointeja on luvassa. Kallein olisi yhdysputken rakentaminen Petäjävedeltä Kuohulle, jolloin Petäjäveden taloudet eivät olisi vain Syrjäharjun vedenottamon varassa. Tavoitteena ja suositeltavaa on, että joka paikassa olisi kaksi toisistaan riippumatonta veden lähdettä. Yhdysputkessa vesi kulkisi vain Petäjäveden suuntaan, eikä esimerkiksi Jyväskylän Energialla ole tarvetta Petäjäveden vedelle. Yhdysputki maksaisi noin kaksi miljoonaa euroa, ja se kuten kaikki muutkin vesihuoltolaitoksen kulut ja investoinnit, maksaisivat asiakkaat käyttömaksuissaan.

Jyväskylän Energian vesiputket on jo rakennettu Jyväskylästä Kintaudelle asti, mutta olemassa olevat putket eivät koonsa puolesta riitä, kun yhdysputki tehdään koko kunnan vedensaannin turvaamiseksi. Kokkonen muistutti, että jos Kaistinmäen alueen tonttimyyntiin aletaan panostaa, pitäisi sinnekin saada isompi yhdysputki.

Investointisuunnitelmassa myös isona menoeränä on Petäjäveden päävedenottamo Syrjäharju I:n saneeraus. Lisäksi vesijohtojen ja jätevesipumppaamoihin ja -viemäreihin on tulossa saneerauksia. JE haluaa myös uudetkin asiakkaansa kaukovalvontaan ja -käyttöön.

 

JE esittäytyi

Jyväskylän Energia Oy:ltä oli vesi-illassa mukana vesihuollon asiantuntija Markku Hantunen ja talousjohtaja Pasi Jalonen kertomassa yhtiöstä ja vuokramallista.

Jyväskylän kaupunki omistaa sataprosenttisesti Jyväskylän Energian, jolla on suomen viidenneksi suurin vesihuoltolaitos. Asiakkaita 18 000 ja käyttäjiä 130 000. JE puhdistaa 165 000 ihmisen jätevedet. Kaikki laiteasemat ovat kaukovalvonnassa ja -käytössä. Hantusen mukaan yleissuunnittelu ja veden laadun valvonta on merkittävässä osassa. – Pitää olla hyvin varmistettu. Veden laadun jatkuva valvonta on meillä aika hyvin hallinnassa.

Isolla yhtiöllä on hyvät resurssit muun muassa päivystyksessä, asiakaspalvelussa, sähköisessä asioinnissa, etäluettavissa mittareissa ja viestinnässä. Hantunen korosti, että kaikki asiakkaat saavat samat laadukkaat palvelut kuin Jyväskylän kaupungin asukkaat. Kustannustehokkuuteen pyritään kaikessa ja sitä halutaan kehittää. Ympäristöstä huolehtiminen on tärkeää ja jätevesien hoitaminen niin, ettei tule päästöjä.

– Palvelupaletti on JE:llä aivan eri tasoa kuin meillä Petäjävedellä; suunnittelupuolella ja käyttäjäkokemuksena aivan eri tasoa, Vainio tuumasi.

 

Maksumiehet yleisössä

Yleisö esitti hyviä kysymyksiä, ja vastaukset olivat kattavia.

Yleisö arvosteli sitä, että Jyväskylän Energia voi tehdä Petäjäveden kunnan vesihuoltoverkoston selvitystyön, jos se kuitenkin on vuokraamassa vesilaitoksen. Janhonen totesi, että heidän eri alojen asiantuntijat ovat päätyneet ihan samoihin päätelmiin kuin Petäjäveden kunnan omat virkamiehet. – Arviot eivät ole ylivedettyjä, vaan lähtevät siitä todellisuudesta, että se olisi hyvällä tasolla, Janhonen sanoi. – Omaisuuden- ja riskienhallinta on olennaista. Jos halutaan asiat hoitaa tietyllä tasolla, pitää instrumenttien olla hyvät.

Jylängin mukaan kunnassa tiedetään kyllä itsekin vesihuoltolaitoksen nykytilanne. Pisara-hankkeen myötä on saatu kuntaan paljon myös tietoa verkostorakenteen kehittymisestä ja miten saneeraukset tulisi toteuttaa ja missä järjestyksessä.

Petäjävedellä ollaan myös hyvin omavaraisia veden suhteen. Yleisöä kiinnosti, haluaako Jyväskylä Petäjäveden vettä, jos yhdysputki rakennetaan. Viesti oli, että yhdysputkessa vesi kulkee vaan Petäjäveden suuntaan. – Vedentuotannossa Jyväskylässä on hyvä tilanne, emmekä me tarvitse lisää vettä, Janhonen sanoi. – Useissa paikoissa pohjavettä on saatavilla, mutta veden käsittely ei ole yksinkertaista, Jylänki vastasi. – Meillä on hyvää vettä ja sitä on riittävästi, Vainio totesi, mutta muistutti siitä, että Petäjäveden kunta valitti Syrjäharjun uudesta turvetuotantoalueesta, joka on lähellä kunnan päävedenottamoa ja nähtiin että se aiheuttaa riskin pohjavesialueen pilaamiselle. Kunnan valitus kumottiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Eli voidaan nähdä myös riskejä siinä, mikä on tulevaisuudessa pohjavesien tila.

– Yönsä voi jokainen nukkua ja homma kuitenkin toimii, vaikkei mitään muutoksia tehtäisi, Jylänki arvioi. – Koko ajan pitää kuitenkin saneerata, eivätkö pumppaamot ole ikuisia ja verkosto vanhenee.

