Petäjäveden kunnanjohtajana 16 vuoden aikana Teppo Sirniö on ollut unelmatyössään. Myös Kyläsepän aamukahvipöydästä on tullut haettua viisauksia, kun kansa kertoo mielipiteitään. – Silloin näkee sen toisenkin puolen asioista. Kunnan nykyisessä strategiassa ”Petäjäveden Pelikirjassa” Sirniö pitää parhaana sitä, että se on tehty yhdessä päättäjien kanssa, jolloin siihen myös sitoudutaan. – Pääasia on, että on tavoitteet ja toimenpiteet kuinka niihin päästään.
Artikkeli on Petäjäveden kunta 150 vuotta -juhlalehdestä, joka ilmestyi kesäkuussa 2018.
Strateginen johtaja asettaa tavoitteet ja keinot päästä niihin – ja kertoo niistä muillekin
”Jos kerran hän toisillekin soittaa näin saa. Se unta on vielä mutta innostavaa.”
Näin lainaa Vanhaa holvikirkkoa Teppo Sirniö. Laulu kertoo siitä, kuinka poika kuuntelee isänsä soittoa ja haaveilee, että joskus minäkin soitan samalla tavalla. Siitä ajatuksesta syntyy unelma toteutettavaksi. Nyt Petäjäveden kunnanjohtajan työstä eläkkeellä oleva Sirniö ajattelee, että samalla tavalla syntyi unelma, kun Petäjävettä haluttiin yhdessä viedä eteenpäin. Toisaalta tavoitteisiin pyrkimisen aika on aina juuri nyt, ja myös nyt eläkkeellä ollessa voi vielä toteuttaa unelmia.
Kehityksen aikaa
Teppo Sirniö valittiin 28 hakijan joukosta Petäjäveden kunnanjohtajaksi vuonna 2000. Hän oli hakenut samaan aikaan Punkaharjun kunnanjohtajaksi, mutta vaikka Petäjävesi oli ennestään vieras, niin Sirniö halusi ensisijaisesti tänne. – Näin, että Jyväskylän läheinen sijainti luo parempia mahdollisuuksia kunnan kehitykselle.
Hän tuli johtajaksi kuntaan, jossa oli 3 600 asukasta, mutta talousvaikeudet olivat kovat. Hyvä kivijalka ja palvelukokonaisuus oli tosin jo ansiokkaasti perustettu ja Keski-Suomen Valon osakkeista oli säästössä ja sijoitettuna yli 60 000 miljoonaa markkaa. Käyttötalous oli kuitenkin ajautunut vinoon ja tulot olivat pienemmät kuin menot. – Uskoin siihen, että aina selvitään hyvällä yhteistyöllä päättäjien kanssa. Silloin oli tarve tehdä kuntastrategia sekä talouden tervehdyttämisohjelma, muuten oltaisiin oltu kriisissä.
Sirniö kävi läpi silloisen talouspäällikkö Kaija Laitisen kanssa kaikki kunnan palvelut. – Teimme 36 arvokoria, joiden sisältö oli uusi talouden tervehdyttämisohjelma. Kaikki kunnan palvelut palasteltiin ja katsottiin niiden tulot, menot, netto sekä katsottiin palvelun arvo.
Tuoreen kunnanjohtajan esityksessä oli paljon vaikeita asioita. Sirniön mukaan vaikeimpina pidettiin Sirniön ehdottamaa vanhuspalveluorganisaation uudistusta sekä kuntajakoselvitystä. Suututtiin jopa niin, että kerättiin adressi kunnanjohtajaa vastaan ja pidettiin mielenilmaus.
Sirniö kertoo, kuinka vastustuksesta huolimatta valtuustoryhmien puheenjohtajat ja kunnanhallitus menivät pohtimaan kunnanjohtajan esitystä läheiseen saareen päiväksi. Lopulta 36:sta ehdotuksesta 32 arvokoria hyväksyttiin. Niiden pohjalta syntyi Petäjävesi 2010 -kuntastrategia, jossa muun muassa tavoiteltiin 4 100 asukasmäärää tavoitevuoteen mennessä, ja siihen hetkellisesti päästiinkin.
Kun vaikeita päätöksiä tehtiin, lunta tuli usein tupaan. Yhdessä vaikeista asioista päättäminen kuitenkin hitsasi kunnan johtoa ja päättäjiä yhteen. – Pirkko Saarinenkin sanoi, ettei hänen ole koskaan tarvinnut päättäjänä itkeä, mutta silloin täytyi. Siitä seurasi kuitenkin hyvät ajat, Sirniö muistelee. – Petäjävedellä oli maailman parhaat päättäjät, ja teimme työtä samaan suuntaan. Kun lähdimme toteuttamaan talouden tervehdyttämisohjelmaa, päättäjät myös sitoutuivat siihen.
