Hakamaan lammastilalla Metsäkulmalla elää lampaiden lisäksi kanoja, kissoja ja koiria. Maatiaskanojen seurana tepastelevat arvonsa tuntevat kukot. Isojen koirien läsnäolon ansiosta ovat pedot pysyneet loitolla.

 

Hyvinvointipalvelut tuovat mahdollisuuksia tiloille

Eläinten kanssa puuhailu ja vierailut maatiloilla tuovat virkistystä niin ikäihmisille kuin pitkäaikaistyöttömillekin. Toissa viikolla maatila-avusteisen toiminnan mahdollisuuksista keskusteltiin Lemettilän tilalla, Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman LuoKSe – luontolähtöisiä palveluja Keski-Suomesta -hankkeen järjestämässä tilaisuudessa.

Ikäkärki-hankkeen muutosagentti Tuija Koivisto totesi, että 90 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä käyttää itsenäisesti kaupallisia palveluja ja vain 10 prosenttia yli 65-vuotiaista tarvitsee säännöllistä kotihoitoa tai muita sosiaali- ja terveyspalveluja. – Maatiloilla on mahdollista tuottaa kaupallisia palveluja näille itse palveluja ostaville, esimerkiksi suunnata maatilamatkailupalveluja ikäihmisille tai tuottaa ruokailupalveluja. Tilan lähialueella asuvien palvelutarpeita voi kartoittaa ja kehittää omia palvelujaan toiveiden mukaan, Koivisto totesi.

– Myös perhehoitoa ikääntyvien palveluna kehitetään entistä enemmän, ja sekin voisi toimia maatilalla. Yksi mahdollisuus olisi tarjota esimerkiksi päivätoimintaa maatilalla ikäihmisille siten, että toiminta voitaisiin rahoittaa asiakasseteleillä tai henkilökohtaisella budjetilla. Ulkomailla henkilökohtainen budjetti mahdollistaa myönnetyn hoidon vaihtamisen itseään paremmin palvelevaan toimintaan, mutta meillä uusi sote-lainsäädäntö on vielä auki. Samoin avoinna on, ketä palveluntuottajaksi voidaan hyväksyä. Ja yksi ongelma on tietysti se, että yhteiskunta ei välttämättä tue kuljetuspalveluita.

 

Kokeilu toimi hyvin

Kesän aikana päivätoimintaa ikäihmisille maatiloilla kokeiltiin käytännössä neljällä maatilalla; Hakamaan lammastilalla ja Kohonen Farmilla Petäjävedellä, Hepokuuselassa Uuraisilla ja Rantakorven tilalla Hankasalmella.

Cerocenterin hallinnoimassa Hyvinvointia maatilalta -hankkeessa tutkittiin sekä sitä, mitä maatilat voivat tarjota ikäihmisille, että sitä, miten päivätoiminta maatiloilla vaikuttaa ikäihmisiin. Kokeilun tuloksista tehdään yleiseen jakoon tuleva opas, josta myös muut maatilat voivat hakea vinkkejä.

Ikäihmisiä oli mukana kolme kymmenen hengen ryhmää. Jokainen ryhmä vieraili maatilalla kaksitoista kertaa, neljä tuntia kerrallaan. Petäjäveden ryhmä kävi kuusi kertaa Hakamaan tilalla ja kuusi kertaa Kohonen Farmilla. Ryhmät olivat keskenään erilaisia muun muassa ryhmäläisten iän ja toimintakyvyn suhteen.

– Palaute on ollut todella hyvää ja etenkin sitä ikäihmiset kiittelivät, että he pääsivät tekemään oikeasti hyödyllisiä asioita. Maatiloilla muun muassa hoidettiin kukkia, tehtiin kerppuja ja juotettiin karitsoita tuttipullolla. Toki päiviin sisältyi myös oleilua, mutta nimenomaan tekemisestä pidettiin; yhdessäkin palautteessa kiitettiin siitä, että maatilalla luotettiin, että ’me muoritkin osaamme vielä tehdä jotain’, hankkeen vetäjät Laura Kymäläinen ja Salla Partala kertovat.

Myös hankkeessa mukana olleet maatilayrittäjät kiittelivät toimintaa. – Tämä on ollut tosi hieno kesä, vakuuttivat niin Maija Suutarinen Hakamaan lammastilalta ja Satu Kohonen Kohonen Farmilta kuin Hanna Silvasti Hepokuuselan tilalta ja Johanna Koivuluoma Rantakorven tilalta.

