Kunnan 150-vuotisjuhla oli lämminhenkinen ja juhlava kokonaisuus, jossa pääosassa olivat oman kylän ihmiset ja mukava yhdessäolo.
Juhlan aluksi kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Kokkonen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Paula Vulli sekä Piesalan tilan isäntä Tauno Kytölehto laskivat kukat kuntakokouksen ensimmäisen puheenjohtajan Wilhelm Piesalan haudalle vanhan kirkon hautausmaalla.
Juhlapuhuja Suomen ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola totesi, että Suomi on poikkeuksellisen harkiten rakennettu ja suunniteltu maa. Suhteiden rakentamisen pitkä linja on avannut mahdollisuudet maantieteellisesti syrjäiselle maalle, ja taidokas mahdollisuuksien politiikka on tehnyt Suomesta maailmanluokkaisemman ja samalla vakaus ja vauraus on kasvanut. – Tässä taitavassa rakentamisessa on Suomen ja myös Petäjäveden alueen idea tulevaisuudessa, Aaltola sanoi.
Mika Aaltola muisteli, kuinka lapsena hartaudella etsi Kansanlehdoksi kutsuttua paikkaa. – Löysin paljon muuta: kokemuksia petäjävetisestä luonnosta, eläimiä, järviä, mielenkiintoisia asioita, mennyttä historiaa ja hyvin uteliaan mielen itsessäni. Myöhemmin sain tietää, että Kansanlehto oli iso kivi kotini takapihalla. Usein ei tarvitse mennä kauaksi löytääkseen tärkeitä asioita. Oikeat asiat löytyvät yllättävän läheltä, Aaltola kertoi. – Koen kiitollisuutta Petäjävedelle, sen tarjoamille mahdollisuuksille etsiä ja löytää, tarjota turvallista tilaa elämänretkille. On hyviä kouluja ja erinomaisia opettajia, ponnahduslautoja lähelle ja maailmalle.
Aaltola kuvasi eri vaiheita kun Suomea on rakennettu. – Petäjäveden kunta on perustettu aikana, jolloin maassa vallitsi laajamittainen katovuosi, nälänhätä. Kunnan alueella on ollut kulkutauteja. Ei ihme, että ihmisten DNA:ssa on tiettyä karuutta ja inhorealismia.
– Petäjävesikin on ollut kiinni maailmassa. Tänne on päässyt ja täältä on voinut liikkua, Aaltola muistutti. Petäjäveden infrastruktuuri perustui enimmäkseen vesireitteihin ja tiestöihin, mutta myös rautatiehen ja valtateihin. – Petäjäveden ja Suomen keskeisin infrastuktuuri ole kuitenkaan vain teitä ja reittejä kartalla, vaan väyliä, jotka mahdollistavat turvallisia uria sekä väyliä juurevaan ja hyvään elämään.
– On rakennettu osallistava läntinen demokratia geopoliittisesti haastettuun paikkaan. Se tarjoaa vakaimman alustan elää tasa-arvoisinta, koulutetuinta ja korruptiovapainta elämää. Näin on ollut asioiden laita myös Petäjävedellä. Olot on syytä pitää niin vakaina, että sentimentaalisuutemme ja inhorealismimme kääntyy onneksi, sillä olemmehan me myös maailman onnellisin kansa. On pidettävä huoli siitä, että petävetiset nuoret voivat myös tulevaisuudessa etsiä omia kansanlehtojaan, uteliaisuuttaan ja tehdä löytöretkiään metsissä ja maailmalla.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Kokkonen läpileikkasi menneitä vaiheita. Kokkonen kertoi kuinka vuoden 1870 seutuvilla Karikon taloon isännäksi tullut K.H. Karikko sai muutamien valistuneiden isäntien tukemana Petäjäveden ensimmäisen koulun kuntoon ja aloittamaan sen toiminnan. Karikolla oli suuret ansiot myös Jyväskylä-Haapamäen -radan kehitysvaiheissa ja rautatien merkitys onkin ollut pitäjälle merkittävä, myös viimeisten sotien aikana. – Koskensaaren tehdas, joka on Keski-Suomen vanhin jatkuvasti toiminut teollisuuslaitos, hyödynsi aluksi järvimalmia, mikä sulatettiin masuuneissa raudaksi. 1800-luvulla lukuisten tulipalojen ja omistajanvaihdosten myötä tehdas alkoi keskittyä naulan valmistukseen. Rautatien valmistuttua 1800-luvun lopulla mahdollisti se pitäjän ja teollisuuden kehittymisen.
Kokkonen kertoi, miten Kuntalan rakennushirret siirrettiin Ylä-Kintaudelta Ylämäen talosta – ja tuolloin keskusteluissa oli ollut myös vaihtoehto vanhan kirkon purkaminen ja niiden hirsien hyödyntäminen.
Kunnanjohtaja Eero Vainio muistutti, että nyt ei juhlita vain kuntaorganisaatiota, vaan tämä on yhteisön juhla. – Mitä vahvemmin muistamme ja koemme sen, että kunta ei ole vain asuinpaikka vaan paljon enemmän, sitä vahvempi kunta ja sitä kautta lopulta myös kuntaorganisaatio on.
Vainio julisti haettavaksi myös ensimmäistä kertaa kunnan kulttuurirahaston apurahat, yhteensä 15 000 euroa. Lisätietoa löytyy täältä.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Paula Vulli totesi tervetulosanoissaan, että 150 vuotta on niin pitkä aika, että joukossamme ei ole enää ketään, joka olisi henkilökohtaisesti tavannut jonkun ensimmäisessä kuntakokouksessa mukana olleen.
Juhlien etkot vietettiin perjantaina Petäjäkodilla vanhojen Petäjävesi-filmien merkeissä. Pääjuhlaan 30.6. osallistui yli 250 henkeä ja paljon oli mukana myös täältä pois muuttaneita. Hienoissa musiikkiesityksissä oli petäjävetisyys läsnä. Kimmo Rauhamäki ja Kimmo Srömberg vetivät Vesa Asunnan säestämänä kappaleet Petäjäiset juuret ja Unelma. Dinosaurusten Pelastajat huikaisivat Tässä ja nyt sekä Juuret -biiseillään. Jarmo Hämäläinen lauloi Petäjävettä en vaihtaisi pois -kappaleen, jonka Vesa Asunta säesti. Juhlan lopuksi Keski-Suomen kotiseutulaulu kajahti komeasti täpötäydessä auditoriossa. Useita SM-mitaleita juossut ja hiihtänyt nuori Eemil Helander palkittiin. Kunnanjohtaja Eero Vainio julisti myös haettavaksi kunnan kulttuurirahaston tunnustuspalkinnot ja apurahat. Ja juhlan juonsi Salla Syvänen. Petäjäveden kirjaston juhlanäyttelyjä kävi katsomassa paljon väkeä, ja vanhat Petäjävesi-aiheiset filmit myös kiinnostivat. Illan aikana pidettiin kaksi luokkakokousta ja virallisilla jatkoilla ravintola Kanttarin musiikkiteltalla esiintyi Apassi. – SK
