Kunnanhallitus on antanut vastauksensa takastuslautakunnalle vuoden 2016 tarkastuskertomuksen havainnoista. Vastaukset hyväksyttiin vuoden 2017 viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa 18.12. – SK
Tarkastuslautakunnan esittämät kysymykset ja niidhin annetut vastaukset:
Miten kunnan asukasluku saadaan kääntymään kasvuun ja kun-nan vetovoimaa lisätään?
– Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Petäjäveden pelikirja 2017-2021 -kuntastrategian 13.11.2017 ja uuteen strategiaan on kirjattu useita toimenpiteitä kunnan vetovoiman lisäämiseksi ja asukasluvun kasvattamiseksi. Strategian mukaisesti panostetaan monipuolisten asumismahdollisuuksien tarjoamiseen ja asuinalueiden viihtyisyyteen ja Palvalahteen rakennetaan korkeatasoinen yritysalue, joka tarjoaa varusteltuja tontteja isoillekin yrityksille. Maailmanperintöä, kulttuuria ja luontoa hyödynnetään vetovoimaisuudessa mm. vahvistamalla vanhan kirkon roolia.
Miten ja millä toimintamalleilla kunnan talouden tasapainotila saavutetaan?
– Kunnan taloudellinen tilanne on varsinkin vuoden 2018 osalta haastava ja talousarvioehdotus joudutaan tekemään alijäämäisenä talouden tasapainotustoimenpiteistä huolimatta. Talouden tasapainottamiseksi valtuusto päätti veronkorotuksista 13.11.2017. Lisäksi oman toiminnan kuluja mm. henkilöstökulujen osalta on karsittu eläköitymisten sekä tehtävien uudelleen järjestelyjen myötä. Karsintaa, tiukkaa taloudenpitoa sekä toimintojen tehostamista ja uudelleen järjestelyjä tullaan jatkamaan taloussuunnitelmavuosilla talouden tasapainotilan saavuttamiseksi.
Miten kunnan toiminnassa, päätöksenteossa ja arvioinnissa huolehditaan kuntastrategian todeksi elämisestä?
– Strategia on laadittu niin, että se niin kelpaa huoneentauluksi kuin markkinointiin. Ennen kaikkea uusi strategia on muistettava ja rohkea, ja siten se johtaa talousarvioprosessia. Vuosittain ennen talousarviosta päättämistä strategiaa arvioidaan valtuuston ja lautakuntien iltakou-luissa ja näiden pohjalta laaditaan yksityiskohtaisemmat toiminta-suunnitelmat osaksi talousarviota. Talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteet asetetaan kuntastrategian mukaisesti ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan osavuosikatsauksien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Strategian käsittely on myös osa uusien työntekijöiden perehdyttämistä ja kehityskeskusteluja.
Miten lasten, nuorten ja perheiden ongelmia voidaan kunnan taholta ennaltaehkäistä ja hoitaa?
– Tilannekatsaus: Kuntastrategiassa yhtenä tavoitteena on perheystävällinen kunta. Tämä tavoite vaatii erilaisia toimia toteutuakseen.
Perheiden, lasten ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisy vaatii sosiaalisten näkökulmien huomioimista kunnan kaikessa päätöksenteossa. Tärkeää on tarjota kuntalaisille hyvät peruspalvelut. Viihtyisä asuinympäristö ja monipuoliset vapaa-ajan mahdollisuudet lisäävät perheiden hyvinvoinnin kokemusta. Omassa kunnassa lähipalveluina perheille tarjottavat neuvolapalvelut tukevat vanhemmuutta varhaisessa vaiheessa. Riittävä ja toimiva varhaiskasvatus sekä perusopetus ovat luonnollisia toimintaympäristöjä, missä lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin voi puuttua varhain mm. säännöllisten VASU-keskustelujen ja oppilashuollon kautta. Oppilashuolto tarjoaa kouluikäisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen koulukuraattorin, kouluterveydenhoitajan ja psykologin palveluita.
Lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, sosiaaliohjaus ja sosiaalityö ovat sosiaalihuoltolain mukaisia perhepalveluita, joiden järjestäminen on sosiaalitoimen vastuulla. Työ perheissä on vanhemmuuden tukemista ja lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamista sekä kodin arjen ja arkirutiinien vahvistamista. Työn tavoitteena on perheen toimintakyvyn vahvistaminen ja vuorovaikutustaitojen tukeminen sekä sosiaalisten verkostojen laajentaminen ja viime kädessä syrjäytymisen ehkäiseminen. Tarvittaessa perheille tarjotaan tehostettua perhetyötä, tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa, terapiapalveluita sekä perheneuvolan palveluita.