Myös työkaverit olivat tärkeässä roolissa ja Sirniö ja hallintojohtaja Ulla Pietilän olivat tiivis työpari. – Ullalla pystyin testaamaan ideoitani, hän kyllä sanoi suoraan mitä oli niistä mieltä ja yhdessä pystyimme niitä jatkojalostamaan.
– Vuonna 2004 Keskisuomalainen kirjoitti Petäjäveden ihmeestä, kun talous onnistuttiin nostamaan suosta, negatiivisuus alkoikin kääntyä positiivisuudeksi.
Strategiajohtaja luotsasi tavoitteeseen
– Olen strateginen kehittäjä myös persoonaltani, Sirniö toteaa. Hän uskoo siihen, että vain tavoitteellisella toiminnalla voidaan päästä eteenpäin. Ensin luodaan suunnitelma ja sitten toteuttamistavat. Strategisella toiminnalla on Sirniön mukaan kolme jalkaa: strategia eli tavoitteet, käytännön toteutus eli investoinnit ja kolmantena vahva kuntamarkkinointi.
– Yhtä aikaa kun lähdimme tekemään niitä juttuja, lähdimme kertomaan kunnan työntekijöiden ja kuntalaisten lisäksi niistä myös ulospäin. Lähdimme rakentamaan hyvää kuntakuvaa, Sirniö kertoo.
– Halusin johtaa niin, että kaikki tietäisivät, että Petäjävesi on paras ja parempi kuin muut. Vaikka jotkut kritisoivatkin, tarvitseeko tuostakin nyt tiedotetta laatia, niin koin, että se oli kunnanjohtajan tehtävä.
2000-luku voimakasta kehitysaikaa
Vuonna 2007 Sirniö jatkojalosti strategiasta komealta kuulostavan Highway Card Strategyn, jonka Suomen Kuntaliitto palkitsi monessa eri kategoriassa. Sirniö kirjoitti strategisesta johtamisesta myös samannimisen kirjan. – Se lähti tuomaan hyvää fiilistä. Kuvaan halukkaasti 2000-lukua Petäjäveden menestystarinaksi. Meillä oli kilpailuhenkeä ja yrittäjämäistä otetta, päätöksiä tehtiin rapsakasti ja nopeasti.
Oli yhteinen unelma saada Petäjävesi uuteen kukoistukseen ja tiedettiin, että elinvoimaisen kunnan resepti on väkiluvun kasvu.
– Vuonna 2009 toteutunut omakotitalonäyttely syntyi strategiasta. Haluttiin perustaa kuntaan uusi kylä. Alun perin Pekka Ekmanin ideoimana kunta osti seurakunnalta sata hehtaaria maata Halkokankaalta, Sirniö kertoo. Samoille maille on kaavoitettu nyt I, II ja III -alueet ja omakotitalotontteja on edelleen hyvin tarjolla.
– Petäjäveden seurakunnan ja kirkkoherra Seppo Ojalan kanssa oli hyvä ja tiivis yhteistyö, ja molemmat ajattelimme kunnan kehittämistä.
Asuntomessut oli pienelle kunnalle liian iso konsepti, mutta Töysän omakotitalonäyttely tuntui hyvältä. Päättäjät näyttivät vihreää valoa ja talotehtaita ja rakentajia alkoi löytyä.
– Käynnistysvaihe oli kuitenkin vaikea, mutta tein omavaltaisen päätöksen Jyväskylän asuntomessuilla ja arvoimme Halkokankaalta yhden euron tontin. Näin saimme 124 omakotitalotontista kiinnostuneen yhteystiedot, ja heille pystyimme tekemään jälkimarkkinointia. Näyttely ja uusi asuinalue alkoi tuotteistumaan.
Omakotitalonäyttely on toteutettu kaikkiaan neljällä paikkakunnalla, ja Petäjävedellä se onnistui yli odotusten. Kävijöitä ja julkisuutta oli runsaasti, ja näyttelyn jälkeenkin tontit menivät hyvin kaupaksi. – Kaikkiaan omakotitalonäyttelyssä liikahti rahaa noin 25 miljoonaa euroa.
Sirniön mukaan hyvinvointia kasvatettiin vuoteen 2010 asti. Oltiin tehty kova työ ja nautittiin työn tuloksista.
Sitten alkoivat uran vaikeimmat vuodet, juuri ennen eläköitymistä. – Demokratian edessä joutuu nöyrtymään, Sirniö toteaa. Vuonna 2012 kuntavaaleissa valtuustopaikkoja lisättiin, suuri osa vanhoista päättäjistä vetäytyi eläkkeelle, ulkoisia uhkia tuli kunnan talouteen valtiontukien vähentämisellä, tuli tarve muuttaa isoja rakenteita ja mukaan päätöksentekoon tuli uutta väkeä ja uusi puolue.
