50 metriä pitkä ja 20 metriä leveä halli on valtava maamerkki teollisuusalueella ja se näkyy komeasti myös tielle. Se mahdollistaa uudenlaisten isojen teräs- ja metalliosien valmistuksen teollisuudelle ja myös ulkomaan vientiin.

 

Komea halli on kuin uusi maamerkki

 

Petäjäveden Metalli Oy on tehnyt kolmen vuoden aikana viiden miljoonan euron investoinnit.

Hallin laajennus vuonna 2015 toi lisätilaa 2 000 neliötä ja mahdollisti valtavien säiliönpäätyjen tekemisen teollisuudelle Suomeen ja ympäri maailman. Laajennus maksoi neljä miljoonaa. Uuden hallin teko aloitettiin viime keväänä ja se on täysin valmis vuoden vaihteeseen mennessä. Siihen paloi rahaa noin miljoona euroa.

Komea halli on kuin uusi maamerkki teollisuusalueella ja korkeutta on sisätiloissakin 17,5 metriä. Viime viikolla sen uutta uunia kuumennettiin ensimmäistä kertaa. 40 tonnia painavassa, 450 kilowatin sähköuunissa ei mitään pikkupullia paistella, vaan se kuumenee jopa 1150 asteeseen ja sitä käytetään kaikenkokoisten teräskappaleiden jännityksen poistoon, kun tehdään erilaisia osia teolliseen käyttöön.

Edellinen hallin laajennus koski pääasiassa isojen säiliönpäätyjen valmistustarvetta, mutta myös uudessa hallissa tehdään niitä sekä muita kappaleita. Valtavan uunin lisäksi hallissa on 120 kuution vesiallas, jossa hoituu muun muassa kappaleiden jäähdytys, ja osa jäähdytetään vapaasti ilmassa. Massiivinen vesiallas täytetään jossain vaiheessa hallitusti.

Petäjäveden Metalli Oy on ollut vuodesta toiseen kunnan suurimpia yhteisöverojen maksajia. Tuotteista suuri osa menee ulkomaan vientiin. Massiiviset investoinnit uskallettiin tehdä, koska niiden kautta päästään tekemään enemmän ja myös uudenlaisia töitä. Henkilöstöäkin tullaan palkkaamaan lisää: hitsareista ja aktiivisista käsipareista on aina pulaa. Yrittäjä Markku Salmisen mukaan nyt ”eletään toivossa”, että investoinnit maksavat itsensä takaisin.

Tällä hetkellä yrityksellä on kahdeksan työntekijää. – Haluan kiittää koko henkilökuntaamme. Tämä on ollut hyvän yhteistyön tulos, kun muut ovat vastanneet tuotannosta, niin minä olen saanut rauhassa rakentaa, Salminen toteaa.

Hän on tehnyt pitkää päivää, kuten poikansakin, yrityksen toimitusjohtaja Markus Salminen. Markku Salmisen vaimo ja perheen kaikki kolme aikuista lasta ovat olleet yrityksessä jotenkin mukana.

Markku Salminen perusti ensimmäisen yrityksensä vuonna 1972. Nyt 67-vuotias yrittäjä tietää, että pitkäjänteisyydellä ja kovalla työnteolla voi rikastua, vaikkei se aina ole ollut helppoa, uhrauksia on tehty ja koviakin aikoja eletty. Menestyksen salaisuus on tehokkuus, eikä omaa työaikaa ole kellosta katsottu. – Pyrimme myös tekemään sellaisia tuotteita mitä ei muut tee.

Petäjäveden Metallissa syntyy valtavien osien lisäksi myös pienempiä tuotteita, esimerkiksi aidot Muurikka-pannut tehdään Petäjävedellä.

Eläkkeelle ei Salmisella ole kiire. – Olen tyytyväinen, kun saan nyt tehdä sitä mitä haluan ja mikä tuntuu hyvältä.

Helppoa laajentaminen ei ole ollut ja monenlaista vaikeutta on tullut vastaan. Uuden hallin suhteen esimerkiksi tiejärjestelyt ovat tuottaneet päänvaivaa sekä yrittäjälle että kunnalle. Salminen toivoisi, ettei turhalla byrokratialla kiusattaisi yrittäjiä. – Täällä pyöritään lillukanvarsien ympärillä, eikä nähdä kokonaisuutta ja tulevaisuutta. Virkamiehet eivät saisi puuttua sellaiseen, mitä eivät ymmärrä.

Talouskasvuun tarvitaan työtä ja tekijöitä. – Suomalaisista iso osa haluaa istua reessä, mutta monikaan ei halua vetää. Nyt on kuitenkin ylämäki ja monen pitäisi hypätä reestä. Vapaamatkustajat pitäisi saada kyydistä pois ja meilläkin tarjolla olisi paljon sellaista työtä, jota voisi pienelläkin koulutuksella tehdä, Salminen sanoo.

Hän kehuu kuitenkin, että yrittäjien kesken Petäjävedelläkin tehdään hyvää yhteistyötä. Hän on juuri lupautunut Jyväskylän yrityskummitoimintaan tukemaan muita. – SK

 

Uudessa hallisssa tehdään valtavia säiliönpäätyjä sekä muita, kaikenkokoisia teräskappaleita teollisuudelle. Valtavassa uunissa poistetaan teräskappaleiden jännityksiä. Petäjäveden Metalli valmistaa myös kaikille tuttuja Muurikka-pannuja. Yrittäjä Markku Salminen toivoisi kunnalta enemmän tukea yrittäjille ja vähemmän turhaa byrokratiaa.