Myös Olavi Sinipuron sukulaiset asettuvat kunniavartioon hänen sankarihaudalleen. Sinipuro ehti täyttää ennen sodassa kaatumistaan 22 vuotta. Lähes saman ikäisiä ovat Vera ja Valtteri Furuholm, jotka osallistuvat kunniavartioon Sinipuron, eli äitinsä enon sankarihaudalle.
Vaikuttava kunniavartio
Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta huipentaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Myös Petäjäveden juhlallisuudet ovat arvokkaat kunniavartioineen kaikkineen, ja kaikki vauvasta vaariin ovat tervetulleita tilaisuuksiin joko koko päiväksi tai itselle tilaisuuksista sopivimmat poimien.
Koko kylän yhteinen juhla aloitetaan heti aamusta seppelenlaskuilla: perinteiseen tapaan ensin vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Koskenpäällä sekä vanhalla kirkolla vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistolle. Juhlavuoden kunniaksi Petäjäveden sankarihautausmaalle sytytetään jo aamulla kynttilälyhdyt.
Aamukymmeneltä alkaa itsenäisyyspäivän juhlamessu Petäjäveden kirkossa. Mukana kunniavieraina koko päivän ovat Petäjäveden sotaveteraanit, lotat, puolisot ja lesket, ja mukana ovat myös reserviläiset lippuvartioineen sekä partiolaiset.
Petäjävedellä järjestetään arvokas sankarihautojen kunniavartio, joita nyt juhlavuoden kunniaksi järjestetään ympäri Suomen. Vartioon osallistuvat asettuvat puoleksi tunniksi seisomaan sankarihaudoille. Kunniavartion periaatteena on, että kunkin haudan kohdalla seisoo vartiossa vainajan kanssa saman ikäinen henkilö. Mukaan on ilmoittautunut nyt 87 henkeä ja Petäjäveden sankarihautausmaalla on 183 hautaa. Täällä yksi vartion jäsen edustaa noin kahta tai kolmea sodassa kaatunutta. Mukana on sekä naisia että miehiä.
Vaikuttavalla tilaisuudella halutaan muistaa sotiemme sankarivainajia ja koko sukupolvea. Kunniavartiot tuovat konkreettisella tavalla esiin rintamalla menehtyneiden suuren määrän.
Muutama kunniavartioon osallistuva on toivonut saavansa asettua oman sukulaisensa sankarihaudalle kunnioituksena omaa omaistaan kohtaan. Yksi heistä on Jyväskylässä asuva Juha Sipinen, joka tulee kunniavartioon oman pappansa Johannes Sipisen haudalle. Mukaan seuraamaan tulee Uuraisilta myös isä Reijo Sipinen, jota ei sodassa kaatunut isä ehtinyt lainkaan nähdä. – Merkittävin syy osallistua vartioon oli juuri se, että pääsee oman papan haudalle, Juha Sipinen sanoo. Hän haluaa kunnioittaa sen sukupolven ponnisteluja sodassa. Myös Sipisen toinen pappa oli sodassa, mutta säilyi sieltä hengissä. – Kunniavartio on kunnianosoitus sankarivainajiamme kohtaan. Me saamme nyt elää mukavissa olosuhteissa. Aina voi toivoa kaikkea parempaa, mutta tilanne voisi olla myös aivan toinen.
Paikalle tulevaa yleisöä pyydetään asettumaan kirkkoon johtavalle kävelytielle, ja sankarihautojen alue on rauhoitettu kunniavartiolle. Kunniavartion ollessa jo asemissaan, juhlamessun jälkeen tullaan kirkosta Narvan marssin tahdissa ulos ja hiljennytään. Tilaisuuden aloittaa Vesa Jussilan trumpettisoolo. Seppeleet lasketaan sankarivainajien ja Karjalaan jääneiden muistomerkeillä ja tilaisuus päättyy virteen 577. Paikalle saadaan myös suomenhevonen, ja eleellä halutaan muistuttaa hevosen ja ihmisen kumppanuudesta sota-aikana.
Partiolaiset ovat paikalla soihtuineen ja soihtukulkueen perässä lähdetään kävellen kohti Petäjäveden Kulttuurikeskusta.
Kello 12 on tarjolla juhlalounas ruokala Masuunissa. Siihen toivotaan ennakkoilmoittautumista kirjastolle, jotta ruokailijoiden määrää voidaan ennakoida. Kello 13 alkaa itsenäisyysjuhla auditorio Miilussa ja ohjelmaa vievät eteenpäin juontajat Salla Syvänen ja Kintauden koulun oppilas Pyry Rintamäki. Juhlassa kuullaan puheenvuoro ainakin kunnanjohtaja Eero Vainiolta. Musiikkiesityksistä vastaavat muun muassa Lux Auribus -kvartetti ja Petrus Lesonen. Tanssia tarjoilee ISOn Tanhuujat. Ennen kotiinlähtöä juodaan vielä juhlakahvit Masuunissa kello 14.
Juhlintaa jo aattona
Ennen varsinaista itsenäisyyspäivää, Petäjävedelläkin juhlitaan Suomen itsenäisyyttä myös monessa muussa juhlassa.
Esimerkiksi riistanhoitoyhdistys ja maa- ja kotitalousnaiset olivat mukana järjestämässä perjantaina oman juhlansa Petäjäkodin väelle. Petäjäkallion päiväkoti viettää omaa Suomi100 -juhlaansa huomenna maanantaina ja vanhemmille on koottu Suomi-aiheinen taidenäyttely. Kirkonkylän koululla pidettiin tällä viikolla Suomi100 -teemaan liittyviä työpajoja ja tapahtumia, sotaveteraanit vierailevat koululla ja ulos rakennettiin juhlavuoden aiheinen taideteos.
Tänä vuonna juhlinta alkaa jo itsenäisyyspäivän aattona. Petäjävedelläkin esimerkiksi sekä Kintauden koulun että Tuulentuvan väki pitää tiistaina 5.12. oman juhlansa, lukiolaiset esittävät ennakkonäytöksenä koululaisille Antti Puuhaara -näytelmäänsä ja kirjastossa pidetään kaiken kansan Suomi100 Etkot.
Itsenäisyyspäivänä voi tänä vuonna liputtaa jo itsenäisyyspäivän aatosta 5.12. iltakuudesta itsenäisyyspäivän 6.12. kello 22 asti, kunhan lippu valaistaan pimeän ajaksi.
Petäjävesi-lehti ilmestyy itsenäisyyspäivän vuoksi poikkeuksellisesti vasta torstaina 7.12. Aineistot siihen tulee jättää huomiseen maanantaihin mennessä. – SK