Sirniö kertoo, miten syvempää kuntayhteistyötä viriteltiin Multian kanssa, mutta se ei poikinut sen enempää, koska se tuntui olevan liian iso kakku päättäjille.
Vaikein pala kuitenkin oli laajakaistahanke, joka Petäjävedellä on repinyt päättäjien rivejä voimakkaasti. Sirniön mukaan tuli riitelyä, kampittamista, valituksia ja voimakasta virkamiesvastaisuutta. – Kun kehittäjältä loppuu voimat, kehitys pysähtyy, Sirniö toteaa. – Kunnat eivät olisi ehkä olleet se oikea taho alkaa toteuttamaan tällaisia laajakaistahankkeita. Kyllä kuntiin laitettiin liikaa vastuuta tässä, hän pohtii.
– Opiskellessani professori antoi kaksi perussääntöä kunnanjohtajan työssä jaksamiseen: puhu aina totta ja älä provosoidu. Myös vaikeina hetkinä olen niitä noudattanut ja ajatellut, että jokainen puhuu omalta tuoliltaan ja on omasta mielestään oikeassa. Toisen mielipidettä pitää pystyä kunnioittamaan.
Sote-muutoksesta ja kaavaillusta uudesta maakuntamallista Sirniö ei tuulettele. – Hyvinvointiyhteiskunta maksaa liikaa. Miksi poliitikot eivät sano suoraan, että kun säästöä tehdään, niin palveluja keskitetään. Eivät palvelut siitä ainakaan parane, Sirniö sanoo.
– Petäjävedellä on jo näitä supistuksia tehty, niin täällä ei voi paljon enää pienentää.
Uusi johtaja tuo uutta taitoa ja intoa
Teppo Sirniö varttui Taivalkoskella yhdeksänlapsisen perheen vanhimpana. Taivalkoskelta hänellä oli aiempaa kokemusta myös päättäjän paikasta. Työelämässä hän pääsi jo nuorena johtamaan; ensimmäisenä autokauppaa.
Sirniö muutti heti kunnanjohtajana aloitettuaan vuonna 2000 vaimonsa Mailan ja lasten kanssa uuteen kotiin Majavatielle. Perhe sai seitsemän lasta. Muutama vuosi myöhemmin vaimo kuoli syöpään. Ystävät ja työ kannattelivat kun hän jäi lasten kanssa keskenään.
Silti se oli luja paikka.
Pian ystävyys perheystävään Katriin voimistui ja he avioituivat ja muuttivat Katrin kotitaloon asumaan Pappilanpellolle, jossa asuvat edelleen. Perheellä on nyt 12 lastenlasta. Myös koira Miko, metsästys ja moottoripyöräily ovat Sirniölle tärkeitä asioita vapaa-ajalla.
Nyt ensimmäisten eläkevuosien jälkeen Sirniö kokee elävänsä rekyylivaihetta: eläkkeelle jääminen ei ole ollut helppoa. – Puhelimet eivät soi ja kaikenlainen päteminen ja melkein elämisen oikeus ovat jääneet. Sitä joutuu nöyrtymään nuoruuden edessä.
Toki työtä ja muuta tehtävää on ollut runsaasti: vuonna 2016 eläkkeelle jäätyään Sirniö on työskennellyt yrityksessään Strategiakoulu Senior Partnerissa, Keurunsselkä Region -hankkeessa ja hetken Keulinkin vt. toimitusjohtajana.
– Nyt on tärkeää, että uusi kunnanjohtaja saa kaikkien tuen, jotta hän malttaa ja jaksaa olla täällä. Aina kun tulee uusia henkilöitä, saadaan kuntaan myös uusia taitoja, osaamista, innokkuutta ja rohkeutta, mitä ei muilla ole toviin tullut, Sirniö iloitsee. – Johtamisen haltuunotto ottaa kuitenkin muutaman vuoden ja siirtymävaiheessa voi olla kehityksen taantuma-aikakin. On siis annettava uusille henkilöille riittävästi aikaa luoda omat johtamistavat ja strategiat.
Nyt hänellä on uusi aluevaltaus fiktion maailmaan, kun työn alla on jännitysromaani. Sisäinen palo tehdä työtä ja kehittyä edelleen on kova. Ja ehkä paras aika voikin olla nyt. – Pitäisi ajatella, että nyt minulla on se päivä!
”Tuo poika toiveissaan kuulee laulavan kuoron ja soinnut jotka taivaankaareen asti nousta voi.” – SK
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö aloitti pestinsä myrskyisästi ehdottamalla radikaaleja säästötoimenpiteitä ja kuntaliitosselvitystä. Vaikeiden päätösten myötä päättäjien kanssa syntyi hyvä yhteistyön henki, jolla Petäjäveden kuntaa luotsattiin eteenpäin.
