Petäjäveden kunta jatkaa neuvotteluja vesihuoltonsa siirtämisestä Jyväskylän Energia Oy:lle vuokraamalla 20 vuodeksi vesilaitoksen ja vesiverkoston. Vuokrasopimusta suunnitellaan alkavaksi ensi vuonna. Muutoksella tavoitellaan ennen kaikkea parempaa toimintavarmuutta.
Kunnanjohtaja Eero Vainion mukaan kuntalaisille järjestetään auditorio Miilussa keskustelutilaisuus loka-marraskuussa, heti kun mahdollisen liiketoiminnan siirron ja vesijohtoverkoston vuokrauksen vaikutukset ovat paremmin selvillä.
Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. Valtuusto tekee asiasta päätökset, kun selvitykset ja sopimusluonnokset ovat valmistuneet
Mistä Pisara-hankkeessa on kyse?
– Petäjäveden kunta on ollut mukana Pisara -projektissa viime vuodesta lähtien. Pisaran Vesiviisas kunta -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on analysoitu kunnan vesihuollon operatiiviset toimintamallit ja yhteistyöedellytykset. Selvitykseen päätettiin osallistua, jotta saadaan vaihtoehtoja vesi- ja viemärilaitoksen toimintamallille lähivuosina teknisessä toimessa ja laskutuksessa tapahtuvien eläköitymisten takia. Myös kunnan vesihuoltolaitoksen taloudellinen toiminta tulisi olla vesihuoltolain edellyttämällä tavalla.
Mitä kunnan vesilaitokselle tapahtuisi?
– Nyt aiesopimuksessa selvitetään Pisara-vuokramallia, jossa kunnan vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuus vuokrataan ja liiketoiminta luovutetaan Petäjäveden kunnalta Jyväskylän Energia Oy:lle 20 vuodeksi. Kunnalla säilyy omistus koko vuokrasopimuksen ajan. Pisara laskuttaa vesihuollon maksut asiakkailta ja maksaa sovitun vuokran vesihuolto-omaisuudesta Petäjäveden kunnalle. Kunta saisi vuokratuloa noin 20.000 euroa vuodessa.
Mitä hyötyä siitä olisi?
– Vesihuoltolaitosta kehittää ja toimintaa ohjaisi koko Jyväskylän Energia Oy:n ammattitaitoinen organisaatio sekä erittäin laaja palvelutuotanto viestinnän, häiriötiedottamisen, asiakaspalvelun, laskutuksen ja rakennuttamisen osalta. Vesihuoltolaitoksen varautumissuunnittelusta ja poikkeustilanteiden hallinnasta vastaa Jyväskylän Energia, jolloin taustalla on resurssit ja toimintavalmius isojenkin poikkeusolojen hallintaan.
Miten uudistuva vesihuoltolaki liittyy asiaan?
– Lain mukaan vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että niillä voidaan pitkällä aikavälillä kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksujen tulee olla myös kohtuulliset ja tasapuoliset.
Vesihuoltolaitoksen toimintaa on rahoitettu vuosittain osaksi investointipohjaisesti, jolloin ylläpitokuluja on sisältynyt investointeihin, esimerkkinä verkoston kuntoa ylläpitävät pienet saneeraustyöt ja vesihuollon rakentaminen toiminta-alueella. Nämä on siis kustannettu kunnan vuosittaisella verokertymällä, vaikka ne tulisi lain mukaan kattaa riittävän perusmaksun kertymällä. Vesihuoltolaitoksen kuluja maksetaan tällä hetkellä 150.000 euron edestä kunnallisveroilla.
Mitä muutos tarkoittaisi työntekijöille?
– Vesihuoltolaitoksen henkilöstöön kuuluu vesilaitoksen hoitaja sekä vesilaitostyöntekijä: heidän tämän hetkiset vuosittaiset palkkakustannukset ovat yhteensä noin 82.000 euroa. Muutoksessa työntekijät siirtyisivät Jyväskylän Energian työntekijöiksi vanhoina työntekijöinä, jolloin paikallinen osaaminen säilyy kunnan käytössä. Paikallistuntemuksen säilyttäminen on yhteistyön onnistumisen perusedellytys.
Lisäksi lähivuosina eläköityvän kuntatekniikaninsinöörin palkasta ja työpanoksesta jyvitetään laskennallisesti puolet vesihuoltolaitokselle. Myös kunnan laskentasihteerin työtehtävistä suurin osa liittyy vesi- ja viemärilaitoksen asioiden hoitamiseen. Kuntatekniikaninsinöörin ja laskentasihteerin eläköityessä, kunnan ei tehtäviä tarvitsisi täyttää. Lisäksi järjestely vapauttaa teknisen toimen resursseja sijaistamisen ja päivystyksen osalla.
Millaiset ovat vesilaitoksen tulevat investointitarpeet ja korjausvelka?
– Suurimpana yksittäisenä investointitarpeena kunnalla on olemassa olevista vedenottamoista riippumattoman vesilähteen rakentaminen puhtaan veden määrän ja laadun turvaamiseksi. Vaihtoehtoina on selvitetty uuden oman vedenottamon rakentamista tai yhdysvesiputkea Jyväskylään. Molempien vaihtoehtojen hinta-arvio on noin 1,2 – 2,0 miljoonaa euroa. Uuden vedenottamon tekemisen vaihtoehdossa on huomioitu nykyisen vesilaitoksen toiminnan muuttaminen kalkkikivialkalointiin.
Jäteveden pumppaamoilla, mittarikaivoilla ja paineenkorotusasemilla käytön tarkkailu perustuu pelkästään henkilöiden avulla tehtäviin huoltokierroksiin, eli automatiikkaa tai kaukovalvontaa ei ole käytössä. Kyseinen järjestely on riskialtis toimintahäiriöiden aiheuttamille ylivuodoille, joita tapahtuu vuosittain ja joista on saatu valituksia. Lisäksi nykyinen toimintamalli on erittäin työllistävä ja herkkä unohduksille. Toimintaa pitää kehittää ja jätevesipumppaamoiden kaukovalvonnan ja automatiikan uudistamiseen varataan rahaa vuodesta 2019 eteenpäin.
Vesihuoltolaitoksen putkilinjojen laskennallinen korjausvelka on tällä hetkellä noin 0,8-1,2 miljoonaa euroa. Ikääntyneiden putkien uusimiselle ei ole suunnitelmallista investointiohjelmaa, vaan vuosittain korjataan putkia tarpeen mukaan. Tasapaino korjausvelan kiinnikuromiseksi saavutetaan 20 vuoden aikana, kun korjausvelka vuositasolla vähenee johtolinjojen saneeraamiseen varattavalla 120.000 eurolla. Vesi- ja viemärijohtolinjoja tulisi uusia laite- ja tarkastuskaivoineen 800-1200 metriä vuodessa. Korjausvelkaa lisää myös vesimittareiden vaihtotarve.
Onko Jyväskylän Energia Oy pörssiyhtiö, kuten on nettikeskusteluissa väitetty?
– Ei ole.
Nouseeko kuluttajan hinta?
– Nousee, mutta laskelmat ovat vielä suuntaa-antavia. Ja vaikkei vuokrasopimusta kunnan ja Jyväskylän Energian välillä syntyisikään, joudutaan kunnan vesimaksuja silti nostamaan, sillä nykytaksat eivät kata nykyisiä vesilaitoksen kuluja, kuten lainsäädäntö edellyttää.
Vastaukset on koottu kokouspöytäkirjoista, kunnanjohtaja Eero Vainiolta sekä vs. tekninen johtaja Matti Varikselta. – SK
