Petäjäveden vanhan kirkon kävijöistä on valmistunut ensimmäinen, laaja kävijätutkimus. Tutkimuksen on tehnyt Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry. Ohessa tiivistelmä tutkimuksesta. Tiivistelmän lopusta löytyy linkki pdf-muotoiseen Petäjäveden vanhan kirkon kävijätutkimuksen 2017.
Kävijätutkimuksen tiivistelmä
Petäjäveden vanha kirkko liitettiin UNESCO:n maailmanperintöluetteloon vuonna 1994 sen puuarkkitehtuuri- ja rakentamistaidon pitkän perinne- sekä tekniikkaosaaminen perusteella. Vanha kirkko on yksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta ja siellä vierailee vuosittain noin 13 000 kävijää. Petäjäveden vanhan kirkon kävijätutkimus on osa vuonna 2017 suoritettavaa Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushanketta, jossa ovat kyseisenä vuonna mukana myös Sammallahdenmäki ja Merenkurkun saaristo. Kohteessa ei ole aikaisemmin toteutettu vastaavanlaista kävijätutkimusta.
Petäjäveden vanhan kirkon kävijätutkimus suoritettiin touko-syyskuun 2017 aikana. Tutkimustuloksia analysoitiin Metsähallituksen ASTA-kävijätutkimussovellukseen syötettyjen havaintojen kautta. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli 45-65-vuotiaita korkeasti koulutettuja kävijöitä. 60 prosenttia oli kotimaisia ja 40 prosenttia ulkomaalaisia vierailijoita. Kävijät saapuivat kohteeseen pääosin 2-5- hengen seurueissa oman perheensä kesken. He tutustuivat vanhaan kirkkoon lähinnä sen kulttuuriperinnön vuoksi. Petäjäveden vanha kirkko oli suurimmalle osalle kävijöistä yksi useammasta suunnitellusta kohteesta matkansa aikana. Kävijät vierailivat vanhan kirkon rinnalla Keski-Suomen muissa matkailukohteissa. 77 % vastanneista oli päiväkävijöitä ja he ilmoittivat viettävänsä kohteessa sekä sen lähialueella noin tunnin. Kohteen lähialueella eli Petäjävedellä yöpyneet viettivät alueella noin kolme vuorokautta vuokramökissä tai hotellissa.
Petäjäveden vanhan kirkon kävijät arvioivat kohteen palveluiden laadun ja määrän erittäin hyvin arvosanoin. He olivat tyytyväisiä erityisesti yleiseen siisteyteen ja opastusten laatuun sekä asiakaspalveluun. Kohde täytti kävijöiden odotukset kulttuuriympäristön suhteen. Vierailunsa häiriötekijöinä kävijät mainitsivat mm. parkkipaikan laadun ja sijainnin. Kohteen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,6 asteikolla 1-5. Kävijöiden psyykkinen hyvinvointi kasvoi vierailun aikana henkistä ja fyysistä hyvinvointia enemmän.
Vastanneista 83 prosenttia tiesi, että Petäjäveden vanha kirkko on nimetty UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Tiedon he olivat saaneet eri verkkosivustoilta, matkaoppaista sekä perheen jäseneltä tai ystävältä. Syyn kohteen maailmanperintöstatukseen ilmoitti tietävänsä 76 prosenttia vastanneista. Tämän tiedon he olivat saaneet pääosin käynnillään kohteessa, osallistumalla opastukselle tai kohteessa olevasta esitteestä sekä eri verkkosivustoilta. Vastanneista 42 prosentille kohteen maailmanperintöstatus oli erittäin tärkeä seikka matkavalinnassaan.
Petäjäveden vanhan kirkon kävijät kuluttivat keskimäärin 52 euroa vierailunsa aikana kohteessa ja sen lähialueella Petäjävedellä. Ulkomaalaiset kävijät käyttivät vierailunsa aikana keskimäärin 86 euroa rahaa ja kotimaiset 34 euroa. Kävijöiden kulutus kohdistui pääosin majoitukseen, vähittäiskauppaostoksiin ja kahvila- ja ravintolaostoksiin. Petäjäveden vanhan kirkon kokonaistulovaikutus vuodelle 2017 oli arviolta 830 184 euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus 8 henkilötyövuotta.
Petäjäveden vanhan kirkon kävijäprofiili vastasi Sammallahdenmäen ja Merenkurkun saariston tutkimustuloksia erityisesti ikäjakauman ja kouluttautuneisuuden osalta. Merenkurkun kävijäprofiili eroaa kahdesta muusta kohteesta paikallisten suurella ja ulkomaalaisten pienellä osuudella. Merenkurkku oli myös suurimmalle osalle kävijöistä matkansa tärkein kohde toisin kuin kahden pistemäisen kulttuuriperintökohteen vierailijoille. Kaikkien kohteiden kävijätyytyväisyys oli korkea.
Tutustu Petäjäveden vanhan kirkon kävijätutkimukseen oheisen linkin kautta:
Tiivistelmä ja kävijätutkimus:
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry – Laura Heikkilä: Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushanke 2017-2018, Petäjäveden vanhan kirkon kävijätutkimus 2017.
Kuva Hanna Mäkinen