Kiitollisuutta, iloa ja dramatiikkaa
Kansallisen veteraanipäivän juhla Petäjävedellä perjantaina oli kiitollisuuden ja ilon juhla. Henkeä nostivat veteraanit, pikkulotta ja leski, jotka olivat päässeet juhlaan; tunnuksen omaavista mukana olivat Oiva Savolainen, Aarne Soanjärvi, Veikko Piensuo, Eino Björkman, Liisa Rohula ja Maikki Jurvanen. Petäjävedellä on kaikkiaan 12 tunnuksen omaavaa sotaveteraania, ja lisäksi Petäjäveden Sotaveteraanien toiminnassa on mukana puolisoja, leskiä, lottia ja pikkulottia. Petäjäveden sotaveteraaneista peräti kahdeksan asuu vielä kotona, vaikka iäkkäitä ovatkin. Osa veteraaneista oli tullut juhlaan jopa omalla autolla.
Juhlan aluksi seppeleenlaskussa muistomerkeillä olivat mukava veteraanit Aarne Soanjärvi ja Oiva Savolainen yhdessä kunnanjohtaja Eero Vainion ja vt. kirkkoherra Ilkka Pihlajamäen kanssa. Karjalaan jääneiden muistomerkille seppeleen laskivat Ilpo Kukkonen ja Aura Ruoranen. Vartiossa seisoivat Tapio Kaura-aho ja Timo Taipale. Lippuvartiossa oli Jarmo Kauppinen sekä 2A-luokan oppilaat Venla Piispanen ja Jimi Hokkanen.
Seurakuntakodilla juhlaan kuului ruokailu, kahvit ja puheet sekä Kirkonkylän koulun, luokan¬opettaja Hanna-Maria Jylhän luotsaaman 2A-luokan oppilaiden upeat tanhuesitykset sekä kertakaikkisen upea Veteraanin iltahuuto -lauluesitys.
Draamalta ei vältytty, sillä ruokailun yhteydessä yksi sotaveteraaneista sai sairaskohtauksen, Mervi Ässämäki elvytti ja paikalle kutsuttiin ambulanssi. Petäjäveden Sotaveteraanien puheenjohtaja Yrjö Vakkilainen toteaa, että onkin tärkeää että veteraanitilaisuuksissa on aina myös terveydenhoidon ammattilaisia mukana.
20 000 euroa kotipalveluihin
Petäjäveden veteraanit ovat olleet nyt sitkeitä ja myös kotona asumiseen on periaatteessa hyvin tarjolla apua. – Kunta saa vuosittain valtiolta noin 20.000 euroa, joka on tarkoitettu suoraan sotaveteraanien kotona selviämiseen ja palveluihin. Lisäksi yhdistys jakaa omaa rahaa veteraaneille palvelurahana, Vakkilainen kertoo.
Usein veteraanit eivät itse pyydä mitään, mutta nyt tarpeita on selvitetty ja koteihin saatavia palveluja saadaan jatkossa lisää. Vakkilainen kiittelee, että kunta suhtautuu sotaveteraanien palveluiden lisäämiseen myönteisesti. Yhdistys tukee myös leskiä esimerkiksi tukemalla virkistystoimintaa.
Vakkilainen näkee, että usean vuosikymmenen aikana suomalaisten asenteen sotaveteraaneja kohtaan ovat muuttuneet huomattavasti parempaan, kun aiemmin saattoi olla vähättelyä ja jopa pilkkaa. Vakkilainen on luotsannut yhdistystä 11 vuotta, ja jo siinä ajassa asennemuutos on ollut nähtävillä. – Veteraanijuhlien merkitys on heille suuri, sillä he kokevat, että nyt heitä arvostetaan ja vanhat huonot ajat unohtuvat, Vakkilainen toteaa. Monikaan ei myöskään jaksaisi lähteä kauemmaksi juhliin, niin on hyvä, että niitä järjestetään täällä Petäjävedellä.
Kunnanjohtaja Eero Vainio totesi, että tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen sisällisodasta, mutta vaikka kansa soti toisiaan vastaan, niin kaikki puolustivat samalla puolella itsenäistä Suomea. Vuodesta 1987 asti vietetyn kansallisen veteraanipäivän teemana onkin Yhdessä eteenpäin. Vainio sanoi, että meillä on paljosta kiittäminen sotaveteraaneja: se, että ambulanssi tulee näin nopeasti paikalle, että meillä on näin hieno yhteiskunta. Ei meillä näitä olisi, jos silloinen nuori sukupolvi ei olisi tehnyt niitä uhrauksia. – Vaikka päivän teema on raskas, niin ennen kaikkea tämä on kiitollisuuden päivä.
Myös vs. kirkkoherra Ilkka Pihlajamäki painotti hartaudessaan iloa ja kiitollisuutta. Niitä voi tuntea monista asioista. Pihlajamäki luki edesmenneen sotaveraanin muisteluksen, jossa keskellä järkyttävää sotakokemusta hän oli ajatellut: kiitos elämälle. – Olen huomannut, että aina pitkään eläneiden puheissa vilahtelee kiitollinen mieli. Vaikka elämässä olisi ollut kaikenlaista, niin silti tässä sitä ollaan ja on aika kiitoksen. Pihlajamäki muistutti, että meidät on luotu palvelemaan yhteistä; meidän pitäisi ajatella, rakastaa ja palvella toisia ihmisiä.
Ei vaihtoehtoja
Juhla toteutettiin veteraanien omien toiveiden mukaan ja kunnan palveluassistentti Hanna Toivonen vastasi pitkälti järjestelyistä ja juonsi juhlan yhdessä poikansa Ilari Toivosen kanssa. Ilari luki veteraaneille myös lasten itse Suomi100 -juhlaan kirjoittaman Minun Suomeni -runon.
Lopuksi paljastettiin pieni muistolaatta viime syksynä istutetun muistotammen oheen. Taimi on sotaveteraani Oiva Savolaisen tontilta, ja hänen ajatuksestaan se istutettiin Pappilan pihamaalle 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Sotaveteraaniliiton 60-vuotispäivänä. Sotaveteraani Aarne Soanjärvi totesi, että jos tammi kasvaa ja menestyy hyvin, se voisi olla samalla sotaveteraanien muistomerkki Petäjävedellä.
– Onhan se jonkinlaista arvonantoa, kun koko kansa liputtaa, Aarne Soanjärvi toteaa. – Aika paljon näissä juhlissa on kuitenkin ylisanoja. Ei se ollut sen kummempaa, mentiin kun ei ollut vaihtoehtoja. Sankareita löytyy jokaisesta sukupolvesta, Soanjärvi sanoo.
Teksti ja kuvat: Suvi Kallioinen