Käytännön työssä saadun asiakaspalautteen perusteella myös pelkkä tieto tuen saamisen mahdollisuudesta saattaa ennalta ehkäistä perheen tilanteen kriisiytymisen.
Perhekeskusyhteistyön alustavaa toimintasuunnitelmaa on laadittu yhteistyössä perhepalvelujen, varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa.
Perhekeskusmallilla tarkoitetaan sitä lähipalveluiden kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä tukevat palvelut. Tavoitteena on se, että perhepalvelut muodostavat sekä perheiden että eri toimijoiden näkökulmasta eheän kokonaisuuden ja saumattoman palveluketjun, missä tiedonkulkuun kiinnitetään erityistä huomiota.
Verkostoitumalla pyritään tavoittamaan riskiperheet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin perheen tukeminen lähipalveluiden turvin on vielä mahdollista. Tällöin raskaiden, korjaavien toimien tarve erityispalveluissa ja lastensuojelussa vähenee. Huomionarvoista on se, että tämänkaltainen toimintakulttuurin muutos näkyy tilastoissa ja kustannuksissa aina viiveellä, mikä vaatii kuntapäättäjiltä kärsivällisyyttä ja kykyä nähdä pienetkin muutokset positiivisina signaaleina.
Alustavan suunnitelman mukaan perhetyöntekijä/kotipalvelutyöntekijä on mukana neuvolassa ja kotikäynneillä neuvolan työntekijän muka-na. Perhetyöntekijä tai sosiaalityöntekijä voi myös olla mukana päiväkodin vasu-keskusteluissa ja vanhempien tapaamisissa tarpeen mukaan.
Alakoulun ja yläkoulun keskusteluissa (opettaja, HOJKS, jne) on mu-kana perhetyöntekijä/sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja tarpeen mukaan.
Verkostoyhteistyön sujuvan toiminnan kannalta pitää olla myös riittävä henkilöstöresurssi käytössä. Sosiaalitoimessa on vain kaksi perhepal-veluista vastaavaa työntekijää ja heidän on hoidettava ensisijaisesti omat perustehtävänsä. Petäjäveden kouluilla toimii vain yksi kuraattori ja yksi kouluterveydenhoitaja. Seututerveyskeskuksen psykologi toimii Petäjävedellä tällä hetkellä kolmena päivänä viikossa, mikä ei riitä kasvaneiden tarpeiden hoitamiseen (erilaiset tutkimukset, kouluval-miustutkimukset, muu psykologityö). Etsivän työn ohjaaja ja nuorisotyöntekijä tekevät aktiivisesti työtä myös ala-ja yläkouluikäisten parissa ja ovat suunnanneet toimintaansa myös kouluille.
Ongelmien hoitaminen: Ongelmien hoitamiseksi tarvitaan matalaa puheeksiottokynnystä. Ensisijaisesti huolista keskustellaan siellä, missä ne ovat nähtävissä. Keskusteluja käydään sekä vanhempien kanssa että yhdessä moniammatillisesti.
Pyritään jalkauttamaan verkostomainen toimintamalli, jossa yhteistyön tekeminen lasten asioissa eri toimijoiden kanssa on luonnollinen tapa toimia jo varhaisessa vaiheessa ilman että on tullut esiin tarvetta tehdä pyyntöä palvelutarpeen arvioinnista tai lastensuojeluilmoitusta sosiaalitoimeen.
Verkostoneuvotteluja järjestetään varhaiskasvatuksessa, alakoulussa ja yläkoulussa ja niissä ovat sovitun työskentelymallin mukaan mukana perhetyöntekijä ja/tai sosiaalityöntekijä. Tällöin voidaan heti tehdä yhteinen suunnitelma tarvittavista tukitoimista ja seurannasta. Tuki voi olla lapselle vaikkapa kerhotoimintaa ja vanhemmille sosiaaliohjausta, kotipalvelua tai vertaistukea ryhmässä.
Palveluja pyritään järjestämään ensisijaisesti lähipalveluina moniam-matillisena yhteistyönä. Toimijoina ovat neuvola, perheneuvola, toi-mintaterapeutti, kuraattori, terveydenhoitaja, psykologi, perhetyöntekijä ja sosiaalityöntekijä. Työparityötä tehdään eri tahojen kanssa ja perhe on mukana työskentelyssä.
Tiedotus omasta työstä on erittäin tärkeää sekä perheille että yhteis-työkumppaneille (sosiaalitoimen palvelut ja muut perheiden palvelut): yhteiset infokeskustelut, tiedotteet, nettilomake: yhteydenotto sosiaali-huollon tarpeen arvioimiseksi (aina ei tarvita lastensuojeluilmoitusta), ammatti-ihmisen ohjattava perhe hakemaan sosiaalipalveluita
Palvelutarpeen arvioinnit pyritään tekemään yhteistyönä ja tarvittaessa moniammatillisesti. Palveluista ja tukitoimista tehdään yhteiset sopi-mukset ja päätökset ja tilannetta seurataan ja arvioidaan yhdessä per-heen kanssa.