Eniten kuntalaisia tietysti kiinnosti veden käyttömaksut, jos vesilaitostoiminta siirtyy isolle yhtiölle, joka on kuitenkin voittoa tuottava yritys. JE maksoi osinkoja viime vuonna neljä miljoonaa euroa. Talousjohtaja Pasi Jalonen totesi, ettei yksittäisellä pienen kunnan vesilaitoksella JE tee tulosta, mutta jos samanlaisia pieniä laitoksia olisi kymmenen tai 20, niin tehokkuuden kautta ja isommassa mittakaavassa, palvelumallin kehittämiselle saataisiin jo tuottoakin. – Yksittäisellä kunnan vesilaitoksella on vaikea tehdä voittoa, Jalonen totesi. – Silti arvostamme Petäjävettä asiakkaana ja haluamme hoitaa asiat mahdollisimman hyvin.

– Miten voidaan täällä Petäjävedellä vakuuttua siitä, ettei JE tee vain voittoa meidän vesimaksuilla, yleisöstä kysyttiin. JE:llä on miljoonien osinkojen lisäksi 150 miljoonan euron laina Jyväskylän kaupungille, josta se maksaa korkoa kaupungille 8,8 miljoonaa euroa vuodessa. Jalonen totesi, että petäjävetiset ovat tietysti huolissaan, valuvatko heidän maksunsa näiden maksamiseen, ja vastaus on että ei. Jokaisen kunnan vesihuolto raportoidaan omana kokonaisuutenaan. – Jo lainkin mukaan se tulee erottaa ja eriyttää, Jalonen lisäsi. – Petäjävesi on oma toiminta-alueensa ja asiakkaiden tulee tietää mistä asiakasmaksu koostuu, Hantunen sanoi.

Jylänki totesi, että JE tekee liikevaihdostaan kahden prosentin voittoa. – Itse pidin yrittäjänä hyvänä voittona minimissään kymmenen prosenttia. Laki sanoo, että vesilaitos saa ottaa kohtuullisen voiton. Kumppaneilla on tässä omat tavoitteensa ja meillä omat. Pääasia on, että joka aamu uskallamme hanavedestä kahvit keittää ja ottaa ihan raakanakin, Jylänki veisti.

Yleisöstä arvosteltiin sitä, että Pisara-hankkeeseen on alun perin otettu mukaan vähätöisiä ja hyviä laitoksia – niistä JE on ollut vain kiinnostunut. Janhonen vastasi, että vesilaitokset ovat valikoituneet sen mukaan, ketkä halusivat lähteä tähän itse mukaan. Kunnat myös päättävät itse vuokraavatko tai myyvätkö laitoksiaan vai eivät.

Entinen teknisen toimen ja vesilaitoksen esimies  yleisöstä totesi, että ennen vanhaan ja ennen lakimuutosta se oli vanha perinne, että kunta tuki vesihuoltolaitosta, ja kunnan yksi vahvuus oli alhaiset vesimaksut. Niileksen mielestä kahden miljoonan yhdysputki Jyväskylään pelkän toimintavarmuuden vuoksi on melko kallis.

Yleisö ihmetteli myös, miksi JE tarvitsee eri miehet puhdasvesi- ja jätevesihommiin. – Ei siihen eri miestä tarvita, vaan eri välineet ja asut, se on ihan järkiperäistä hygieniaa, Jylänki sanoi. – Ja meillä on resurssia siihen, että vedentuotannon ja jäteveden miehet ovat erikseen, Janhonen lisäsi. – Meillä ei ole nyt se tilanne, etteikö koskaan olisi mitään tapahtunut ja sattunut niitä lirahduksia, ja myös asiakkailta on saatu palautetta, Vainio totesi.

Myös hulevesimaksuista kysyttiin, mutta vaikka JE hoitaa hulevesiverkostoa, niin Jyväskylän kaupunki laskuttaa niistä asukkaitaan, ei Petäjävedellä maksua peritä.

Yleisöstä ideoitiin, että pienet kunnat perustaisivat oman vesiyhtiön tai yhdessä JE:n kanssa, jolloin hinnat saataisiin varmemmin kohdalleen – ettei kävisi niin kuin sähköyhtiö Carunan kanssa, joka osti hintoja hävyttömän paljon. Jalonen painotti, että Carunassa energiaviranomainen salli hintojen suuren nostamisen. Uusi vesihuoltolaki määrittelee, että vedellä saa tehdä vain kohtuullista voittoa ja maksut pitää olla kohtuulliset – ja se sitoo myös Jyväskylän Energiaa.

Jalosen mukaan JE on siitä syystä hintavertailujen kärjessä, että se lähti nostamaan asiakasmaksuja kattaakseen kulunsa jo paljon ennen kuin laki velvoitti siihen. – Koko vesilaitoksen tasoa on tarkoituksella nostettu.

Pisara-hanke on ollut vahvasti esillä sosiaalisessa mediassa. Siihen liittyen illassa kommentoitiin, että päättäjiin kannattaa olla suoraan yhteydessä. – Jos joku haluaa väärää tietoa levittää, sen voi tänä päivänä tehdä, ja jokainen voi itse päättää ketä uskoo, Vainio totesi.

Janhonen kiitti, että yleisötilaisuuden myötä hekin tietävät nyt paremmin kuntalaisten pelot ja ajatukset, ja näitä voidaan ottaa huomioon sopimuksia tehdessä, kun toimintatapaa viedään pienempiin kuntiin.

– SK