Jos Petäjävesi ei enää rahoita Keski-Suomen Valokuituverkkoja, se tarkoittaa strategista muutosta olla tavoittelematta kasvua. Silloin myös edullisten liittymien liputtaminen kirkonkylällä ei ole enää tarpeen.
Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n osakaskokous pidettiin torstaina Petäjävedellä omistajakuntien viranhaltijoiden, valtuustojen ja hallitusten kesken. Kokouksessa käytiin läpi yhtiön taloustilannetta, liittymämääriä, nykyisiä omistusosuuksia sekä tämänhetkistä valtiontukitilannetta.
Se, että Petäjäveden kunta päätti viime keväänä ensimmäisenä omistajakuntana, ettei se lähde enää rahoittamaan yhtiötä, tarkoittaa kunnanjohtaja Eero Vainion mukaan merkittävää strategista suunnanmuutosta.
Vainio näkee, että jos omistajakunnat eivät ole valmiita tukemaan yrityksen kasvuhakuista strategiaa, yhtiön on muutettava strategiaa ja tyydyttävä tarjoamaan palveluita nykyisille asiakkaille – tai sitten on löydettävä muita rahoittajia. Petäjäveden päätös tarkoitti myös kymmenen kunnan valtuuston välisen solidaarisuuden loppumista, eikä pääomittaminen edennyt enää kuten aiemmin ja yhtiön talous on nyt ahtaammalla. – Rahoituspäätös on ollut meillä aikaisemminkin veitsenterällä, ja myös muissa kunnissa on käyty samanlaisia keskusteluja ja rahoituspäätöksistä on valitettu. Vaikea nähdä, että Petäjävedellä nyt suunta tästä muuttuisi.
Petäjäveden kunta on taannut KSVV:n lainoja 1,9 miljoonan euron edestä. – Jos ulkopuolista rahoitusta ei löydy, niin Petäjävedellä pitää varautua siihen, että yhtiön lainat tulevat kunnan maksettaviksi. Kun yhtiö ei selviä lainan lyhennyksistään, ne tulevat kunnan maksettaviksi jopa 20-30 vuoden ajan. Tämä riski on otettu jo silloin, kun tähän on lähdetty mukaan, Vainio arvioi. – Valtio on pettänyt kunnat tässä, kun valtion tukia ei ole tullut, vaikka niin on lähtiessä annettu ymmärtää.
– Alkuperäinen idea on nyt kuitenkin toteutettu ja verkko on olemassa. Se on myös yksi Petäjäveden vetovoimatekijä. Myös kaikki 5G-yhteydet perustuvat laajakaistaverkkoon, Vainio sanoo.
Kunnanjohtaja Vainio puhui keskiviikkona 12.9. Kuntamarkkinoilla laajakaistahankkeen onnistumisista ja karikoista.
Toimitusjohtaja Janne Paunosen mukaan kaikkia tilattuja liittymiä ei pystytä tänä vuonna rakentamaan. Valtiontukia ei ole saatu, mutta vielä katsotaan mitä niiden eteen voitaisiin tehdä. Lainat ovat suuret ja niistä pitäisi jossain vaiheessa selviytyä omin voimin.
Paunosen mukaan Petäjävedellä on käytössä olevia liittymiä, yhteyksiä ja palvelusopimuksia yhteensä 371 kappaletta. Petäjävedelle on tilattu 92 uutta liittymää, joita ei ole vielä rakennettu.
Paunosen mukaan yhtiöllä on nyt 1 900 tilausta eli kysyntää on. Rahoitusta tarvitaan edelleen ja sitä joudutaan pyytämään taas jossain vaiheessa omistajakunnilta, vaikkei päätöksiä ole vielä tehty. – SK