Perhepalveluilla on mm. seuraavia tukimahdollisuuksia: kotipalvelu, perhetyö ja sosiaaliohjaus, tukihenkilöt, tukiperheet, muu tuki (esim. taloudellinen). Lisäksi perheiden tueksi on saatavilla perheneuvola-palveluita sekä Jyväskylän että Keuruun perheneuvolasta, psykolo-gipalveluita (koulupsykologi), kuraattoripalveluita varhaiskasvatukses-sa ja kouluissa sekä kouluterveydenhoitajan palveluita.
Syksyllä 2017 on alkanut erilaisia kohdennettuja ryhmiä (heppakaveri-toiminta yhteistyössä MLL:n kanssa, etsivän ohjaajan ja erityisopetta-jan tyttökerho, oma kerho pojille nuorisotyöntekijän vetämänä, lisäksi on alkanut ja alkamassa muita kerhoja.
LAPE-hankkeen kautta päästään rakentamaan kokonaan uusia toimintamalleja, joihin voidaan hakea myös rahoitusta hankkeen avulla.
Sekä verkostoyhteistyön sujuvan toiminnan kannalta että perheille tarjottavien ennaltaehkäisevien ja tulevien palvelujen riittävyyden kannalta pitää olla myös riittävä henkilöstöresurssi käytössä. Tämänhetkisellä henkilöstöresurssilla pystytään vastaamaan vain osaan ennaltaehkäisevän työn vaatimuksista.
Perusturvajohtajan ehdotus: Perheystävällisen kunnan toteutumiseksi lapsiperheille tarvitaan viihtyisän asuinympäristön ja monipuolisten vapaa-ajan toimintamahdolli-suuksien lisäksi hyvät peruspalvelut: (neuvola, terveydenhuolto, varhaiskasvatus, opetuspalvelut, riittävät tukipalvelut: kouluterveydenhoitaja-, kuraattori-, psykologipalvelut; sosiaalitoimen perhepalvelut: koti-palvelu, perheohjaus/perhetyö, sosiaaliohjaus, sosiaalityö ja muut tukipalvelut; sekä erityisen tuen palvelut lähellä saatavissa: perheneuvola, puheterapeutti, toimintaterapeutti.
Lisäresurssin tarve on havaittu ennen kaikkea ehkäisevän ja erityisen tuen palveluissa. Erityisen tuen tarve havaitaan jo varhaiskasvatuksessa ja on tärkeää, että jo alakoulussa on tarjolla tarvittava tuki niille lapsille, joilla opiskelu ei suju tavallisessa koululuokassa. Riittävän tu-en ja varhaisen puuttumisen toteutumiseksi tarvitaan perheohjausta tekevä henkilö joustavalla työajalla, jolloin työpanosta voidaan käyttää monipuolisesti eri tilanteissa; kokoaikainen psykologi tukemaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja lisäksi erityisopettaja, jolloin voidaan pe-rustaa alakouluun oma pienluokka. Näistä ainoastaan kokoaikainen psykologi on saatavissa vuoden 2018 alusta, mikäli sopivat työtilat lö-tyvät.
Varhainen tuki mahdollistuu vain riittävän henkilöstöresurssin avulla. Uusia toimintamuotoja, kuten kohdennettua kerhotoimintaa, on jo to-teutettu syksystä 2017 alkaen ja niitä kehitetään edelleen.
Hyvinvointilautakunta esittää kunnanhallitukselle riittävän tuen ja varhaisen puuttumisen toteutumiseksi, että kuntaan palkataan:
– perheohjausta tekevä henkilö 1.1.2018 alkaen joustavalla työajalla, jolloin työpanosta voidaan käyttää monipuolisesti eri tilanteissa,
– lisätään psykologin työaikaa kolmesta päivästä kokoaikaiseksi 1.1.2018 alkaen tukemaan lapsia, nuoria ja perheitä,
– erityisluokanopettaja 1.1.2018 alkaen, jolloin voidaan perustaa ala-kouluun oma pienluokka.
Samalla aloitetaan nuorten hyvinvointia tukeva hanke, jolle etsitään mahdollista ulkopuolista rahoitusta. Kuntaan laaditaan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma yhdessä nuorisovaltuuston kanssa.
Millä toimenpiteillä kunnan kiinteistöjen ylläpidosta huolehditaan jatkossa ja miten asuntopoliittinen suunnitelma näyttäytyy käytännössä?
– Kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpito pohjautuu säännölliseen kiinteistönhoitotyöhön. Kiinteistönhoidolliset työt on mitoitettu ja rytmitetty perustuen yleisiin kiinteistönhoidollisiin työsuoritteisiin. Tätä kautta on varmistettu, että kiinteistöissä tehdään ammattilaisen (kiinteistönhoitajan) toimesta päivittäinen / viikoittainen seuranta rakennusten kunnon ylläpitämiseksi ja havaittujen epäkohtien korjaamiseksi.
Kunnan kiinteistöjen isännöinnissä on otettu syksyllä 2017 käyttöön sähköinen huoltokirjaohjelma, joka toimii tulevaisuudessa tietyllä ta-valla kiinteistöjen ”terveyskorttina”. Ohjelmaan syötetään kaikki oleelli-nen tieto historiasta mm. tehdyistä korjauksista, sisäilmatutkimuksista, viranomaisraporteista yms. ja tietoja pidetään jatkossa ajan tasalla. Oh-jelma helpottaa havainnollistamaan rakennusten kuntoa ja korjaustar-vetta. Huoltokirjaohjelmassa olevaan ”huoltokalenteri-osioon” on aika-taulutettu kuitattaviksi työsuoritteiksi myös vuosittain määräaikaisesti tehtävät työsuoritteet kuten; rännien puhdistukset, iv-konehuollot, suodattimien vaihdot, määräaikaistestaukset, kaivojen ja salaojien toi-mivuuden tarkastukset yms. Tätä kautta teknisen ylläpidon edellyttä-mien huoltotehtävien suorittamisesta jää merkintä huoltokirjaan, eikä tehtävät jää tekemättä. Ohjelma toimii jatkossa oleellisena osana kiin-teistöjen ylläpidon apuvälineenä.
Tärkeä osa kiinteistöjen kunnon tarkkailussa ja palautteen saamisessa ovat eri käyttäjäryhmät, jotka oleilevat tiloissa säännöllisesti. Sähköi-nen huoltokirjaohjelman avulla käyttäjät voivat tehdä normaalin kiireel-lisyysluokan huoltopyyntöjä sekä mm. vuosikorjaustoiveita. Tätä kautta saadaan aineistoa kiinteistöjen normaalin kulumisen kautta aiheutu-vista haitoista ja hankkeiden oikea-aikaisiin peruskorjauksiin osataan varautua paremmin.
Kuntatekniikan palvelualue pyrkii mahdollistamaan työntekijöilleen koulutuksen kautta ajantasaisen tietotaidon, jotta pysymme mukana teknisessä kehityksessä ja pystymme itsenäisesti hoitamaan mahdolli-simman tehokkaasti ongelmatilanteet. Tähän vaikuttaa oleellisesti vuosittain käyttöön saatavat koulutusmäärärahat. Vuoden 2017 aika-na tullaan lisäksi teettämään pääosaan kiinteistöistä kymmenen vuoden PTS:t (pitkän tähtäimen suunnitelmat) ylläpidon ja tulevien investointien aikatauluttamiseksi.
Kunnanhallitusta nimeämään asuntopoliittisen työryhmän, jonka kautta asuntopoliittinen suunnitelma saataisiin tehtyä ja tuotua käytäntöön.
Miten päätösten kuntalaisvaikutusten arviointia voidaan kehittää?
– Kunnallisessa päätöksenteossa päätökset ovat usein mittavia ja laajoja, ja ne vaikuttavat merkittävästi kuntalaisiin ja kunnan talouteen. Päätösesitysten läpinäkyvyyden ja avoimuuden kehittämiseksi voidaan käyttää esimerkiksi vaihtoehtoisia päätösesityksiä, arvioita ja laskelmia, miten erilaiset päätökset vaikuttavat kuntaan ja kuntalaisten elämään. Lisäksi kuntalaisvaikutusten arviointia ja kuntalaisvaikuttamista ylipäätään edesauttavat erilaiset kuntalaisvaikuttamisen muodot kuten vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto. Valtuustokauden vaihtumisen myötä vanhus- ja vammaisneuvosto on nimitetty uudelleen ja lautakuntiin on saatu aktiiviset nuorisovaltuuston edustajat.
Petäjäveden kunta on mukana vuoden 2018 alkukevääseen kestävässä Kuntaliiton koordinoimassa ARTTU2-tutkimusohjelmassa, joka selvittää kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tuomien muutosten vaikutuksia kuntiin ja kuntalaisiin. Tutkimusohjelman kautta saadaan arvokasta tietoa myös päätösten kuntalaisvaikutusten arviointiin liittyen. Lisäksi kunnan viestintäohjeita päivitetään parhaillaan, ja myös viestinnän tehostamisella voidaan osaltaan kehittää kunta-laisvaikuttamista.
