Lauri Ijäs kuvasi rutikuivan Pengerjoen 16.8.2018. – Kuva on voimalaitoskanavan laskukohdan alapuolelta ja pääuoma kanavan kohdalla on tätäkin kuivempi, luontokuvaaja toteaa.
Pohjavedet ovat Suomen keskiosien pienissä pohjavesimuodostelmissa laskeneet monin paikoin 10-60 senttimetriä ajankohdan keskiarvoja alemmaksi, kerrotaan ympäristöhallinnon verkkopalvelussa. Keskisuurissa ja suurissa pohjavesimuodostumissa pinnat ovat lähellä keskimääräistä tai jopa keskiarvojen yläpuolella.
Pohjaveden pinnan laskua on seurannut paikoin kaivojen tyhjentyminen. Muun muassa Ylä-Kintaudella ja Jussilanperällä on talouksia, joiden kaivoista vesi on jo loppunut.
Petäjäveden talouksista noin 900 on vesihuollon piirissä. Ne kuuluvat joko kunnalliseen vesijohtoverkkoon tai vesiosuuskuntaan. Kunnallisen talousveden ulkopuolella on noin 350 vakituista asuntoa. Oman rengaskaivon varassa olevat taloudet joutuvat nyt seuraamaan tarkasti pohjavesitilanteen kehittymistä.
Ympäristökeskuksen mukaan pohjaveden pinnat jatkavat laskuaan luontaisesti syys-lokakuun vaihteeseen asti, jolloin yleinen kasvukausi on jo loppunut. Elo-syyskuun sademäärä ratkaisee sen, kuinka alas pohjavedenpinnat laskevat.
Normaalilla sadannalla ei jyrkkiä pohjaveden pinnan nousuja ole syyskaudella luvassa. Jos näin käy, nousee pohjaveden pinta merkittävästi vasta keväällä lumien sulaessa.
Kuntatekniikan insinööri Matti Varis kertoo, että vielä toistaiseksi pohjavesitilanne ei vaikuta Petäjäveden vedenottamoihin.
– Kunnan ottamoihin pohjavesien tilanne ei vielä ole suuresti vaikuttanut. Pelko on vasta ensi keväällä ja talvella, mikä silloin on tilanne. Jos nyt ei vettä tule, niin kyllähän ne pohjavedet alkavat alentua aika reipasta vauhtia, sanoo Varis.
Vesipulaan joutuneet taloudet voivat hakea ruoka- ja juomavettä esimerkiksi Petäjäveden kunnan varikon seinässä olevasta vesipisteestä tai Vehkasuon lähteestä.
Kaivon tyhjentyminen sai Ylämäen koulun naapurissa asuvan Eija Hanhimäen perheen ottamaan yhteyttä porakaivoja tekevään yritykseen.
– Meillä loppui kaivosta vesi elokuun alkupuolella. Nyt meille on sitten tulossa porakaivontekijät tällä viikolla. Totesimme, että vanhasta kaivosta vesi ehtyi ehtymistään, eikä oikein muuta vaihtoehtoa ollut, kun talvikin on tulossa.
– Olemme asuneet tässä vuodesta 2009, ja meillä on ollut käytössä Ylämäen koulun vanha kaivo. Kyllä siinä aika hyvin on riittänyt vesi. Kerran, taisi olla talvella 2010, siitä myös loppui vesi, mutta se oli silloin lyhytaikaisempaa.
– Onneksi olemme nyt saaneet vettä siskon talosta tuosta naapurista. Heillä on porakaivo, josta olemme saaneet ensiapuvettä.
– Rupesimme itse kyselemään tarjouksia porakaivoja tekevistä yrityksistä hyvin pian veden loppumisen jälkeen. Sääennusteissa ei näy merkkejä runsaista sateista, ja vettä pitäisi kuitenkin sataa paljon, ennen kuin se vaikuttaa pohjaveteen. Aika pian päätimme, ettei tässä varmaan muu auta. Ja jos nuo hurjat ennusteet pitävät paikkansa, että nämä äärikesät vielä yleistyvät, niin kyllähän tämä on kuitenkin turvallisempaa näin, miettii Eija Hanhimäki.
– Kyllä pohjavesitilanne näkyy meillä selkeästi. Jos normaalisti tähän aikaan vuodesta joutuu porakaivoa jonottamaan noin 2-3 viikkoa, on jono tällä hetkellä kahdeksan viikkoa, kertoo Tarmo Kallioniemi jämsäläisestä Porakaivoliike Kallioniemi Oy:stä.
– Jono on tällä hetkellä poikkeuksellisen pitkä, mutta tietysti jos sataa, äkkiä se jono sitten lyheneekin. Mutta jos ei nyt kovia sateita tule, seuraava iso ongelma kohdataan maalis-huhtikuulla, sitten kaivoista taas loppuu vesi, vaikka tilanne nyt syksyllä vähän korjaantuisikin, arvioi Kallioniemi. – HM