Yksimielisiä kaikki olivat myös siitä, että kymmenen hengen ryhmä oli liian iso, varsinkin kun joukossa oli erikuntoisia ihmisiä. Kaikki olisivat kaivanneet lisäkäsiä ikäihmisten ohjaukseen.

– Se yllätti, että väki oli niin aktiivista, piti oikein miettiä, mitä kaikkea tekemistä heille keksii, Suutarinen ja Kohonen kertoivat.

Kaikki kokeiluun osallistuneet maatilayrittäjät ovat valmiita jatkamaan vastaavanlaista toimintaa jollakin tavalla. – Myös kunnat ovat olleet kiinnostuneita tästä. Itse maksaville asiakkaille tätä on tietysti helpointa tarjota, kunnat ehkä odottelevat nyt, mitä sote-uudistus tuo. Mutta jonkinlaisella asiakassetelisysteemillä tai henkilökohtaisella budjetilla tällaista voisi tarjota päivätoiminnan vaihtoehdoksi, Laura Kymäläinen totesi.

 

Töysänperällä sijaitseva Kohonen Farmi on tunnettu Mangalitza-sioistaan.

 

Virkistystä muillekin

Ikäihmisten lisäksi hyvinvointia maatiloilta voisivat saada muutkin. Jyväskylän työllistämisyhdistyksen Sirpakka-hankkeeseen maatilakäynnit jo kuuluvatkin.

– Retket maatiloille ovat olleet erittäin suosittuja ja etenkin eläimistä pidetään. Joissakin paikoissa olemme käyneet katsomassa vain eläimiä, joissakin olemme saaneet myös tietoa ja olemme osallistuneet myös maatilalla pidettävälle taideleirille. Monille on tärkeää, kun heihin luotetaan ja he pääsevät osallistumaan maatilan töihin, esimerkiksi juottamaan karitsaa tuttipullosta. Maatilakäynneillä on varmasti sekä fyysisiä että psyykkisiä hyviä vaikutuksia, Sirpa Nieminen Sirpakka-hankkeesta kertoo.

– Kohteita saisi olla enemmänkin ja myös kaikenlaiset oheispalvelut, kuten rekiretket tai kalastus, kiinnostaisivat. Myös maahanmuuttajat ovat hyvin kiinnostuneita suomalaisesta luonnosta. Hankkeella on rahaa eli emme me ilmaiseksi kenenkään vaivoiksi tulisi, Nieminen sanoo.

Kati Karjalainen kertoi Paikkoverkko-hankkeesta, jossa on luotu työkaluja, joilla tehdään näkymätöntä osaamista näkyväksi. – Kun meillä on työkaluja, joilla osaamista voi tunnustaa, voidaan käyttää hyväksi erilaisia oppimisympäristöjä. Nuori voisi esimerkiksi päästä oppimaan maatilalle erilaisia asioita ja saada siitä osaamistodistuksen, joka sitten luettaisiin hyväksi tulevissa opinnoissa, Karjalainen selvitti.

– Tällainen malli palvelisi etenkin nuoria, jotka oppivat mieluiten tekemällä. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin Könkkölän Green care -toimintayksikköön tulevia nuoria voisi ohjata maatiloille, ikään kuin seinättömään pajatoimintaan, Karjalainen totesi.

MTK Keski-Suomen järjestöagrologi Amanda Vesiahon mukaan hyvinvointitoiminnassa maatiloilla on paljon kasvumahdollisuuksia. – Mahdollisuuksia on monia, mutta miten tästä mennään eteenpäin ja miten saadaan tilat kiinnostumaan, on vielä avoinna. Toki toimintaan liittyy ongelmia, joita ei ole vielä ratkaistu, esimerkiksi välimatkat. Ja maatilalla pitää myös arjen päästä pyörimään normaalisti, Vesiaho toteaa.

– Kaiken kaikkiaan Green care -toiminta on maatiloille todella hyvä asia ja maatiloilla on mahdollisuuksia monenlaiseen yrittäjyyteen.

Tilaisuuden lopuksi Hanna Hautamäki kertoi omasta yrittäjyydestään. LuoKSe-hanke järjestää lokakuun aikana neljä tulevaisuustyöpajaa, joissa aiheen käsittelyä jatketaan.

 

Hyvinvointia maatilalta -hankkeeseen osallistuneet yrittäjät Johanna Koivuluoma, Hanna Silvasti, Satu Kohonen ja Maija Suutarinen olivat tyytyväisiä hankkeesta saatuihin kokemuksiin.

 

 

 

Petäjävesi-lehdessä 4.10.2017

Teksti ja kuva: Tiina Lamminaho

Possukuva: Sanni Palosaari

Kukkokuva: Hanna Mäkinen